Käärmekuusesta kolohaapaan – elämyksiä Kyrkösjärven luontopolulta

Seinäjoella, Kyrkösjärven luontopolun 6 kilometrin matkalla, on nähtävissä luonnon historiaa tuhansien vuosien varrelta. Jääkauden jäljet, kuten suuret siirtolohkareet, puhuttelevat ikiaikaisuudellaan. Ne kertovat tarinaa luonnon mahtavasta voimasta.

Polun varrelta löytyy tuoreempiakin luonnonilmiöitä, kuten erikoisia puita. Käärmekuusen oksat kiemurtelevat nimensä mukaisesti kuin lumottu käärme. Käärmekuusen oksissa on normaalia vähemmän haaroja perinnöllisen poikkeaman takia. Hannu Karpo karvalakkeineen teki käärmekuusien suojelusta aikoinaan niin jykevän jutun, että erään kuopiolaisen käärmekuusen tarinaa katsotaan edelleen Youtubesta.

Seuraavassa polunmutkassa kasvaa käärmekuusen vastakohta, tuulenpesä. Tuulenpesä on syntynyt kuuseen latvan vaurion myötä, olisiko lumi aikanaan painanut puuta? Tuulenpesässä oksat haarautuvat tavanomaista enemmän.

Myöhemmin polun varrella, Kattilanvuoren luonnonsuojelualueella, kasvaa kolohaapa. Jyhkeä puu kätkee koloihinsa monta pientä ötökkää ja mönkijää. Puussa on aiemmin pesinyt helmipöllö.

Polun lähtöpiste Kyrkösjärven tien pään parkkipaikalla.

Luontopolun kiertäminen kannattaa aloittaa Kyrkösjärventien päässä sijaitsevalta parkkipaikalta. Autolle on yleensä hyvin tilaa suosituimpinakin ulkoiluaikoina. Polun varrella on 22 metsäluontoa esittelevää luontotaulua, joissa kerrotaan paikallisesta luonnosta, linnuista, kasveista, geologiasta sekä alueen muuttumisesta ajan saatossa.

Heti polun alussa noustaan Kyrkösvuorelle. Mitä ylemmäs järvenpinnasta kohotaan, sen kauniimmin näköala palkitsee kiipeäjän.

Näköala huipentuu Kyrkösjärven näkötornissa. Maisema aukeaa länteen yli metsälakeuden ja itään kohti järven toisella puolella sijaitsevaa uutta Periskooppi-näkötornia. Hyvällä säällä voit nähdä tornista 23,5 kilometrin päässä Lapualla sijaitsevan Simpiönvuoren radiomaston.

Maisema näkötornista järven yli.

Kalliolta luontopolku sukeltaa metsän siimekseen. Ensimmäisen metsäosuuden varrelta löytyy esimerkiksi katajia, vanha rajapyykki ja tuulenpesä. Omat suosikkini ovat iso siirtolohkare ja käärmekuusi. Lohkare on mahdollisesti irronnut Kyrkösvuoresta ja päätynyt männikön keskelle. Polku mutkittelee vuonna 1999 kulotetun metsikön läpi ja palaa järven rantaan.

Käärmekuusen (takana oleva kuusi) oksat ovat varsin mutkikkaat.

Järvilaavu ja Latulaavu hyviä taukopaikkoja

Yksi suosikkikohdistani luontopolulla on kulotetun metsän jälkeen rannassa sijaitseva Järvilaavu. Laavun jälkeen luontopolku kulkee hetken matkaa samaa polkua koko järven kiertävän reitin kanssa. Yhteinen osuus kulkee harvinaisen vankkaa lankkutietä pitkin Kattilanvuoren luonnonsuojelualueella.

Järvilaavu.

Näkymä järvilaavulta etelään.

Lankkutie.

Lankkutieltä luontopolku erkanee taas rannan tuntumaan tervahaudalle. Sen ympäristössä kasvaa huomattavan järeitä ja komeita kuusia. Tervahaudalta reitti kääntyy pois rannasta kohti Kattilanevaa. Nevalle tultaessa on mahdollisuus poiketa 500 metrin päässä reitin varresta sijaitsevalla Latulaavulla.

Kattilannevan jälkeen reitin varren huippukohtia ovat kolohaapa ja hieno siirtolohkare. Kyrkösjärven luontopolku on pituudeltaan 6 km. Luontopolun voi kiertää myös lyhyempänä 3,8 kilometrin lenkkinä. Lisää kuvia Kyrkösjärveltä löydät esimerkiksi Kuvakulmilla.com -blogista.

Kartta. N=6965681.466, E=285549.605

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.