Höytiäisen luontopolku, Joensuu

Ihmeellisten sattumusten sarja synnytti upean luonnonsuojelualueen: Höytiäisen luontopolku Joensuussa

Höytiäisen kanavan suistosta Joensuusta löytyy luonnonsuojelualue, jolla on ainutlaatuinen historia. Sen maisemiin voi tutustua noin 2,5 kilometriä pitkää, tasamaata kulkevaa luontopolkua pitkin.

1800-luvulla alkupuoliskolla Höytiäisen ranta-asukkaat keksivät, että järven vedenpintaa laskemalla saisi näppärästi lisää maatalousmaata. Niinpä vuonna 1854 alkoi työmaa: kanavan rakentaminen Höytiäisen ja Pyhäselän välille. Vesi kuitenkin syövytti maata kanavan yläpäähän rakennetun patojen ympäriltä, ja 3. elokuuta vuonna 1859 vesimassat pääsivät valloilleen, rikkoivat padot ja alkoi Suomen suuri järvenlasku: Höytiäisen vedenpinta laski yhden ainoan viikon aikana 7,5 metriä, ja lasku jatkui vielä jonkin aikaa. Vesimassat veivät mukanaan muun muassa latoja, talousrakennuksia, yhden saunan, puita, pensaita ja halkopinoja. Joensuussa pelättiin jo, että vesi syövyttäisi uuden uoman kaupunkiin saakka, mutta tältä onneksi vältyttiin.

Vuonna 1861 järven pintaa laskettiin hallitusti vielä 1,5 metriä. Kaiken kaikkiaan Höytiäisen pinta aleni peräti 9,5 metriä, ja järven pinta-ala pieneni kolmanneksen. Höytiäinen on kuitenkin vielä Suomen 15. suurin järvi.

Ulkoilija Höytiäisen luontopolulla

Löysimme luontopolun lähtöpaikan helposti seuraamalla opasteviittoja luonnonsuojelualueelle ja lintutornille Noljakantieltä. Pienellä parkkipaikallakin oli onneksi vielä tilaa. Vaikka hieman vilpoisaa olikin, muuten oli aivan upea alkukesän päivä. Vesi solisi polun viereisessä purossa ja linnut livertelivät. Ai niin, olimme menossa linnustonsuojelualueelle. Milloin oikein opin ottamaan kiikarit matkaan?!

Höytiäisen luontopolun lehtomaisemaa

Kun lähdimme kävelemään pitkospuilla silattua tasaista polkua avaraan lehtoon, muistelin hetken muutaman vuoden takaista retkeä Valassaarille. Sama lumoava lehtotunnelma täälläkin! Pitkospuupolun molemmilla puolilla kulkuamme seurasivat aidat, joiden taakse eivät vielä olleet saapuneet luonnonsuojelualueen kesäasukit eli emolehmät, jotka ahertavat rantamaisemissa kesätöissä maisemanhoitajina. Ketunleipä kukki somasti polun varressa.

Höytiäisen luontopolku Pyhäselän rannassa

Lähestyimme askel askeleelta Pyhäselän rantaa, missä vastaan tuli myös lintuharrastajien lintuasema, jonne päästäkseen täytyy lehmäin aitaus ylittää puusillan kautta. Sitten olimmekin jo Pyhäselän rannan suuntaisella pitkospuupolulla. Ja mikä ranta! Kun katsoin järvenselkää, tuntui kuin olisimme olleet meren rannalla! Läheisissä puissa pyrähteli kanssamme eteenpäin pikkulintu. Olin tunnistavinani sinitiaisen kampauksen.

Höytiäisen lintutorni

Sitten saavuimme vankkaa tekoa olevalle lintutornille, joka kertoman mukaan ei tärise. Kaksiosaisesta tornista lienee hyvä napsia kuvia siivekkäistä vaikka kuinka raskaalla kaukoputki- tai kamerakalustolla, kun jalusta ei ala väräjämään.

Maisema Höytiäisen lintutornilta Pyhäselälle

Vaikka jouduimmekin tyytymään lähiluonnon tarkkailuun vain paljaiden silmien ja vaatimattoman kameran linssin kautta, oli näkymä silti todella hieno. Ne paremmin eli kiikareilla tai kaukoputkilla varustautuneet voivat onnistua näkemään monenlaisia vesilintuja ja kahlaajia, harvinaisuuksiakin.

Panssariesteet Höytiäisen kanavalla

Pyhäselkä kimmelsi edelleen kuin meri konsanaan ja Höytiäisen kanavan puolelta, ruovikon takaa, erotin panssariesteiden kivisen rivistön – sotahistoriaa. Jossain kanavan toisella puolella on myös Joensuun bunkkerimuseo.

Höytiäisen luonnonsuojelualueen polkua

Yritimme tähyillä rantavedestä ja ruovikosta edes hieman eksoottisempia lintuja kuin lokkeja ja perussorsia, mutta huonolla menestyksellä. Ensi kerralla sitten ne kiikarit…

Jatkoimme luontopolun kiertämistä myötäpäivään pitkospuita pitkin. Ne kaarsivat kanavan rantaruovikkoa seuraten vähitellen takaisin kohti lehtometsää ja Noljakkaa. Jokunen laho lankku sattui jalan alle, mutta selvisimme silti kuivin jaloin eteenpäin.

Vihreä niitty Höytiäisen lehdossa

Heleänvihreät sävyt seurasivat meitä lehtometsän puolella. Vaeltelevatkohan emolehmät täälläkin varmasti maisemanhoitotöissään? Popsittavaa ainakin olisi.

Pyhäselkä Höytiäisen lintutornilta

Pysähdyimme polun laitaan vähäksi aikaa seuraamaan, kun telkkärouva uiskenteli, välillä sukelluksiin painuen, hitaasti edestakaisin. Toivottavasti matalasta vedestä löytyi sille jotain herkullista syötävää.

Astelimme vesilammikoiden ja -uomien lomitse rauhassa polkua pitkin takaisin lähtöpaikkaan. Vasta ihan loppumatkasta tuli vastaan pieni pätkä kosteaa, mutaista polkua, mutta senkin kohdan pystyi hyvin kiertämään kuivin jaloin.

Sen verran hieno Höytiäisen kanavan suisto lehtoineen on, että sinne kannattaa mennä kävelyretkelle, vaikka ei olisikaan lintuharrastaja.

Lähtöpaikka. Höytiäisen luontopolku on noin kuuden kilometrin päässä Joensuun keskustasta, joten se sopii hyvin vaikkapa pyöräretken kohteeksi. Lähelle luontopolkua pääsee keskustasta linja-autolla (2 ja 3, lähin pysäkki Noljakassa Noljakankaarella). Muutamalle autolle löytyy pysäköintipaikka Iisakintieltä ja Aavarannan uimarannan P-paikalta Nuottaniementieltä. Opasteviitat ohjaavat luonnonsuojelualueelle ja lintutornille Noljakantien ja Nuottaniementien risteyksestä.

Kartta N=6945723.511, E=637804.547 (ETRS-TM35FIN)

Mainos

Juttu on tehty yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi