Hetta–Pallas-opas 2: varaus- ja autiotuvat

Jatkamme Hetta–Pallas-reitin opasta reitin tupien esittelyllä. Osa 1 löytyy tästä.

Varaustupien avaimet saat luontokeskukselta ja varaukset voit hoitaa puhelimitse luontokeskuksiin. Ole ajoissa liikenteessä, sillä varsinkin pääsiäisen, kesäsesongin ja ruskan aikaan tuvat on buukattu täyteen. Varaustupaan ei voi majoittua koiran kanssa.

Autiotuvat ovat kaikille avoimia tupia, jonne kuka tahansa voi tulla majoittumaan vaelluksellaan. Autiotupaan saa tuoda myös koiran, jos se käy kaikille tuvassa oleville. Jos ei, koira pysyy ulkona.

Autiotuvassa on ns. first in, first out -periaate, eli jos tiukkaa tulee, ensimmäisenä tullut antaa paikkansa ja lähtee jatkamaan matkaa, onhan hän jo levännyt. Käytännössä näin ei ole käynyt edes reissullamme Salomo-myrskyn aikaan, kun väki alkoi pakkautua viimeisiin tupiin reitillä niin, että joku nukkui jo lattiallakin. Itsellä on aina teltta mukana paitsi turvallisuuden, myös sen takia, että autiotuvassa on hieman levotonta nukkua, jos se on täynnä. Korvatulppia kannattaa ottaa mukaan kaverillekin ja itselle tuplat, jos satut hävittämään ne ekat.

Autiotuvalla voi olla erilainen varustelu, ajankohtaisen tiedon voit tarkistaa luontoon.fi-sivustolta tai luontokeskuksesta. Tällä reitillä on ainakin toistaiseksi ollut kaasuliesi ja kamina jokaisella tuvalla. Myös vesipiste on kaikilla tuvilla. Varaustuvissa on kaasuliesi ja kamina sekä tyynyt ja peitot.

Varaustupayö maksaa 11 euroa per henkilö (2017) ja sillä varaat itsellesi varman sänkypaikan.

Jos lähdet vaellukselle Hetasta, tupia on matkan varrella oikein sopivin välimatkoin ja sama toki pätee myös toiseen suuntaan, Pallakselta Hettaan. Tässä kuitenkin tuo perinteinen suunta ja kaikki tuvat omine kuvineen.

Varaus- ja autiotuvat Hetta-Pallas-reitin varrella

Pyhäkeron autiotupa: Tämä pieni autiotupa on 7 kilometrin päässä Hetasta, ja useimmat kulkijat ohittavat tämän tuvan vain pikaisella pysähdyksellä matkalla Sioskuruun. Erinomainen kuiva telttapaikka sijaitsee lähestyttäessä tupaa hiekkaharjun päällä, talvikaudella pihapiirissä palvelee kahvio, jota allekirjoittanut on ollut maalaamassa. Tupaan mahtuu yöksi 5 henkeä, ja pihasta löytyy kaivo vesivarantojen täydentämiseen.

Sioskurun autio- ja varaustupa: Sioskurun autio- ja varaustupa on sievä mökki, joka tulee Pyhäkeron tunturin ylityksen jälkeen, loputtomalta tuntuvan alamäen päätteeksi, 8 kilometrin päässä Pyhäkeron autiotuvalta. Varaustupaan mahtuu 8 henkilöä ja autiotupaan 16, telttapaikkoja on pihassa useita.

Useimpien ensimmäinen yöpaikka reissulla asettuu Sioskuruun, tai, sen autiotuvan ollessa täynnä, muutaman kilometrin päähän Tappurin autiotupaan.

Tappurin autiotupa: Tappuri on parin kilometrin päässä Sioskurusta, kilometrin verran sivussa varsinaiselta reitiltä, mutta käymisen arvoinen kohde taukopaikaksi. Opasteet näkyvät risteyksessä Siosvaaran ylittämisen jälkeen. Yöpaikkoja laverilla on 8 hengelle. Tuvan läheisyydessä on poroerotuspaikka ja leveä pitkospuupolku vaivaiskoivujen keskellä.

