Ilveskivi – Pohjanmaan suurin siirtolohkare

Pedersöressä, entisessä Purmon pitäjässä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajamailla sijaitsee Pohjanmaan suurin siirtolohkare, Lostenen eli Ilveskivi. Kiveä on mainostettu myös Suomen suurimpana, mutta tiettävästi Turun Kukkarokivi on sitä suurempi. Yksi Suomen suurimmista ja näyttävimmistä siirtolohkareista Ilveskivi kuitenkin on. Kivelle vie noin 800 metrin mittainen polku Lostenintien päässä sijaitsevalta parkkipaikalta.

Ilveskivi on yksi Pohjanmaan suosituimmista luonnonnähtävyyksistä. Se tunnetaan hyvin sekä ruotsinkielisellä että suomenkielisellä alueella, ja se on suosittu päiväretkikohde. Kivi on 16 metriä korkea, mutta koska se sijaitsee melko terävän mäennyppylän päällä, se vaikuttaa paikoin korkeammalta. Kivi on aikojen saatossa rapautunut ja lohkeillut niin, että kiven juurella sijaitsee varsin edustava lohkareikko, josta löytyy myös luolia. Näissä luolissa on sortovuosina piiloteltu vainolaisia, ja ovatpa niissä viihtyneet myös nelijalkaiset, mistä kivi on nimensäkin saanut.

Ilveskiven pohjoisreunan louhikkoa.

Ilveskiven pohjoisreunan louhikkoa.

Ilveskivi näyttäytyy varsin komeana sen edustalla sijaitsevalle tulipaikalle. Jylhimmillään kivi on kuitenkin sen pohjoispuolen louhikosta katsottuna. Kivestä irronneet suuret kappaleet ovat asettuneet kiven juurelle louhikoksi, jonka rakosista katsottuna kivi näyttää varsinaiselta vuorelta.

Louhikosta löytyy suuri luola, joka epäilemättä on ollut kelvollinen piilopaikka. Luolaan pääsee melko helposti noin metrin korkuisen kolmiomaisen aukon kautta. Itse luola on useita metrejä korkea ja melko tasalattiainen. Luolaan on helposti mahtunut isompikin väkijoukko suojaan.

Kansantarinat kertovat, että kivellä on aikoinaan järjestetty lauantaisin tansseja ja sieltä on aikoinaan voinut nähdä seitsemän kirkon tornit. Ensimmäinen väite pitää varmasti paikkansa: lähiseudulta ei mahda löytyä taloa, jonka valokuva-albumissa ei olisi kuvia Ilveskivelle juhlimaan kerääntyneestä nuorisosta. Onpa tanssin lomassa joskus tapahtunut ikäviäkin, kun kiven laella on kompastuttu ja sitä on seurannut putoaminen kiveltä alas.

Väite kirkontorneista puolestaan vaatii hyvää uskoa, sillä ainakin nykyään kiveä ympäröivä metsä peittää näkymät niin hyvin, että kirkontorneja ei juuri näy. Voi toki olla, että maisema on aikoinaan ollut avarampi.

Näkymä Ilveskiven laelta tulistelupaikan suuntaan utuisena joulukuun päivänä.

Näkymä Ilveskiven laelta tulistelupaikan suuntaan utuisena joulukuun päivänä.

Ilveskivellä on pitkä kulttuurihistoria. Se sijaitsi kivikaudella (noin 2500 eKr.) silloisella merenrannalla. Läheisellä Myllykankaalla sijaitsi tuolloin yksi läntisen Suomen suurimmista asutuskeskittymistä. Noin kahden kilometrin päässä sijainneelle yli 50 kodan kylän väestölle kivi on epäilemättä ollut tärkeä paikka, jos ei muuten, niin maanmerkkinä ja tähystyspaikkana. On kivellä saattanut jokunen shamaani tai poppamieskin käydä, ennen kuin kylä hiljeni merenrannan karatessa ulottumattomiin.

Tuon ajan ihmisten sielunmaisemaa voi toki vain arvailla, mutta tuskin se kovin radikaalisti on nykyihmisen vastaavasta poikennut, onhan välissä vain pari sataa ihmissukupolvea. Ehkä kivi on ollut tuon ajan asukkaille pyhä paikka samaan tapaan kuin monet seitakivet pohjoisessa ovat osin vieläkin.

Ilveskiven saavutettavuuteen saatiin vuonna 2012 suuri parannus, kun kiven päälle vievät rappuset uusittiin. Aikaisemmin kiven päälle johtivat metalliset tikapuut, joita pitkin kiipeäminen oli varsinkin perheen pienimmille hankalaa. Muistan itsekin ensimmäisiä kertoja paikan päällä käydessäni, miten kiven päälle kiipeäminen nosti adrenaliinin pintaan. Toisaalta rappusten uusimisen jälkeen kiven päälle nousee niin näppärästi, että tuntuu, kuin kivi olisi kutistunut. Kiven laella on kuitenkin nyt turvallisempaa, sillä sen päälle on rakennettu tukeva aidattu katselulava. Siellä voi siis nyt vihdoin tanssia ilman huolta putoamisesta.

Ennen vuotta 2012 Ilveskivelle kiivettiin teräksisiä tikkaita pitkin.

Ennen vuotta 2012 Ilveskivelle kiivettiin teräksisiä tikkaita pitkin.

Ilveskiveltä löytyy keittokatos, polttopuuvaja ja vieraskirja. Puucee sijaitsee Lostenintien parkkipaikalla. Ilveskiven kautta kulkee Purmojokivarresta Vilobackasta Ähtävänjokivarteen Lappforsiin kulkeva 50 km mittainen Saukonreitti (Utterleden), ja Ilveskiveltä lähtee myös Kortesjärven Leipätie, joka kuljettaa vanhaa kulkureittiä pitkin halki kivikautisten asuinpaikkojen kohti Lappajärveä.

Ilveskivelle vievä polku on kulunut maastoon niin selkeästi, että opasteita ei juuri tarvita. Maasto on osin kivikkoista ja hankalaa, joten heikkojalkaisille kohde voi olla vaativa, mutta nykyasussaan kohde on erittäin sopiva koko perheen päiväretkikohde, ja sopii myös alueen retkeilyreittien päätös- tai aloituspaikaksi.

Ilveskivi sijaitsee Lappajärveltä Pietarsaareen vievän 741-tien varrella. Tieltä on on opasteet Ilveskivelle, jonne vievä soratie risteää 741-tiestä Vilobackassa. Ilveskiven parkkipaikalle tulee isommalta tieltä matkaa noin 2 kilometriä. Kartalla varustettu tulostettava reittiesite löytyy mm. VisitPohjanmaa -sivulta.

Ilveskiven sijainti kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7032775  E 305295

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.