Vehoniemenharju, Kangasala

Tampereen lähiympäristön helmet ovat monelle kaupunkilaiselle tutkimattomia. Kangasalan neljästä näkötornista eteläisin kohoaa Vehoniemenharjulla, Längelmäveden ja Roineen välisellä harjukannaksella, joka tunnetaan myös maanmainiosta automuseosta.

Harju on osa samaa ketjua, johon kuuluu myös Tampereen tunnettu Pyynikinharju. Sen pohjoispuolella aukeaa Kaivannon 1800-luvun alkupuolella kaivettu kanava, joka muuttui rakenteiden murtumisen takia huhtikuussa 1830 avoimena virtaavaksi kanavaksi. Längelmäveden pinta aleni silloin kaksi metriä Roineen tasolle.

Kanava erottaa Vehoniemenharjun läheisestä Keisarinharjusta. Paikalliseksi perinteeksi on muodostunut kuoreen lippoaminen eli haavipyynti kanavasta jäidenlähdön jälkeisenä kutuaikana.

Jpeg

Kuoreen lippoamista aamuyöllä

Vehoniemenharjun korkein kohta on merenpinnasta 135 metriä. Sen laella sijaitsee vuonna 1983 avattu Vehoniemen automuseo sekä vuonna 1927 rakennettu, 13 metriä korkea Vehoniemenharjun näkötorni, joka onneksi säästyi Kangasalla 2000-luvulla riehuneen pyromaanin raivolta.

Ensimmäinen näköalatorni paikalle rakennettiin jo vuonna 1892. Huipulle johtaa 66 puista askelmaa ja näköalat ovat huikaisevat joka suuntaan. Hyvällä säällä horisontissa näkyy jopa Näsinneula!

Jpeg

Jpeg

Vehoniemen automuseo on myös mielenkiintoinen käyntikohde. Sen paikalla sijaitsi vuosina 1928–1980 suosittu retkeilymaja ja ravintola, jossa vierailivat aikoinaan Norjan kruununprinssi Olavi sekä natsien Gestapon päällikkö Heinrich Himmler.

Museoon on kerätty tyylikkäitä vanhoja autoja ja moottoripyöriä, joista osa on varsinaisia harvinaisuuksia. Näyttelyn helmiä ovat mm. presidentti J.K. Paasikiven käytössä ollut edustusauto sekä Rolls-Royce Silver Ghost vuodelta 1921. Sisäänpääsy on ilmainen.

Jpeg

Harjun päältä kulki entisaikaan historiallinen reitti Hämeestä kohti Pohjanmaata. Sitä pitkin kulkivat myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisari Aleksanteri I vieraillessaan Tampereella. 1930-luvulla tiestä tuli osa Hämeenlinnasta ja Lahdesta Tampereelle kulkevaa valtatietä, joka kuitenkin sotien jälkeen rakennettiin uudelleen harjun matalammalle pohjoissivulle.

Harjun päältä kulkevan, luoteessa hiekkaiseksi muuttuvan tien varrelle jäävät upea 2 kilometrin pituinen luontopolku, pieni mutta vaikuttava Uhkainlampi sekä paikallisten suosima uimaranta, jolta pääsee pulahtamaan Roineen ”armaissa aalloissa”.

Vehoniemenharju on myös luonnonsuojelualue, jonka rinteiden kasvuolosuhteet vaihtelevat hyvinkin suuresti. Auringonsäteiden paahtamalla Roineen puoleisella rannalla on kuivahkoa kangasmetsää, jossa mänty on hallitseva puulaji, kun taas Längelmäveden puoleinen rinne on varjoisa ja paikoin lehtomainen.

Alueen merkittävin erikoisuus ovat osin luonnonvaraiset visakoivut. Luontopolku laskeutuu lähes 50 metriä harjun laelta portaita pitkin alas Roineen rantaan:

Jpeg

Jpeg

Paikalla on asuttu jo tuhansia vuosia sitten, mistä kertoo ylärinteen kivikautinen asuinpaikka kyltteineen:

Jpeg

Noin kilometrin kuluttua rantaa seuraileva polku kääntyy ylämäkeen ja ylittää harjulle johtavan asfalttitien. Sen toiselta puolen alkaa jälleen 20 metrin pudotus suppaan, jossa lepää mystisen kaunis Uhkainlampi. Tämä on varsinkin kuutamoöinä nimensä veroinen paikka!

Jpeg

Täältä luontopolku kiertää lähes 12-tien varteen ja takaisin kohti harjun lakea. Hikinen nousu rinnettä ylös johtaa takaisin Automuseon parkkipaikalle, josta on mukava kipaista museon kahvilan terassille nauttimaan virvokkeita.

Matkaa voi jatkaa joko etelään päin, jossa noin 3 kilometrin päässä on Punamultalukko, Suomen suurimpiin kuuluva suppa, tai pohjoiseen kohti Keisarinharjua ja Sarsan esihistoriallista asuinpaikkaa, jonka kohdalla ”ilkeä Iharin koski saattoi Sarsan vaivaiseksi” yhdessä yössä 10. päivä huhtikuuta vuonna 1604. Sarsassa sijaitsee myös tunnettu Pohtiolammen sääksikeskus näkötorneineen, jossa kannattaa ehdottomasti pistäytyä!

Vehoniemenharju kartalla

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6811652 E 348213

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.