Eurooppalaisittain ainutlaatuinen Vattajanniemi ja historiallinen Ohtakari

Pohjanmaan rannikkoseutu on hiekkarantabongarille oikea aarreaitta. Vattajanniemi eli Vattaja ei jää ainutlaatuisuudellaan kakkoseksi, vaan selviytyy jopa voittajaksi. Silmien kantamattomiin jatkuva hiekkaranta ja historiallinen Ohtakari löytyvät Lohtajalta, linnuntietä noin 30 kilometriä Kokkolan keskustasta pohjoiseen.

Huomaathan! Vattajan alue on osittain puolustusvoimien käytössä ja jaettu vyöhykkeisiin. Virkistyvyöhykkeeltä niemen koilliskulmasta löytyy luontopolkuja ja upeita hiekkarantamaisemia, joissa voi liikkua turvallisesti ja hyvillä mielin luonnosta nauttien. Syrjävyöhyke on ensisijaisesti puolustusvoimien käytössä. On äärimmäisen tärkeää noudattaa maastossa olevia ohjeistuksia siitä, missä saa kulkea ja missä ei. (Toim. huom.)

Moni tylsää 8-tietä pitkin ajeleva ei tiedäkään, minkä helmen ohi päästelee satanen lasissa. Oiva paikka viettää pieni tauko ja katsella maisemia. 8-tieltä Lohtajan risteyksestä ei ole kuin 13 kilometriä niemen kärkeen. Itsekin vähättelin seutua ennen kuin ensimmäisen kerran kurvasin paikalle ja olin pudottaa kieleni rantahietikkoon.

Vattaja-121

Auringonlaskut ovat Vattajalla maagisia

Vattaja ei ole samaan tapaan ihmisten huulilla kuin sen serkut, Hiekkasärkät Kalajoella ja Yyteri Porin edustalla. Hotelleja ja palveluita kun joutuu oikein hakemalla hakea. Tyhjin vatsoin tai eväittä tänne ei kannata lähteä. Aluetta ei ole markkinoitu, koska Puolustusvoimat käyttää rantaa aktiivisesti ja alueen herkkää luontoa halutaan myös suojella ylikulutukselta.

Vattajanniemen virkistysvyöhykkeelle on kuitenkin tehty reittejä ja rakenteita, joista retkeilijät voivat nauttia hyvillä mielin herkkää luontoa kuluttamatta. Syrjävyöhykkeellä reittejä ei ole, ja alueella saattaa olla jopa räjähtämättömiä ammuksia. Paras valinta on siis suunnata retkensä virkistysvyöhykkeelle, joka löytyy Vattajanniemen koilliskulmasta. Vyöhykejako löytyy tästä Metsähallituksen julkaisusta sivulta 48.

Metsäterapiaan, avojaloin hiekalla tepasteluun tai ihan vain fiilistelyyn paikka on kerrassaan upea. On alueesta jätetty vuonna 2013 jopa ehdotus kansallispuiston perustamiseksi!

Vattajan luonto ja historia

Vattajan alue kuuluu Pohjanlahden laajimpiin yhtenäisiin lentohiekka-alueisiin ja siellä on Suomen ja koko Euroopan laajin ja edustavin boreaalisen vyöhykkeen dyyniranta, kerrotaan Metsähallituksen julkaisussa vuodelta 2007. Toisessa julkaisussa mainitaan alueen olevan maisemallisesti ainutlaatuinen paitsi suomalaisessa merenrantaluonnossa, myös koko Euroopan mittapuulla.

Avointa hiekkakenttää on yli 450 hehtaaria, ja yhtenäisen hiekkarannan pituus on jopa 15 kilometriä laguuneineen. Hiekka on peräisin muinaisten jäämassojen kasaamasta harjusta, joka paljastui maankohoamisen myötä ranta-aallokolle. Maa kohoaa jopa 8–9 millimetriä vuodessa. 1700-luvun puolesta välistä meri on vetäytynyt jo 1,5 kilometriä.

Vattaja-61

Fladojen ja kluuvijärvien muodostumista

Paikallisväestö on käyttänyt alueen rantaniittyjä jo 1700-luvulla laidunalueenaan. 1950-luvulla laidunnus lakkasi, ja alue siirtyi Puolustusvoimien käyttöön pakkolunastusten myötä. Seutu on Natura 2000 -aluetta ja laidunnusta ollaan käynnistämässä uudelleen hauraan luonnon säilyttämiseksi.

Alueella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia lintu-, kasvi- ja perhoslajeja. Dyyneillä kasvaa muun muassa rantavehnää, joka edistää dyynien syntyä. Pysyttelemällä merkityillä reiteillä varmistat, ettet askeleillasi kuluta dyynien herkkää kasvistoa.

Retkeile Vattajalla turvallisesti luontopoluilla, laavuilla ja lintutornilla

Vattajanniemen virkistysvyöhykkeeltä löytyy kolme luontopolkua:

Karipolku: 7,3 kilometriä yhteen suuntaan. (Kilpipakantie 56, Kokkola)
Vatungin luontopolku: noin kilometrin pituinen kierros (Kartta polun alkuun)
Dyyniluontopolku: noin kilometrin pituinen kierros (Ohtakarintie 895, Kokkola)

Dyyni- ja Vatungin luontopolut ovat osa pidempää Karipolkua. Dyynipolku on osittain metrin leveää tukevaa pitkospuuta, joten pyörätuolillakin pääsee nautiskelemaan dyynimaisemista.

