Joosef Sallila pakeni vaikeita oloja Inariin 1900-luvun alussa – Raja-Joosepin kentän hiljaisuus vetää sanattomaksi

Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsee kulttuurihistoriallinen Raja-Joosepin kenttä. Parkanolainen Joosef Juhonpoika Sallila (s. 1.1.1877, k. 10.5.1946) laski Luttojokea alas saapuen tälle erämaajoen törmälle 1900-luvun alussa. Paikka on varsinainen rauhan tyyssija. Jos maltat tutustua alueeseen aivan hiljaa kuunnellen, saa ympäröivä hiljaisuus herättämään aistisi ihan uudelle tasolle.

? Lähtöpaikka kartalla
➡ Reitin pituus 400 m
⚫⚪⚪ Helppo reitti
? Tulenteko kielletty

Raja-Joosepin kenttä

1900-luvun alussa elettiin vaikeita aikoja. Nälkä ja puute kaikesta ajoi Joosefinkin pakosalle, ja niinpä hän päätti rakentaa asuinpaikan itselleen sekä elämänkumppanilleen Matilda Lehikoiselle juuri tälle jokitörmälle. Paikalliset poromiehet Arvid Pokka ja Uula Vallen olivat rakentaneet paikalle saunan, muutoin erämaatörmä odotti neitseellisesti asukkejaan.

Toinenkin kulkumies löysi paikan myöhemmin, mies jota kutsuttiin Huhti-Heikiksi. Kanadassa asuessaan hän oli kuullut, että Petsamo oli liitetty Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Tämä tieto innoitti hänet matkaan, ja näinpä Huhti-Heikki matkasi Lutolle helmenkalastajaksi. Asuinkentälle Jooseppi kutsui myöhemmin myös veljenpoikansa Paavo Lehtisen, oman perillisen puuttuessa.

Vinnari-nahan pehmittämiseen käytettävä väännin

Kentän asukkaat saivat elantonsa kalastuksesta, helmenpyynnistä, metsästyksestä ja poronhoidosta, jopa kultaakin kaivettiin. Tilalle hankittiin porojen lisäksi myös lehmiä ja lampaita. Joosepilla oli parhaimmillaan satakunta poroa. Heinät eläimille niitettiin lähisaaresta ja kentän pihapiiristä. Joosepilla oli yksi vaurauden merkki, nimittäin suuri perunamaa. Silloin kun satoa tuli yli omien tarpeiden, Tilta ja Jooseppi myivät elintarvikkeita paikallisille ihmiselle ja niillekin, jotka sattuivat ohi kulkemaan.

Joosepin saha

Suomi sodassa

Joosepin ja Tiltan eläessä vaihteli myös valtakunnan raja. Petsamo on ollut osa Suomea vuosina 1920–1944. Välillä he asustelivat aivan rajan tuntumassa ja välillä sadan kilometrin päässä Venäjän rajasta. Evakkomatkalle vuonna 1943 Jooseppi lähti yksin, sillä molemmat Tilta sekä Paavo olivat kuolleet jo ennen toisen maailmansodan alkua. Huhti-Heikkikin oli vaihtanut asuinpaikkaansa.

Toisen maailmansodan aikana aivan Raja-Joosepin kentän takana on ollut kenttävartio. Vuodesta 1942 paikalla oli suomalaisten varmistuksia ja Petsamon erillisosasto (Er.Os.P) toimi komentaja majuri Antti Pennasen johdolla 1941–1944. Koko jokilaakso luovutettiin saksalaisille vuoden 1944 alussa, ja saman vuoden lopulla saksalaiset vetäytyivät Norjaan ja tilalle tulivat venäläiset. Raja-Joosepin kentälle ja kentän taakse venäläiset perustivat kenttävartion. Rantatörmälle kaivettu taisteluhauta on edelleen nähtävissä kentällä.

Joosepin palattua evakkomatkaltaan oli valtakunnanraja vain 400 metrin päässä Joosepin kentästä, ja Rajavartioasemakin oli kuuden kilometrin päässä. Joosepin maallinen matka päättyi vuonna 1946 pian sodan jälkeen. Hänet on haudattu Ivalon hautausmaalle.

Luttojoki

Täällä voit kuulla satoja vuosia vanhojen honkien kuiskeen ja antaa omien ajatuksiesi levätä. Joskus on vain hyvä olla ihan hiljaa ja antaa luonnon kuiskia korvaan.

Kentän asuinrakennuksia

Kentällä tulenteko, leiriytyminen ja majoittuminen on kiellettyä, mutta siellä voi valokuvata rakennuksia ja rakennelmia. Kuivakäymälä on yleisön käytössä. Rajavyöhykkeen siirto on tuonut kentän jokamieskäytön piiriin, mutta on syytä muistaa, että vyöhykkeelle ei ole lupa poiketa. Seuraamukset ovat rajavartiolain mukaiset.

Ajo-ohjeet

Aja tietä nro 91 Ivalosta, Akujärven kautta Raja-Jooseppiin, Suomen ja Venäjän rajalle. Ennen tulliasemaa ja laajaa levikettä käännytään oikealle, Luttojoen rantaan johtavalle soratielle, jota kuljetaan noin kilometrin verran. Muista sulkea poroportti. Ajoneuvo pysäköidään pienelle pysäköintialueelle ja loppumatka, noin 400 m, kuljetaan kävellen hyvää metsätietä.

Talviaikaan soratietä ei aurata ja silloin Raja-Joosepin kentälle voi kulkea tulliasemalta hiihtäen.

Lue lisää:

Raja-Joosepin kenttä Luontoon.fi-palvelussa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.