Vuori kahden veden välissä, Jyväskylän Kanavuori

Kanavuoren, eli Vaajakosken pauhujen juuresta nousevan jyrkänteen ja kukkulan tuntee jokainen Jyväskylän asukki. Kanavuori on sen sortin kukkula, että jokaisella paikallisella pikku viikarilla on siitä versio, kuinka siellä aikoinaan leikkineet penskat ovat joutuneet vuoren nielemiksi. Harvemmat tietävät siitä, mikä peto liikkuu vuoren juurella ja vielä harvemmat miltä vuoren jyrkänteen laidalla tuntuu ja miltä siellä näyttää. kanavuori-6

Pitkän aikaa olin itsekkin tyytynyt kulkemaan vuoren alitse aina Jyväskylästä itään tai eteläänpäin matkustaessa. Vuori törötti vieressä eikä kurkatessa moottoritieltä ohi lipuvasta autoletkasta, se saanut juuri ylistystä. Vaan alkaa äkkijyrkästi toinen totuus valkeamaan, kun pääsee vuoren rinnettä astelemaan ylöspäin.
kanavuoriAjoin pyörällä Vaajakosken Naissaareen, josta jatkoin rannan myötäisesti Etu-Kanavuorentielle ja tälle tielle kääntyessäni en voinut olla huomaamatta sen reunassa olevaa puista kylttiä. Kyltin vieressä seisoi myös muutama kappale sään riuduttamia tauluja, joista saattoi juuri ja juuri saada luettua mihinkä oli saapunut ja mitenkä reitti kulkisi. Sen verran tiesin etukäteen missä olin, etten tauluista välittänyt ja lähdin jatkamaan matkaa. Tämä luontopolku oli sen verran hyvin merkattu ja selkeä, ettei siitä voinut juuri erehtyä missään kohtaa. kanavuori-2

Polku alkoi samantien tehdä tietä ylöspäin. Nousu täällä on sen sorttista ja sitä oli sen verran, että kovimpien paikkojen avuksi on tehty puisia portaita tai köysikaiteita, ettei tänne kenenkään tarvitse itseään rikkoa. Erityisesti liukkaalla kelillä nousu voi olla erittäin vaikea, mistä pieni kiristyvä pakkanen antoi muistutuksia. Polku ylempänä muodosti lenkin, mitä pitkin saattoi kiertää kanavuoren laen ympäri, mutta ennen sitä tuli vastaan ensimmäinen jyrkänne. kanavuori-9

Leuhaksi ristityltä jyrkänteeltä alkoi saada käsityksen mistä tässä paikassa oli kysymys. Varovasti kohti reunaa ja reunalta saattoi katsoa silmiin iltapäivän hiipuvaa aurinkoa. Etelän näkymässä vilahteli Päijänne ja Jyväskylä auringon kanssa semmoisella tavalla, että siinä sitä sai rauhassa kahtoa ikäänkuin ylhäältä päin. Tänne palasin vielä kierroksen jälkeen myös ajatus auringonlaskusta tällä jyrkänteen reunalla tuntui mukavalta.kanavuori-3

Jatkoin päälaen ylitse huipulla seisovan maston ohi. Metsätyyppi vaihteli nuoresta koivikosta vanhempaan mäntypuuvaltaiseen ja saavuin piakkoin vastapuolella oleville kallioille. Kalliot nähdessäni osasi vaisto kertoa samantien, että nyt on sen oloista kalliota mihinkä olisi saattanut luola aikoinaan lohjeta. Sen verran alkoi kuitenkin kello, tai aurinko näyttämään, että mikäli ei halunnut pimeän tullen lasketella kallioita alas olisi parempi jatkaa matkaa ripeämmin. Valo tähän aikaan oli kuitenkin parhaasta päästä kun se sopivan viistosta ja sopivan keltaisena laskeutui mäntyjen väliin. Erään kallion reunalta saattoi kuitenkin erottaa puisista kepeistä tehdyt kalterit ja sen takaa luolamaisen tilan.kanavuori-5

Siinä kun etelän rinteiltä saattoi nähdä Päijänteen välkettä niin pohjoispuolella välkkyi Leppävesi ja Vaajakoski. Kosken pauhua ei tänne kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut vaikka oli se sen verran merkittävä, että sen kohdalla oli veden nimi vaihdettava.kanavuori-8

Palasin kierroksen alareunaa pitkin ja tarkastelin vielä matkalla Pikku-Leuhan. Syyttä tätä jyrkännettä pieneksi kutsuttiin, sillä se ei juuri hävinnyt edellisille. Ja mikäli maisemia ajatteli niin oli sen sijainti juuri mainio. Kasvot kohti länttä, eli juuri sopivasti etelää ja pohjoista sekasin.kanavuori-11

Palasin vielä etelän puolelle ilta-auringon vuoksi. Tuli siihen viereen myös muutama pyrstö-, töyhtö- sekä hömötiainen niitä samoja lauluja laulamaan, mitä aina laulavat muutenkin. Pakkanen kiristyi ja ilma muuttui sitä kirkkaammaksi mitä alemmas kävi aurinko: Ensin muuttui värikkääksi, kunnes alkoi käydä vähiin. Viilenevän ilman kaveriksi piti pitää pää vielä maisemista huolimatta kylmänä ja laskeutua varovasti kallion pintoja pitkin alas ja kohti kotia. Siellä seisoi vuori kahden veden välissä.

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6901504 E 442772

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.