Eurajoen Kaunissaarelta löydät lampaita ja ihanan kulttuuripolun – retki saarelle packraftilla vauvan kanssa

Eurajoensalmessa oleva Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Sen lisäksi, että Kaunissaarella on monipuolinen luonto, sillä on myös mielenkiintoinen historia. Saarella on aikoinaan ollut A. Ahlström Oy:n vuonna 1874 perustama saha, joka toi mukanaan myös asutusta. Sahan työntekijät perheineen asuivat saarella, ja asukkaita oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli 300.

Kaunissaaren kulttuuripolku + merimatka
➡ 1 km meloen (yhteen suuntaan) + 1,5 km kävellen
? 2 tuntia (ilman taukoja)
? 3 tulipaikkaa
?P-alue Lahdenperän rantasaunalla, Kaunissaaren pieni laituri, Kaunissaaren venelaituri
⚫⚪⚪ Helppo reitti

Sahasta ja asutuksesta jäljellä on lähinnä raunioita, talojen kivijalat ja muurien paikat. Hirrestä rakennetut talot on otettu mukaan, kun saarelta on aikoinaan muutettu. Saarella kiertää noin 1,5 kilometriä pitkä kulttuuripolku, joka on merkitty maastoon. Vaikka reitti ei ole kovin pitkä, matkan varrella on paljon eri luontotyyppejä ja lisäksi aivan huikea merimaisema saaren itäpuolella.

Kaunissaarelle pääsee vain vesitse. Lyhimmillään merimatka on noin kilometrin Lahdenperän rantasaunalta. Me kuljimme matkan packraftilla 8 kuukautta vanhan Jasperin kanssa. Lahdenperän rantasaunalta voi kysellä myös lainaan soutuvenettä.

Jasperin ensikosketus packraftiin.

Lähdimme retkelle aamupäivällä Jasperin kanssa. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, tuulikin oli sen verran heikkoa, että Jasperin kanssa uskaltauduin packraftiin lähteä. Matkalla Kaunissaareen näimme joutsenen pesässään sekä muutamia sorsia ja tietysti lokkeja. Noin puolen kilometrin matka sujui nopeasti, Jasperi istui sylissä tyytyväisenä koko matkan ajan ja nautti, kun vesi tippui välillä päälle.

Rantauduimme pienelle laiturille ja sidoimme packraftin kiinni laituriin, jottei tuuli veisi sitä mukanaan. Yksi kalastaja näkyi lähettyvillä, mutta muuten oli hiljaista… Kunnes laiturille vastaan juoksi lauma lampaita! Olin jostain lukenutkin, että saarella laiduntaa kesällä lampaita, mutta en olisi uskonut, että ne tulevat heti meitä tervehtimään. Lampaat olivat valtavan sosiaalisia, mukana oli monia karitsoja, osa joi vielä emonsa maitoakin.

Saavuimme Kaunissaaren etelälaiturille, jossa on pieni mökki ja grillipaikka. Rapsuttelimme hetken lampaita ja lähdimme tutustumaan saaren kulttuuripolulle. Kulttuuripolkun kartta on mökin pihalla, ja samassa opastaulussa on kerrottu saaren historiasta, A. Ahlströmin sahasta ja asutuksesta saarella. Lisää saaren historiasta ja palveluista voi lukea Selkämeren sivuilta sekä Eurajoen kunnan sivuilta.

Kaunissaaren lämmin vastaanotto.
Kaunissaaren infotaulu Etelälaiturin lähellä mökin pihalla.

Kulttuuripolun varrella on infotauluja historiallisista kohteista. Ensimmäisenä tuli vastaan tori. Kaunissaaren tori oli aikoinaan vilkas, ja myyjiä torille saapui Raumalta asti. Kaunissaaressa ruoka yleensä ostettiin, koska saari oli pieni ja viljelysmaille tai eläinten pidolle ei ollut tilaa. Tori sijaitsi kallion päällä, ja nykyisin alueella kasvaa kaunis kallioniitty. Torin laidalla on nähtävissä myös paljon rakennusten kivijalkoja. Näiden rakennusten joukossa olivat myös kansakoulu, kauppa ja sahan konttorirakennus. Tuntuu kiehtovalta ajatus, että näin pienellä saarella on ollut kaikki tarpeellinen elämään.

Aikoinaan Kaunissaaressa oli vilkas torielämä.
Rakennusten kivijalat sekä muurin paikat ovat hyvin nähtävissä vielä tänäkin päivänä.

Jatkoimme Jasperin kanssa torin jälkeen matkaa kohti tanssikalliota. Tasainen kallio tarjosi ennen oivan paikan tansseille ja piirileikeille. Mantereeltakin tuli nuorisoa Kaunissaareen tansseihin. Eivätkä tanssipaikan maisematkaan huonoimmasta päästä tuolloin olleet.

Tanssikalliolta kävelimme vielä pienen matkaa kulttuuripolkua länteen päin ja saavuimme meren rantaan, josta oli suora näkymä aavalle. Tuolla oli myös grillauspaikka, ja olisi ollut hyvä paikka pysähtyä evästelemään. Matkakumppanini oli kuitenkin nukahtanut selkäreppuun, joten ihastelin vain hetken maisemia ja jatkoin matkaa takaisin tanssikalliolle.

Kaunissaaren luonto vaihtelee rehevästä ja kosteasta metsästä kuivaan kangasmetsään. Juuri tanssikallion läntisellä puolella metsä oli rehevää ja kosteaa.

Kaunissaaren tanssikallio.
Upeat merimaisemat Kaunissaarelta.
Kaunissaaren yksi tulipaikoista sijaitsee lännen puoleisella rannalla.

Lopuksi kävelimme vielä Pohjoisen sataman kautta takaisin Etelälaiturille. Pohjoiselle laiturille pääsee rantautumaan isommallakin veneellä, syvyyttä on jopa kolme metriä, ja laiturin läheisyydessä on myös tulentekopaikka. Juuri pohjoista satamaa käytettiin aikoinaan sahatavaran rahtaamiseen. Rannalla onkin vielä löydettävissä esimerkiksi koukkuja, joita on käytetty laivojen kiinnittämiseen.

Retkemme kesti vain reilun tunnin Kaunissaaressa, mutta matka oli täynnä ihmeteltävää. Kulttuuripolun infotauluissa oli paljon kerrottu vuosisadan takaisesta elämästä, ja olisin helposti viettänyt pidemmänkin aikaa mietiskelemässä mennyttä aikaa.

Pakkasimme tavaramme takaisin packraftiin ja suuntasimme kotia kohti Jasperin kanssa. Tänne tultaisiin ehdottomasti vielä uudelleenkin isommalla porukalla, ehkä jopa yöretkelle.

Kaunissaaren etelälaiturin koordinaatit: N=6801142.000, E=207372.500 (ETRS-TM35FIN).

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.