Vihitynmaan rinki, Pyhäranta

Vihitynmaan rinki. Tuo kiehtova nimi johdatteli meidän yksityismaille, joten jokamiehen oikeudet oli syytä syytä palauttaa mieliin. Nimittäin kaikki alueella vierailleet eivät ilmeisesti ole tätä huomioineet: ovat unohtaneet roskansa maastoon ja perustaneet luvattomia nuotiopaikkoja.

Vihitynmaan rinki on paikka, josta liikkuu monta eri tarinaa. Tunnetuin lienee, että se olisi jonkun suuren ja mahtavan henkilön hautapaikka ja niin se on kirjattu useaan teokseen sekä paikalla olevaan muistolaattaankin.

Saattaahan tuokin pitää paikkansa. Vaan tunnettu tosiasia on myös se, että aluetta ajansaatossa tutkittaessa on kohteen muoto muuttunut ja ilmeisesti kuvauskin kohteesta.

Museovirasto antaa asiaa koskien kohteesta seuraavan kuvauksen:

”Vihitynmaan rinki tai Piispanrinki nimillä tunnettu kivekehärakenne sijaitsee Rihtniemen länsirannalta noin 130 m itään, matalan kivikkoisen kangasharjanteen itälaidalla. Jouko Voionmaa tutki paikkaa vuonna 1955, jolloin todettiin, että sisempi kivikehä on ollut suorakulmainen ja sisämitoiltaan 2×5 m ja ilmeisesti pienen rakennuksen perusta. Ulompi kehä on lienee ollut 8-kulmainen ja halkaisijaltaan 12 m. Mahdollisesti se on keskiaikaisen kappelin paikka, vaikkakaan mitään ajoittavaa ei ole löydetty. Paikkaan liittyy tarinoita piispasta, jonka alus haaksirikkoutui. Tarinan mukaan kolme avuksi tullutta paimenta hukkui ja piispa hautasi heidät kivirakenteeseen. Joskus pispana on mainittu Henrik, joskus Arvid Kurki.”

vihityn5

Meren rannassa aallot pitivät tauotonta loiskettaan. Veden ja rannan kohtaamisessa on jotain hypnoottisen kiehtovaa. Samaa kuin nuotion liekeissä. Sitä katsellessa kelpaa pohtia vaikkapa sitä, että mikä on elämän tarkoitus. Sitä voisi kysyä näiltä rannan puilta, meidän ihmistenkin.

vihityn6

Selkämeri piiskasi armottomalla kylmällä otteellaan rantakiviä ja tuulessa huojuvia tyrnipensaita. Kuvaaminen alkoi tuntua liki tuskalta, koska olin varustautunut aiemmin mainitusta lämpöisestä säästä johtuen vain ohueen fleeceen ilman käsineitä ja päähinettä.

Rannan vieressä kohosi myös louhikkoinen kallioalue, joka piti tutkia jo nimensäkin perusteella Luolankallio.

vihityn16

Mitään varsinaista suurempaa luolaa tai luolastoa ei alueelta löytynyt, mutta yhteen luolan kriteerit täyttävään hankalasti ryömittävään koloon ahtauduin. Suurien peruskalliosta lohjenneiden kivenjärkäleiden väliin oli muodostunut onkalo, jonka katto muodostui halkeaman väliin kiilautuneista kivistä.

Luolan suuaukko on alaspäin viertävä erittäin hankalasti ahtauduttava kolo. Luola avautuu perältä suuremmaksi huonemaiseksi tilaksi. Kokonaispituus on 3–4 metriä. Leveys luolan perällä on puolisentoista metriä, eli seisomaan miltei mahtuu. Muutamia kiviä siirtämällä luola voisi avautua vielä suuremmaksi läpi ryömittäväksi onkaloksi.

vihityn15

Luolakallion tarkempi tutkiskelu jäi sitten tähän, kun paikallinen asukas päätti sihistä mielipiteensä kivien välissä luikertelevasta isosta äijästä.

vihityn17

Poistuimme luolankalliolta ja ajoimme Rihtniemennokan kärkeen, jossa sijaitsee tunnettu lintujen tarkkailukohde. Rannan tuntumassa parveili monenlaisia lintuja, mutta nämä taisivat olla ainoita jotka varmuudella tunnistin ja sain jopa kuvaan.

vihityn19

Rihtniemen lintutorni varsin vankkarakenteinen sihtailupaikka. Vielä kun roskat osuisivat taustalla olevaan astiaan, alueella kävijöillä. Huipulta avautuu hieno näkymä, johon kuuluu myös Merisäästä jokaiselle tuttu Kylmäpihlajan majakka.

vihityn21

Tornissa ollessa ei tule helposti miettineeksi, että Rihtniemi, on Etelä-Suomen mantereen läntisin piste, joka työntyy pitkälle Raumanmereen. Vastassa on enää aavaa merenselkää ja noin 200 kilometrin päässä lännessä odottaa Ruotsin rannikko.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6783049 E 193047

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.