Eurooppalaisittain ainutlaatuinen Vattajanniemi ja historiallinen Ohtakari

Pohjanmaan rannikkoseutu on hiekkarantabongarille oikea aarreaitta. Vattajanniemi eli Vattaja ei jää ainutlaatuisuudellaan kakkoseksi, vaan selviytyy jopa voittajaksi. Silmien kantamattomiin jatkuva hiekkaranta ja historiallinen Ohtakari löytyvät Lohtajalta, linnuntietä noin 30 kilometriä Kokkolan keskustasta pohjoiseen.

Moni tylsää 8-tietä pitkin ajeleva ei tiedäkään, minkä helmen ohi päästelee satanen lasissa. Oiva paikka viettää pieni tauko ja katsella maisemia. 8-tieltä Lohtajan risteyksestä ei ole kuin 13 kilometriä niemen kärkeen. Itsekin vähättelin seutua ennen kuin ensimmäisen kerran kurvasin paikalle ja olin pudottaa kieleni rantahietikkoon.

Vattaja-121

Auringonlaskut ovat Vattajalla maagisia

Vattaja ei ole samaan tapaan ihmisten huulilla kuin sen serkut, Hiekkasärkät Kalajoella ja Yyteri Porin edustalla. Hotelleja ja palveluita kun joutuu oikein hakemalla hakea. Tyhjin vatsoin tai eväittä tänne ei kannata lähteä. Aluetta ei ole markkinoitu, koska Puolustusvoimat käyttää rantaa aktiivisesti ja paikalliset haluavat suojella herkkää luontoa ylikulutukselta.

Metsäterapiaan, avojaloin hiekalla tepasteluun tai ihan vain fiilistelyyn paikka on kerrassaan upea. On alueesta jätetty vuonna 2013 jopa ehdotus kansallispuiston perustamiseksi!

Vattajan luonto ja historia

Vattajan alue kuuluu Pohjanlahden laajimpiin yhtenäisiin lentohiekka-alueisiin ja siellä on Suomen ja koko Euroopan laajin ja edustavin boreaalisen vyöhykkeen dyyniranta, kerrotaan Metsähallituksen julkaisussa vuodelta 2007. Toisessa julkaisussa mainitaan alueen olevan maisemallisesti ainutlaatuinen paitsi suomalaisessa merenrantaluonnossa, myös koko Euroopan mittapuulla.

Avointa hiekkakenttää on yli 450 hehtaaria, ja yhtenäisen hiekkarannan pituus on jopa 15 kilometriä laguuneineen. Hiekka on peräisin muinaisten jäämassojen kasaamasta harjusta, joka paljastui maankohoamisen myötä ranta-aallokolle. Maa kohoaa jopa 8–9 millimetriä vuodessa. 1700-luvun puolesta välistä meri on vetäytynyt jo 1,5 kilometriä.

Vattaja-61

Fladojen ja kluuvijärvien muodostumista

Paikallisväestö on käyttänyt alueen rantaniittyjä jo 1700-luvulla laidunalueenaan. 1950-luvulla laidunnus lakkasi, ja alue siirtyi Puolustusvoimien käyttöön pakkolunastusten myötä. Seutu on Natura 2000 -aluetta ja laidunnusta ollaan käynnistämässä uudelleen hauraan luonnon säilyttämiseksi.

Alueella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia lintu-, kasvi- ja perhoslajeja. Dyyneillä kasvaa muun muassa rantavehnää, joka edistää dyynien syntyä.

Nykyään alue on pääosin Metsähallituksen omistama. Siellä pääsee liikkumaan jokamiehen oikeuksin kohtuullisen vapaasti, kun alue ei ole Puolustusvoimien harjoituskäytössä. Pieniä autoteitä risteilee niemellä runsaasti, mutta pidä huolta, ettet kokeile onneasi liian hiekkaisella tiellä. Voin kokemuksella kertoa, että perus-mersu uppoaa mukavasti hiekkoihin, eikä lähde ilman vetoapua pois.

Luontopolut, laavut ja lintutorni

Vattajanniemen itärannalta löytyy kolme luontopolkua:

Karipolku: 7,3 kilometriä yhteen suuntaan. (Kilpipakantie 56, Kokkola)
Vatungin luontopolku: noin kilometrin pituinen kierros (Kartta polun alkuun)
Dyyniluontopolku: noin kilometrin pituinen kierros (Ohtakarintie 895, Kokkola)

Dyyni- ja Vatungin luontopolut ovat osa pidempää Karipolkua. Dyynipolku on osittain metrin leveää tukevaa pitkospuuta, joten pyörätuolillakin pääsee nautiskelemaan dyynimaisemista.

