Kaikille avoin Bladhin talo Kaskisissa on harvinainen kaunokainen 1700-luvulta

Bladhin talo kartalla (Cneiffinpolku 1, Kaskinen)
Hautapaikka kartalla

Bladhin talo (rakennettu 1788) on Kaskisten vanhimpia rakennuksia. Talon rakennutti Peter Johan Bladh (1746–1816) kolme vuotta sen jälkeen, kun Kaskisista oli tullut kaupunki vuonna 1785. Talon pihassa on kaunis 1700-luvun tyylinen puutarha mm. yrttitarhoineen ja ruusupensaineen.

Talon sisäpiha.

Bladhin talo on harvinainen ikänsäkin puolesta, mutta myös siksi, että se on 1700-lukuinen kaksikerroksinen puutalo, joita Suomessa ei ole montaa. Se on vaikuttava näky mereltä päin ja siinä on aivan oma, ihana tunnelmansa. Vuonna 2018 talo viettää 230-vuotispäiviään ja on varsin romanttinen ilmestys huonekaluineen, puutarhoineen päivineen.

Minua itseäni nuorempana ihastutti suuresti se, että talo on lempikirjailijani Jane Austenin aikainen. Lisäksi kaikki taloon liittyvä menneisyys on kiehtovaa, vaikka sen rakentajan elämä onkin nousuineen ja laskuineen ollut aikamoinen.

Lapsuudessani talo oli vielä remontoimaton ja suljettu. Kävimme joskus ikkunoista kurkistelemassa sisälle ja yritimme kuvitella, millaista siellä on joskus ollut. Ei mennyt montaa vuotta, kun talo saatiin palautettua entisenkaltaiseksi – ja se on paljon kauniimpi kuin osasimme kuvitella.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Peter Johan Bladh oli toiminut superkargina Itä-Intian kauppakomppaniassa ja luonut menestyksekkään uran saapuessaan Kaskisiin. Hänellä olisi epäilemättä ollut loistava ura myös ulkomailla, mutta isänsä kuoleman jälkeen hän koki kai velvollisuudekseen asettua Kaskisiin. Kaskisiin hän saapui Tukholmasta mukanaan kirjanen, jolla Kaskisista tuli kaupunki. Näin hän siis saattoi päätökseen isänsä aloittaman työn, jotta Kaskinen saisi tapulioikeudet.

Bladhilla oli hyvä kielitaito, sillä hän puhui ruotsia, suomea, englantia, ranskaa, saksaa ja hollantia. Nyt hän jatkoi uraansa laivanvarustajana. Hänellä oli mm. useampi priki ja fregatti. Tuohon aikaan tärkeimpien kauppatavaroiden listalla taisivat olla suola ja terva. Bladh teki kuitenkin suuren työn myös karjankasvattajana ja jalostuksessa, tuoden Suomeen hollantilaisen/friisiläisen lehmärodun.

Näitä kauniita kuisteja talossa on kaikkiaan kolme kappaletta.

Bladh avioitui Eva Beatan kanssa ja he asettuivat asumaan P.J.:n isältään perimään Benvikin kartanoon, joka tuohon aikaan kuului Närpiöön. Peter Johan ei siis itse asunut Bladhin talossa missään vaiheessa, vaikka talo vielä nykyäänkin huokuu hänen elämäntyötään ja siellä on suuressa salissa kunniapaikalla hänen ja vaimonsa pastellit.

Talosta osa tuli kaupunkilaisten käyttöön, ja siinä toimi kirkko ja pappila 150 vuotta ennen kuin Kaskisiin saatiin viimein oikea kirkko. Olisiko Bladh mahdollisesti alunperinkin epäitsekkäistä syistä rakentanut talon Kaskisten kaupungin kehittymisen vuoksi, vaikka tiesi, ettei tule siellä koskaan itse asumaan?

Peter Johanin ja Eva Beatan pastellit ovat kunniapaikalla yläkerran salin seinällä.

Talossa on ollut paljon muutakin toimintaa kaikkien näiden vuosien aikana. Se on toiminut muun muassa kaupungin hallintotilana, maistraattina, raastuvanoikeutena ja ruotsinkielisenä oppikouluna. Talossa on ollut jopa velkavankila. Jotkut onnettomat kauppamiehet ovatkin saaneet viettää aikaansa talossa mietiskellen tekemiään ratkaisuja. Täytyy tosin sanoa, että talo on niin kaunis, että vaikea on kuvitella sen olleen rangaistus. Jos itse joskus päätyisin jalkapuuhun tai nurkkaan häpeämään, niin tulisin erittäin mielelläni tekemään sen juuri tänne. Voi olla, että se päivä ei ole kovinkaan kaukana, koska jos joku miettii minne muutama puutarhan mansikoista on kadonnut, niin se olin minä… Kiitos makoisista mansikoista ja onneksi niitä kasvaa koko ajan lisää.