Karipolun varrella on 2 laavua ja lintutorni. Lintutorni löytyy aivan hiekkarannan parkkipaikan kupeesta. Talvella Karipolkua pitkin kulkee latureitti. Lintujen pesimäaika 15.4–31.7 pitää huomioida retkeillessä. Jos ei laavulle ennätä, voi makkaroita paistella Ohtakarin grillikatoksella.

Lisäksi Ohtakarilla kiertää lyhyt luontopolku, jossa tutustutaan saaren nähtävyyksiin.

Vattaja-31

Ohtakarin luontopolku

Ohtakari

Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin kokoinen Ohtakari on saari, joka oli tärkeä kalastajien tukikohta. Historiaa tunnetaan jopa 1500-luvulta lähtien. Aikoinaan saari tunnettiin nimellä Susisaari tai Iso Susi. Kalastajat asuivat vaatimattomissa karituvissa koko pyyntikauden ja poistuivat ainoastaan pyhiksi, jolloin kyläläiset tulivat saarelle viettämään aikaa.

Vattaja-51

Kalastajakylä

Kalastajia saarella näkee nykyäänkin, mutta saarelta löytyy myös mökkiläisiä. Vapaa-ajan asuntoja löytyy noin 50, ja niiden välissä kulkee polkuja ristiin rastiin. Muista siis retkeillessäsi kunnioittaa mökkiläisten rauhaa.

1700-luvulla saari oli reilun kilometrin päässä rannasta, mutta nykyään manner on maankohoamisen myötä lähes kiinni Ohtakarissa. Saarelle vie 70-luvulla rakennettu lyhyt silta. Kesällä Ohtakarin parkkipaikan tuntumassa toimii kioski.

Vattaja-41

Hukkuneiden muistomerkki

Muita rakennelmia mökkien lisäksi ovat luotsiasema 1900-luvun alusta, Pooki-majakka/näkötorni, kalastusmuseo sekä seurakunnan leirikeskus.

Vattaja-11

Jatulintarha

Keskeltä saarta kallioilta löytyy jatulintarha, eli kivistä kasattu labyrinttikuvio, jota nimitetään Laiska-Jaakon ringiksi. Peräisin kuulemma keskiajalta. Todellinen Lohtajan Stonehenge!

Vattaja-71

Torni on erittäin ahdas, eikä sovellu korkeita paikkoja kammoksuville

Näkötornina toimiva Pooki-majakka avaa näyttävät maisemat dyyneille sekä ulapalle.

Puolustusvoimat Vattajalla

Vattajan harjoitusalue on Puolustusvoimille yksi tärkeimmistä. Alue on ainut, missä voidaan tehdä järeän luokan kovapanosammuntoja ilmaan ja käyttöaste ylittääkin 200 päivää vuodessa. Ammuntojen aikaan käytössä on noin puolet hiekkarannasta. Puolustusvoimien lisäksi aluetta käyttää muun muassa Patria koeammunnoissa.

Puolustusvoimien sivuilta löytyy tietoja ammunnoista, mutta niistä ei aina ilmoiteta netissä etukäteen, vaan alue voidaan sulkea nopeastikin. On syytä huomioida, että alueella on myös maastoon merkittyjä ajoneuvouria, jotka todellisuudessa eivät ole virallisia teitä vaan maastoa, ja niillä ajaminen on kielletty. Näillä teillä ajamisesta saa sakon, mikäli erävalvoja sattuu paikalle. Liikkumalla Vattajan ja Ohtakarin alueella sääntöjen mukaan ja kieltomerkkejä kunnioittaen välttyy ongelmilta.

Yhteenveto

Vattajanniemi on upea päiväretkipaikka Kokkolan suunnilla matkustaville. Kaupunkilaiset käyttävät sitä kesäkuumalla aktiivisesti. Alueella ei ole leirintäaluetta, mutta telttailijoita löytyy dyynien lomasta. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti karavaanarit on ohjeistettu ensisijaisesti Ohtakariin.

Jos olet hiekan ystävä tai jos auringonlaskut ovat sinun juttusi, kannattaa ehdottomasti poiketa. Paikka soveltuu vierailuun talvellakin. Jäiden lähdön aikaan meri esittää vaikuttavan näytöksen. Kiireisimmille suosittelen poikkeamaan Ohtakarin tuntumassa sekä rannan lintutornilla.

Vattajan alueeseen ja sen eri vyöhykkeisiin voi ja kannattaa tutustua tarkemmin tässä Metsähallituksen julkaisussa.

Vattaja-111

Laskuvesi paljastaa reitin läheiseen saareen

Esteettömästi pääsee liikkumaan rannan tuntumassa metrin levyisiä pitkospuita pitkin. Lasten rattaille alue soveltuu pääosin hyvin.

Vattaja-21

Mökkielämää

Kartta Ohtakarin parkkipaikalle | ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N/Lat 7111939 E/Lon 324794

Kokkolan karttapalvelu, jossa näkyy Ulkoilureitit ja luontopolut – Klikkaa Luontopolut ja Ulkoilureitit, näet kaikki Kokkolan reitit.

Vattaja ja Ohtakari Kokkolan kaupungin sivuilla

Juttua on täydennetty 2.12.2019 tiedoilla alueen vyöhykejaosta, eri vyöhykkeiden piirteistä ja ajoneuvourien luonteesta sekä huomautuksella sääntöjen ja kieltojen noudattamisen tärkeydestä. Retkeillään alueella vastuullisesti valmiilla reiteillä luontoa turhaan kuluttamatta sekä ohjeistuksia ja kieltoja noudattaen, se on kaikkien etu.

Toim. huom.
1 reply

Trackbacks & Pingbacks

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.