Pahakurun autiotupa: Sioskurusta 12 kilometrin päässä, jos ei malta Tappurilla poiketa, on Pahakurun autiotupa. Pahakuru on hieman aliarvostettu yöpymispaikka, sillä näkymä on kaunis sekä reittiä taaksepäin että pihan toiselta puolelta alkavan louhikkoisen kivirotkon suuntaan.

Lukuunottamatta jossain hevonpömpelissä (=250 metriä tuvalta) sijaitsevaa vesipistettä, tämä on oikein oikein passeli valinta seuraavan tuvan eli Hannukurun sijaan: yleensä täällä saa olla ihan omalla porukalla. Pahakurulta on enää parin kilometrin kävely satumetsän halki Hannukurun majoitusparatiisiin, ja useimmat jatkavat sinne saunomaan.

Tässä kohtaa voi pitää myös ns. välipäivän 15 kilometrin matkoihin yöpymällä Pahakurussa ja siirtymällä seuraavana päivänä muutaman kilometrin Hannukuruun yöksi. Reitti lähtee hieman hassusti alamäkeen, älä siis vahingossa mene märkää talvireittiä (ellet ole matkalla talvella). Tupakirjassa on hyvä piirretty kartta polkujen suunnista ja myös vesipaikan sijainnista!

Hannukurun autio- ja varaustuvat ja sauna ja kota: Uudenkarhea varaustupa kuivaushuoneineen mäen päällä sekä iso autiotupa toisen mäen päällä, kaivo ja sauna kutsuvat puolivälin kulkijaa 2 kilometrin päässä Pahakurusta.

Kyllä, luit oikein, siellä erämaassa on Hannukurun sauna ja hieno onkin, maksu toimii puhelinsoitolla, sikäli kuin puhelimesi löytää verkon (todennäköisintä se on autiotuvan edessä).

Huom! Hannukurun autiotuvalle kuljetaan siis koko alueen poikki ja ylös rappuja. Opasteet paikalla ovat hieman kehnot, varaustupa näkyy ensin ja vasta sen ohitettua saavutaan autiotuvalle menevien rappusten ja edelleen Pallakselle jatkuvan reitin risteykseen.

Hannukuru on erämaan jättiläinen, sillä autiotupiin mahtuu yhteensä 32 henkilöä ja varaustupiin 24 henkilöä ja telttapaikkoja on laajasti. Silti siellä on välillä ruuhkaa, sillä tämä etappi kutsuu pysähtymään myös yhden pysähdyksen taktiikalla vaeltavat.

Suaskurun kota: Hannukurun lomakeitaan ja kauniiden tunturiniittyjen jälkeen sielu kaipaakin jo pimeää peikkometsää, jonka keskellä sijaitsee vieläkin pimeämpi Suaskurun kota, noin 5 kilometrin päässä Hannukurusta. Sisään astuessa ei mitään näe, mutta onnekseni itselläni oli otsalamppu rinkan taskussa. Muuta en sillä tehnytkään koko kesän 2017 aikana, mutta yhdet kokkailut Suaskurussa ennen matkan jatkumista. Alla oleva kuvakin on otettu kodan oven ikkunasta, koska sisällä oli niin pimeää.

Vesipiste on kehno, vesi on keitettävä ennen käyttöä. Tankkaa siis reilusti vettä Hannukurussa! Penkeille mahtuu nukkumaan 5 yöpyjää.

Montellin maja: Montellin maja (autiotupa) tervehtii kulkijaa Lumikeron ja Vuontiskeron ylityksen jälkeen. Hannukurusta matkaa kertyy yhteensä 13 kilometriä, jossa siis Suaskurun kota 5 kilometrin kohdalla. Montellin ”hotelli” on vaatimaton, mutta tervetullut hengähdyspaikka ennen Nammalakurun tuvalle saapumista, ja mahtuu siihen 4 henkilöä yöpymäänkin. Montellilla olisi mukava pistää teltta pystyyn ja viettää yksi yö, mutta toistaiseksi suunnitelma on joka kerta estynyt aikataulun ja/tai lumi- tai vesisateen vuoksi. Lisäksi tästä on enää kilometri Nammalakurun tuvalle.

