Testissä Sudio Tre -kuulokkeet

Lähtötilanne oli seuraava. Olin nähnyt pariin otteeseen kaverin ensin riemastuvan mahtavista langattomista kuulokkeista, joita voisi käyttää treenatessa, ja sitten myöhemmin kuullut erinäistä sadattelua siitä, etteivät ne olleet lainkaan hyvät ja pysyneet korvissa ensinkään. Toisaalta, ne omassa käytössäni olleet perinteiset nappikuulokkeet tempautuivat korvista vähintään sen kerran lenkillä. Niinpä olo oli samaan aikaan varovaisen skeptinen ja toiveikas, kun Sudion Swedenin Retkipaikka-testiin tarjoamat Tre-kuulokkeet saapuivat juoksupoluilla testattavaksi.

Hommaa oli selkeästi mietitty. Pakkaus oli viimeisen päälle pramea, ja kuulokkeet vaikuttivat viimeistellyiltä. Niiden lisäksi mukana oli kaikki välttämätön tykötarve latauspiuhasta säilytyspussiin ja korvaosien varakumeihin. Perinteisiin nappikuulokkeisiin tottuneelle tosin juuri noiden kumien muotoilu oli vähintäänkin jännittävä. Miten ihmeessä ne pitäisi tunkea korvaan?

Työ onneksi neuvoi tekijäänsä, ja kuulokkeet olivat pienen hakemisen jälkeen korvissa. Seuraava tehtävä oli saada niistä ääntä. Vaikka hallittavana oli vain kolme nappia, totesin käyttöohjeen tarpeelliseksi. Ensimmäiseksi kuulokkeet piti saada pariksi puhelimen kanssa.

Homma oli lopulta simppeli. Ensin puhelimesta Bluetooth päälle. Sitten kuulokkeiden keskimmäisestä, eli virta- ja stop-napista pitkään pohjassa pidetty painallus, jossa kuului ensin heräämisen äänimerkki (sinisellä led-valolla) ja sen jälkeen piippaus, joka merkitsi, että kuuloke hakee laiteparia. Sitten homma vahvistettiin puhelimen puolella, ja kuulokkeet olivat käyttövalmiit. Seuraavaksi sitten lenkkarit jalkaan ja metsään, ja sama toisena päivänä uudestaan ja taas uudestaan.

Kuulokkeet toden totta ensinnäkin pienistä epäilyistäni huolimatta pysyivät paikoillaan. Leuan ali tuleva johto oli sen verran lyhyt ja suojassa, ettei se tarttunut kiinni mihinkään, vaikka välillä melkoisessa ryteikössä meninkin. Toisekseen ääntä riitti. Valmistaja lupaa yhdeksän tunnin kuunteluaikaa, ja kokemuksen perusteella sitä ei ole syytä epäillä. Niin pitkää lenkkiä ei tullut, ettei lataus olisi riittänyt.

Itse äänenlaatu on tasapainoinen, ja niin kirkkaat äänet kuin bassot toistuvat asianmukaisesti. Vaikkei kuuloke peitä samalla tavalla ulkomaailman ääniä kuin korvan täysin tukkiva nappi, peittää se tarpeeksi. Tämä on juostessa oikeastaan hyvä, koska näin ympäristön äänet tulevat tarvittaessa läpi. Jos vaikka joku hätä olisi jollain lähistöllä.

Muussa käytössä hyväksi havaittua oli myös mikrofonin toiminta, automatkojen turvallisuus parani sen ansiosta merkittävästi, kun handsfree oikeasti oli nimensäveroinen, eikä tarvinnut mikin asettelua oikealle hollille. Samoin kantama oli myönteinen yllätys, yhdeksän metrin esteetön etäisyys puhelimeen oli riittävä, jotta ääni toistui häiriöttä.

Pikalataus kesti vain yhdeksän minuuttia, ja täyteen yhdeksän tunnin latinkiin kuulokkeet sai kahdessa tunnissa. Lataukseen liittyy osaltaan  myös ainoa havaitsemani miinus. Ensiksikin istuvuus kuulokkeissa on niin hyvä, että niiden käytön unohtaa helposti. Kun tähän lisätään kiinni oleva piuha, tempautuvat ne irti korvista. Tässä huomasin ominaisuuden, jossa kumiosa jäi kuitenkin korvaan muun kuulokkeen irrotessa. Kumin irtautumistaipumuksen olin havainnut aiemmin myös kaivaessani kuulokkeita laukun pohjalta, josta ne ja toinen kumi löytyivät hieman eritahtisesti.

Ylläolevat havainnot syntyivät jo kahden ensimmäisen viikon aikana, mutta parin kuukauden jatkotesti ei ole tuonut niihin mitään merkittävää muutosta. Suoritus on ollut tasaisen varma, mitä nyt bluetooth on pari kertaa oikutellut, mutta senkin arvelen olevan enemmän puhelimesta, kuin kuulokkeista kiinni.

Summasummarum. Kyllähän näitä voi suositella. Tekevät sen mitä lupaavat. Lisää tietoa valmistajan kotisivuilta, josta muuten saat 10 % alennuksen koodilla:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi