Buckelungen Jomalan kaltevilla rantakallioilla

Sinä aamuna tuuli oli noussut ennen aurinkoa ja kävi kiukkuisesti pohjoisesta. Paljoa auringon jälkeen emme menkään olleet liikkeellä keikkumassa kaltevilla rantakallioilla Buckelugnen-nimisen luolan perässä. Etsinnässä ei ollut aivan tavallinen lohkare- tai lippamuodostelma. Määränpään kun piti olla rantavoimien kallioon kaiverama huone, jonka suulla oli luontosyntyinen kivipilari.

bockelungen

Satakunta metriä kalliota kuljeskeltuamme edessä näytti olevan viimein jotain luolan tapaista. Liukas ja kalteva rantakallio yhdistettynä kylmänä pärskehtivään mereen ei kuitenkaan houkuttanut kiirehtimään turhan paljoa, vaikka mieli malttamaton olikin.

bockelungen-2

Viimein perillä kohtasi pieni pettymys. Emme olleet etsimällämme luolalla vaan toisella samankaltaisella, mutta pienemmällä ja pilarittomalla. Kaukana emme kuitenkaan olleet. Tästä nyt löytyneestä paikasta olimme lukeneet. Istuimme hetkeksi huilaamaan. Tuuli ja aallot olivat kasanneet luolantapaisen lattialle pienen kaislapatjan.

bockelungen-6

Jatkoimme rantaa kohti pohjoista ja pian kohtasimme toisen muodostelman kaltevassa kalliopinnassa rantajyrkänteen ja meren välissä. Tämä näytti siltä miltä pitikin – paitsi että jotain puuttui. Tuo paikasta erityisen tehnyt pilari oli mennyttä. Ilmeisesti talven voimat olivat olleet sille viimein liikaa.

bockelungen-4

Vanhoissa kuvissa pilari oli paksu ja ylväs. Viimeisenä nähdyissä ohuen ja hauraan oloinen, mutta yhä pystyssä. Nyt sitä ei ollut. Maassa oli kolme kivenmurikkaa, joista kuvien tolpan saattoi mielessään kasata.

bockelungen-5

Tässä luolassa ei olisi yöpynyt. Suuaukko sijaitsi lähellä vedenpintaa ja pienen kynnyksen takana peremmällä luolassa oli kauttaaltaan vettä. Kumisaappaat jalassa perille saattoi kuitenkin käydä. Minähän menin.

bockel

Perimmäisessä kolossa kohtasin jotain odottamatonta. Muutaman metrin päässä rantakallioon vyöryneiden aaltojen isku ja pärske kuuluivat kallion kautta ja luolan kaiuttamana kiehtovana, tummana tumpsahduksena. Ääntä on vaikea kuvailla, mutta jos aallon isku oli kirkas ja terävä, tämä oli hämärä ja pyöreä, vaimean kaikuva, kuin suuren katolta putoavan lumipatjan maakosketus.

bockelungen-7

Perältä käsin valo kävi juuri sopivasti huomata sieltä katsoen vasemmassa reunassa luolaa ollut toinen kalliopilari, joka oli yhä ehjä. Vaatimaton se toki oli kuvissa näkemäämme verrattuna, mutta pilari kuitenkin.

Paikalla olisi muutoin istahtanut pidempäänkin, ehkä hörpännyt kupillisen lämmintäkin, mutta suoraan pohjatuuleen aukeava suu teki siitä viluisen ja vetoisan. Katsoimme parhaaksi nauttia eväät toisaalla. Kylliksi olimmekin jo nähneet.

Täsmennettäköön vielä loppuun, että maitse paikalle on todella hankala tulla. Vesireitein asteen helpompi.

2 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.