Iitin Kalmusaari – luontoon kätketty rauha

➡ 2 km
⚫⚪⚪ Helppo reitti
? laavu
? Kartta

Kun kyse on lähiluontokohteista, ei sen tarvitse olla kummoinen vihje, joka saa minut liikkeelle. Joskus se on minulle suoraan vinkattu paikka, joskus jossain keskustelussa ohimennen mainittu tai netissä vastaan tullut kohde, jonka nappaan mieleeni talteen. Kysellen ja googletellen löytyy kohteista lisää tietoa, joskus enemmän, joskus todella paljon vähemmän. Välillä saa olla oikea Sherlock löytääkseen kohteeseen, mutta etsivä kuitenkin löytää onneksi aina perille.

Siinä missä aiemmin piti lähes poikkeuksetta lähteä ns. merta edemmäs kalaan löytääkseen jotain käymisen arvoista, ovat parin viimeisen vuoden aikana lähiluontokohteet nostaneet päätään ihan reilusti. Viikonloput alkavat täyttyä joko päivä- tai yön yli -retkistä, kun kohteita tuntuu pulpahtelevan tämän tästä. Tällaiset minireissut ovat mukava tapa nollata viikon kiireet, eivätkä käy turhaan lompakonkaan päälle.

Kalmusaari oli onneksi niitä kohteita, joihin löytyi suhteellisen helposti tietoa. Paikka sijaitsee Iitissä ja on oikein mukava retkikohde laavuineen pienelle päiväretkelle vaikka koko perheelle. Kohde sopii hyvin niin kesällä kuin talvellakin kuljettavaksi. Auton voi jättää Pohjanmäentien päässä sijaitsevalle Pohjanmäen venelaiturin parkkipaikalle. Opastettu reitti lähtee kulkemaan Kirkkojärven rantaa pitkin.

Olimme lähteneet reissuun aikaisin aamulla, ja Kalmusaareen vievää polkua pitkin mennessämme tuli olo, kuin olisi ollut (kirjaimellisesti) hämärähommissa, koska lähes polun vierestä alkoivat omakotitalojen takapihat. Saareen pääsi kätevästi kaiteella varustettuja pitkospuita myöten. Hetken aikaa rantaa pitkin kulkevaa polkua myöten käveltyämme vastaan tuli Kalmusaaren laavu, jossa oli nuotiopaikka, huussi ja puuliiteri.

Siinä laavulla aamuteellä istuessamme paikalle saapui ystävällinen mies, joka kertoi meille pitkät tarinat saaresta ja sen historiasta. Kalmuhan viittaa jo selvästikin kalmaan tai kalmistoon, ja vaikka tarkkaa tietoa aiheesta ei taidakaan olla, on saari mitä ilmeisemmin toiminut aikanaan kalmistona. Lisäksi kuulimme tarinoita laavulla yöpyneistä, ei-niin-tavanomaisista vieraista, kuten viime vuoden toukokuussa, kevään yllättäessä kunnon räntäsateella, Ranskasta asti pyöräilemässä olleesta kaksikosta. He olivat löytäneet tiensä yöpymään laavulle.

Laavulta matkamme jatkui saaren ympäri takaisin rantaan pitkospuille ja takaisin parkkipaikalle. Matkaa koko reitille tulee vähän reilut kaksi kilometriä. Maasto on helppokulkuista, eikä suuria korkeuseroja ollut. Järvimaisema on aina kaunis ja varsinkin ilmalla, kun puut olivat saaneet niskaansa kunnon huurteen ja ilma muutaman asteen pakkasella, oli maisema erityisen levollinen.

Tänne täytyy päästä kesälläkin.

Sijainti: N=6755343.069, E=465977.066 (ETRS-TM35FIN)