Montellilta on lyhyt matka pois kansallispuistosta Vuontisjärven parkkipaikalle/Vuontispirtille, jos lyhyempi vaellus kiinnostaa. Hetta-Montellin maja on jo 41 kilometriä ja Montellin majalta on Vuontispirtin pihaan noin 5 kilometriä. Olemme toteuttaneet myös pienen perhevaelluksen tuomalla autot Vuontispirtin parkkipaikalle ja käymällä siitä pyrähdyksen Montellin maja–Nammalakuru–Montellin maja, ja se oli mieleinen lapsiperheen yhden yön retki.

Parkkeeraukseen Vuontispirtin läheisyydessä kannattaa käyttää mieluiten kansallispuiston omaa, opastetaulujen vieressä olevaa parkkipaikkaa, jos se on mahdollista, se on hotellilta hieman lähemmäs kansallispuiston rajaa ja ei olisi muutenkaan kohteliasta viedä hotellin rajallisia parkkipaikkoja oman vaelluksen ajaksi.

Nammalakurun autio- ja varaustupa: Uusin tupien uusintakierroksen tulokas loistaa sekä maisemalla että suunnittelulla. Olen keskustellut Nammalakurun ja Hannukurun uusimpien tupien suunnittelijan kanssa ja ensimmäisenä kiittelin häntä kuivaushuoneista tupien kahden puolen välissä. Näissä on oma huone ja siinä kamina kuivatushommia varten. Esimerkiksi omalla ekalla vaelluksellani lumimyrskyn sattuessa kohdalle se oli pelastus: parinkymmenen ihmisen litimärät vaatteet tuskin olisivat kuivuneet tuvan kaminan päälle leviteltyinä millään ilveellä.

Nammalakurussa on autiotupa toisella puolella (16 henkilöä) ja varaustupa (8 henkilöä) toisella puolella. Nammalakurusta Pallakselle on enää noin 12 kilometriä, joten useimmille tämä on vaelluksen viimeinen yöpaikka.

Rihmakurun kota: Vielä ennen Pallasta on yksi sisätila suojana, jos sade tai myrsky koittaa kulkijan lannistaa. 5 yöpyy mukavasti sisätiloissa kamiinan lämmössä ja pihaan mahtuu telttoja.

Pallastunturin kota: Jos retken päätteeksi ei ole hotellissa huonetta odottamassa, eikä ehdi viimeiseen bussiin, voi yöpyä vielä yhden yön Pallaskodalla. Autiokotaan pääsee muutama henkilö, joskin trafiikkia voi olla, mutta kodan ympärillä on vapaa leirintäalue. Olen ollut Pallaskodalla viikon maalaamassa rakenteita talkootöissä, joten paikka on minulle tosi tuttu!

Pallastunturin kota sijaitsee luontokeskukselta noin puolen kilometrin päässä, sinne kuljetaan luontokeskukselle nousevaa autotien reunaa ja käännytään tieltä Orava Avenuelle, joka on viehkeä taidekuja oravapatsaineen.

Hetta–Pallas-reitiltä voi jatkaa Pallaskodan pihan läpi vielä kohti Pallasjärveä ja Pyhäjoen luontopolkua ja sitä kautta Tunturi-Lapin taivalta aina Ylläkselle saakka. Pallas–Ylläs-välillä ei ole kovin montaa tupaa, ja oma teltta on tarpeen. Hetta–Ylläs-vaellus eli Tunturi-Lapin taival on yhteensä 124 kilometriä pitkä vaellus, josta tässä juttusarjassamme esitellään Hetta–Pallas, 55 kilometriä.

Seuraavassa osassa käymme läpi tupaetikettiä!

Turvallisuus: Otathan mukaan jonkinlaisen hätämajoitteen porukallesi, jos autiotupa on täynnä tai jostain syystä et pääsisikään varaustupaan sisälle!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tämä Hetta-Pallas-opas on julkaistu aiemmin Rinkkaputki-retkeilyblogissa. Kirjoittaja Anne on ollut vapaaehtoistyössä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vuosina 2016 ja 2017.

Hetta-Pallas-opas, osa 1: Valmistelut

Hetta-Pallas-opas, osa 3: Autio- ja varaustupaetiketti

Hetta-Pallas-opas, osa 4: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston säännöt

Hetta-Pallas-opas, osa 5: Turvallisuus ja matkapuhelimen kuuluvuus

Hetta-Pallas-opas, osa 6: Roskaton retkeily, polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi