Tvärminnen hiekkadyynien riippaoksainen vanha mänty, Hankoniemi

Kunpa puut osaisivat kertoa tarinoita! Tämä Tvärminnen kylän liepeillä sijaitseva petäjä on saanut kokea paljon yli 300-vuotisen elonsa aikana. Se on saanut elää rauhassa, mutta joutunut todistamaan useampaankin otteeseen Hankoniemen miehityksen. Monet kotimaisen tieteen ja taiteen suurmiehet ja -naiset ovat käyneet sitä ihastelemassa.

Vuonna 1902 Tvärminnessä kesänvietossa ollut Jean Sibelius koki suurta tarvetta päästä pianon äärelle. Kylän ensimmäinen piano tuotiin sitten Lappohjan aseman suunnalta hiekkatietä pitkin. Tvärminnen mänty oli jo silloin vanha ja komea näky. Se oli takuulla todistamassa pianon värähtelyt pölyisen, epätasaisen ja mutkittelevan hiekkatien rytmittäessä etenemistä.


Helga Amélie Lundahlin vuonna 1898 taiteilema teos lienee tunnetuin maalaus tästä Tvärminnen symboliksikin mielletystä männystä. Valitettavasti taideteoksesta ei tietääkseni ole kuvaa nähtävillä verkossa, joten nyt on tyytyminen näihin artikkelin kuviin. Amélie Lundahlista on kirjoitettu kirja. Lukijoista uteliaimmat voivat käydä kirjastossa katsomassa, josko Tvärminnen vanha mäntykin olisi päätynyt niiden kansien väliin.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Eräänä kesäiltana halusin pistäytyä Tvärminnessä männyn luona. Lähellä mäntyä, tien molemmin puolin on pienialainen, mutta eliölajistoltaan monipuolinen ja arvokas kuiva niitty eli keto. Alueella kasvaa muun muassa keltamataraa (Galium verum) ja ajuruohoa (Thymus serpyllum).


Tällä kedolla elää useita uhanalaisiksi luokiteltuja hyönteisiä. Kedon kasvillisuus kestää jalkaisin liikkumista, mutta esimerkiksi autoa sinne ei pidä pysäköidä missään nimessä. Kedon jälkeen maisema muuttuu nopeasti mäntyjen komentamaksi hiekkadyyniksi. Muutaman askeleen jälkeen vanha mänty toivottaakin jo kulkijan tervetulleeksi mailleen.


Kuvien ottamisen lomassa päätin soittaa muutaman nuotin kitaralla puun kuunnellessa kohteliaan kärsivällisesti. Eipä se karkuunkaan päässyt. Sävelmä kertoi eräästä toisesta puusta, sellaisesta, joka kasvaa lehdossa. Eipä ollut vanha mänty koskaan kuullutkaan moisesta. Soittaminen meni kenties  päin honkia, mutta tulipahan tarina kerrotuksi.

Tvärminnen mänty ei ole kasvanut ylimielisen korkeaksi eikä ikäluokassaankaan leveile paksuudellaan. Puun persoonallisuus, sitkeys ja arvokkuus ei ole kuitenkaan jäänyt koskaan huomaamatta.


Etenkin muurahaiset viihtyvät tämän iäkkään petäjän juurella. Puun ympärillä kasvaa jonkin verran hiekkadyynien pioneerilajistoa, hiekkaa sitovaa hietikkosaraa (Carex arenaria) ja hietikkonataa (Festuca polesica). Muualla päin Suomea nämä kasvit ovat harvinaisia, mutta Hankoniemen hietikoille ne ovat luonteenomaisia.


Puun juuria suojaa vain ohut kerros hiekkaa, joten se on herkästi alttiina vaurioille. Onneksi Tvärminnen mänty rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla vuonna 2004.

Hangon kaupunki jätti maanomistajana hakemuksen, mutta erittäin suuri kiitos kuuluu biologi Kalevi Keynäkselle, joka suojelua ehdotti. Kalevi Keynäs on tehnyt muutenkin mittaamattoman arvokasta työtä ja vuosikymmeniä pitkän uran muun muassa eri eliölajien ja elinympäristöjen suojeluun liittyvissä hankkeissa, pääosin Hankoniemellä ja Läntisellä Uudellamaalla, mutta jossain määrin myös koko valtakunnan alueella.

Tämän luonnonmuistomerkin arvoa ei voi eikä pidäkään mitata rahassa. Huhutaan kuitenkin, että juuri tämä mänty olisi ollut esikuvana jollekin vanhan valuuttamme ajan setelin tai kolikon “rahamännyistä”. Samanmoisia huhuja pyörii tosin aika monen paikkakunnan petäjistä.


Sen sijaan, että ajaisi vauhdilla Hankoniemen läpi tylsähköä valtatietä nro 25 pitkin, voi ajaa körötellä hissukseen Tvärminnen ja Täktomin pienten kylien kautta. Tämä poikkeuksellisen luonteikas mänty löytyy alle 50 metrin päästä Tvärminnentien luoteispuolelta, J.A. Palménin tien risteyksen tietämillä. Risteyksessä on myös Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle päin osoittava kyltti.

Autolla kulkevan olisi viisainta pysäköidä kulkuneuvonsa hieman etäämmälle Juhani Ahon tien ja Tvärminnentien risteyksen tienoille.

Sijainti: Tvärminnen vanha mänty kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6640314  E 287542

Linkkejä ja lähteitä:
WWF:n Kukanpäivän tunnustus Kalevi Keynäkselle
Vanha kuva männystä (Fridlyst tall), Tvärminne UHF
Keynäs, Kalevi: Tvärminnen kylän luontopolku, 1995
Lindström, Astrid: Tvärminne – En by med historia, 2013

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.