Hieno rengasreitti Saimaa-maisemineen Koloveden kansallispuistossa: Nahkiaissalon luontopolku

➡️ n. 4 km
🕒 1,5 h
⚫⚫⚫ Vaativa reitti
🔥 1 tulipaikka (telttailupaikalla)
📌 Paikka kartalla

Koloveden kansallispuisto tunnetaan melojien unelmana, mutta puistossa on myös kaksi käveltävää reittiä: Nahkiaissalon luontopolku (virallisesti 3,3 km) sekä Mäntysalon retkeilyreitti (3,8 km). Enonkosken ja Heinäveden välisellä tiellä 471 on iso opastekyltti, ja asfalttitieltä on muutaman kilometrin matka Nahkiaissalon luontopolun parkkipaikalle.

Saapuessani kesällä parkkipaikalle oli siellä ennalta kolme autoa – kaksi Puolan ja yksi Saksan rekisterikilvillä. Luontopolun pituudeksi kerrottiin infotaulussa 3,3 km. Nahkiaissaloon toivotetaan tervetulleeksi heti polun alkumetreillä.

Kävelyreitti alkaa vaihtelevana: avointa mäntymetsää, kalliotakin, synkkää korpimaisemaa, vähän suota. Jalkoihinsa on katsottava, sillä kiviä, kantoja ja juuria riittää. Alkumetreillä tulivat myös vastaan reitin ainoat muut kävelijät, pariskunta kahden koiran kanssa.

Ensimmäisen kilometrin jälkeen saavutaan Koloveden rantakalliolle. Paikka on reitin upeimpia, ja sieltä voi bongata läheisen Vaajasalon telttailu- ja tulentekopaikan luona melovia retkeilijöitä. Kolovedellähän ei saa liikkua moottorivoimin, joten täälläkin vallitsee rauhallinen tunnelma ilman meluavia veneitä.

Rantakallioiden jälkeen saavutaan Lohilahden rantaan. Lohilahdessa on pienen pistoreitin päässä myös yksi Koloveden kansallispuiston telttailupaikoista, ja paikalla tuntui olevan äänekäs lapsiperhe. En käynyt telttapaikalla, vaan jatkoin matkaa luontopolkua pitkin.

Lohilahden rannan jälkeen luontopolku nousee peräti 40 metriä korkealle mäntykalliolle lyhyen matkan aikana. Nousu kannattaa, sillä mäen laelta on kyllä mainiot näkymät Saimaalle.

Reitti jatkuu kalliota pitkin ja kääntyy sitten takaisin kohti parkkipaikkaa. Ensimmäiset kaksi kilometriä ovat ehdottomasti mielenkiintoisimmat, paluumatkalla kuljetaan lähinnä synkkää korpimetsää.

Jokaista askelta on tarkkailtava, sen verran paljon polulla on juuria ja kiviä. Reitillä on luonnollisesti myös luontopolulle tyypillisiä infotauluja. Niiden ongelma on täällä, kuten monella muullakin polulla, että ne tarjoavat harvoin uutta tietoa sellaiselle ihmiselle, joka on luonnosta ja metsästä perustiedot saanut. Itse opin tällä kävelyllä kaksi uutta kääpälajia, pursukäävän ja rusokantokäävän, tosin infotaulun kohdalla kääpiä ei näkynyt oikeastaan ainuttakaan.

Sports Trackerin mukaan reitti oli huomattavasti pidempi kuin kylteissä oli mainittu. Se on myös melko hidaskulkuinen. Kävelyyn meni kuvaustaukojen kera noin puolitoista tuntia. Mukava elämys ja varsinkin alkupuolisko tarjoaa tosiaan kivoja ja vaihtelevia maisemia!

Julkaistu myös Luontopolkumiehen blogissa.

N=6899646.306 E=599957.610

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.