Bladhin talo oli noin 20 vuotta tyhjillään ja jossain määrin rapistumassakin, kunnes kaupunki päätti restauroida sen kulttuuritaloksi. Remontin valmistuttua vuonna 1997 talo onkin ollut vilkkaassa käytössä ja kaikkien ilona. Remonttitöiden yhteydessä löytyi puutarhasta vanhaa kivetystä ja kasvimaan pohjaa, joiden perusteella se on nyt laitettu sen kaltaiseksi, kuin se joskus Bladhin aikaan on oletettavasti ollut.

Yrittitarha, istutukset ja ruusupensaat ovat kauniita. Puutarhassa on penkkejä, joille voi istua rentoutumaan.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pihassa on myös kaksi vanhaa tammea ja tarina kertoo, että Sakari Topelius (1818–1898) olisi ne istuttanut ja kirjoittanut niiden juurella. Huomaan, että helteisenä ja aurinkoisena päivänä juuri tammien alla taitaakin olla ainoa varjoisa ja hieman viileämpi paikka puutarhassa, joten tarina voi hyvin pitää paikkansa.

Nämä tammet ovat tarinan mukaan Sakari Topeliuksen istuttamia.

Bladh teki paljon työtä sen eteen, että Kaskisista tuli kaupunki, mutta myös sen eteen, että kaupunkiin saatiin oma pappi, seurakunta, maantie ja siltakin. Hän myös pyrki edistämään markkinoita, kaupankäyntiä ja postin toimintaa. Hänet valittiin jossain vaiheessa jopa valvomaan metsiä, ettei niitä kaadettaisi salaa. Metsänhoito oli hänelle ilmeisesti myös tärkeää. Viiden riikintaalerin sakon sai se, joka uskalsi ilman lupaa kaataa kaupungin metsistä puita. Vielä tämän kaiken lisäksi Bladh edusti Ruotsin valtiopäivillä. Kovin oli aikaansaava ja esimerkillinen mies, mutta hänen loppunsa olikin sitten surullinen.

Peter Johan ja Eva Beata

Vaikeat ajat Peter Johanin elämässä alkoivat, kun puoliso Eva Beata ja tyttövauva menehtyivät vuonna 1794. Vauva syntyi kuolleena ja Eva Beata kuoli hieman myöhemmin lapsivuodekuumeeseen. Myöhemmin P. J. menetti myös useita aluksiaan haaksirikoissa ja Napoleonin sodan aikoihin kaappauksissa, joissa myös miehistöt vangittiin. Vielä viimeisenkin aluksensa, Kristiinankaupungissa rakennetun ja vuonna 1795 ostetun The Turtlesin hän menetti, kun ranskalaiset kaappasivat sen 2.12.1805. Viimeisen aluksensa menettänyt Bladh oli huolissaan vangeiksi joutuneesta miehistöstään ja yritti auttaa heitä niillä keinoilla, mitä tuohon aikaan oli. Ainakin muutama miehistön jäsen (miehistöä oli noin 10–12) on ilmeisesti lopulta palannut Kaskisiin.

Suomen sodan vuosina 1808–1809 Bladh sai viimeisen iskunsa, kun joutui poikiensa kanssa venäläisten kasakoiden vangitsemiksi. Samalla he joutuivat todistamaan kotinsa ryöstöä. Tämä taisi olla hänelle jo aivan liikaa, ja onhan siinä ollut paljon vastoinkäymisiä yhdelle miehelle kannettavaksi. Hän jaksoi vielä viimeisen kerran edustaa 1809 Porvoon maapäivillä, mutta jo seuraavana vuonna ajautui konkurssiin.

Kuolemansa jälkeen Peter Johan haudattiin vaimonsa Eva Beatan viereen Bladhin hautaan kaupungin ulkopuolelle. Suosittelen käymään heidän haudallaan, joka on säilynyt hyvin näihin päiviin saakka. Haudan eteen on istutettu samoja kukkia kuin kasvaa Bladhin talon puutarhassa. Hautapaikka on rauhallinen ja tunnelmallinen. Huomasin vieraskirjasta, että paikalla on käynyt tänäkin kesänä vierailijoita Amsterdamista saakka. En ihmettele kaukaisia vieraita, koska paikka on hyvin ainutlaatuinen ja kaunis. Lapsuudessani kävimme toisinaan ratsastamassa hiekkatiellä joka vei Bladhin haudalle ja käyn siellä nykyisinkin aina, kun Kaskisissa lomailen.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Joitakin vuosia Peter Johanin kuoleman jälkeen Kaskisten kaupunki sai talon omistukseensa. Vielä tänäkin päivänä rakennus ja sen historia ovat varsin inspiroivia. Minusta on hienoa, että kuka vain voi tulla tänne puutarhaan rauhoittumaan ja taloa ihastelemaan.

Tarkista Bladhin talon aukioloajat Visit Kaskisten sivuilta >>

Puutarhassa pääsee käymään myös talon ollessa kiinni.

Lähteet: Kaskisten kaupungin historia, Kaskö hembygdsmuseum

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.