Karipolun varrella on 2 laavua ja lintutorni. Lintutorni löytyy aivan hiekkarannan parkkipaikan kupeesta. Talvella Karipolkua pitkin kulkee latureitti. Lintujen pesimäaika 15.4–31.7 pitää huomioida retkeillessä. Jos ei laavulle ennätä, voi makkaroita paistella Ohtakarin grillikatoksella.

Lisäksi Ohtakarilla kiertää lyhyt luontopolku, jossa tutustutaan saaren nähtävyyksiin.

Vattaja-31

Ohtakarin luontopolku

Ohtakari

Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin kokoinen Ohtakari on saari, joka oli tärkeä kalastajien tukikohta. Historiaa tunnetaan jopa 1500-luvulta lähtien. Aikoinaan saari tunnettiin nimellä Susisaari tai Iso Susi. Kalastajat asuivat vaatimattomissa karituvissa koko pyyntikauden ja poistuivat ainoastaan pyhiksi, jolloin kyläläiset tulivat saarelle viettämään aikaa.

Vattaja-51

Kalastajakylä

Kalastajia saarella näkee nykyäänkin, mutta saarelta löytyy myös mökkiläisiä. Vapaa-ajan asuntoja löytyy noin 50, ja niiden välissä kulkee polkuja ristiin rastiin. Muista siis retkeillessäsi kunnioittaa mökkiläisten rauhaa.

1700-luvulla saari oli reilun kilometrin päässä rannasta, mutta nykyään manner on maankohoamisen myötä lähes kiinni Ohtakarissa. Saarelle vie 70-luvulla rakennettu lyhyt silta. Kesällä Ohtakarin parkkipaikan tuntumassa toimii kioski.

Vattaja-41

Hukkuneiden muistomerkki

Muita rakennelmia mökkien lisäksi ovat luotsiasema 1900-luvun alusta, Pooki-majakka/näkötorni, kalastusmuseo sekä seurakunnan leirikeskus.

Vattaja-11

Jatulintarha

Keskeltä saarta kallioilta löytyy jatulintarha, eli kivistä kasattu labyrinttikuvio, jota nimitetään Laiska-Jaakon ringiksi. Peräisin kuulemma keskiajalta. Todellinen Lohtajan Stonehenge!

Vattaja-71

Torni on erittäin ahdas, eikä sovellu korkeita paikkoja kammoksuville

Näkötornina toimiva Pooki-majakka avaa näyttävät maisemat dyyneille sekä ulapalle.

Puolustusvoimat Vattajalla

Vattajan harjoitusalue on Puolustusvoimille yksi tärkeimmistä. Alue on ainut, missä voidaan tehdä järeän luokan kovapanosammuntoja ilmaan ja käyttöaste ylittääkin 200 päivää vuodessa. Ammuntojen aikaan käytössä on noin puolet hiekkarannasta. Puolustusvoimien lisäksi aluetta käyttää muun muassa Patria koeammunnoissa.

Jos aiot tutkiskella dyynejä enemmän kuin Ohtakarin kupeessa, kannattaa tarkistaa Puolustusvoimien sivuilta sopivat ajankohdat. Alueella on myös varoituskylttejä, jos ammunnat ovat käynnissä. Itselle sattui huono tuuri ja alueella oli maavoimien ammunnat käynnissä.

Yhteenveto

Vattajanniemi on upea päiväretkipaikka Kokkolan suunnilla matkustaville. Kaupunkilaiset käyttävät sitä kesäkuumalla aktiivisesti. Alueella ei ole leirintäaluetta, mutta asuntovaunulle ja -autolle on merkittyjä paikkoja ja telttailijoita löytyy dyynien lomasta.

Jos olet hiekan ystävä tai jos auringonlaskut ovat sinun juttusi, kannattaa ehdottomasti poiketa. Paikka soveltuu vierailuun talvellakin. Jäiden lähdön aikaan meri esittää vaikuttavan näytöksen. Kiireisimmille suosittelen poikkeamaan Ohtakarin tuntumassa sekä rannan lintutornilla. Jos kuitenkin haluat oikeasti tutustua alueeseen, parkkeeraa auto Ohtakarille, tutustu saareen ja suuntaa rantaa pitkin etelään.

Vattaja-111

Laskuvesi paljastaa reitin läheiseen saareen

Esteettömästi pääsee liikkumaan rannan tuntumassa metrin levyisiä pitkospuita pitkin. Lasten rattaille alue soveltuu pääosin hyvin.

Vattaja-21

Mökkielämää

Kartta Ohtakarin parkkipaikalle | ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N/Lat 7111939 E/Lon 324794

Kokkolan karttapalvelu, jossa näkyy Ulkoilureitit ja luontopolut – Klikkaa Luontopolut ja Ulkoilureitit, näet kaikki Kokkolan reitit.

Vattaja ja Ohtakari Kokkolan kaupungin sivuilla

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi