Upea Joutsijärven retkeilyalue Kullaalla

Viimeisen 7 vuoden aikana oli Tampereen ja Porin välinen tie tullut todella tutuksi, jota työni takia olin tahkonnut tietä eestaas lukemattomia kertoja. Silti alueen retkeilyalueet olivat jääneet suht tuntemattomaksi. Tammen leirikeskuksen kyltti sai etsimään eräänä päivänä tietoa alueesta ja satuin maastokarttoja tutkiessani katsomaan Joutsijärven ympäristöä. Löysin kartasta järven ympäristössä olevia laavuja sekä autiotupia ja pian sitten selvisikin, että autiotuvilla myös on mielenkiintoista historiaa.

Kullaan kunnalla ja Joutsijärvellä on historiaa jo 1700-luvulta saakka. Joutsijärvi oli ollut muun muassa uittoväylänä Porin höyrysahoille. Porintien varrella Jalomäen vanhassa umpipihassa on esillä aikanaan käytettyä uittovälinestöä. Jalomäki on Satakunnan ainoa täydellinen umpipiha.

DSC_1686

Joutsijärven ympäri kulkeva reitti on yli 27 kilometriä pitkä ja se on osa Satareittiä. Reittiin saa hieman lisää pituutta, jos kiertää alueella muitakin polkuja, jotka kyllä liittyy takaisin merkittyyn polkuun. Reitin varrella on monta nuotiopaikkaa, 5 laavua ja 4 autiotupaa.

Viime vuoden alkukesästä sain kaverin lähtemään mukaan Joutsijärvelle. Tampereelta ajoimme ensimmäisenä Tammen Leirikeskukselle, jossa oli hyvä parkkipaikka retkeilijöille. Viitat opastivat meidät tänne Porintien varrelta saakka. Tämä olikin ensimmäinen kerta Joutsijärvellä. Muitakin parkkipaikkoja löytyy, muun muassa Silokallion Kurssikeskuksen pihaan olemme auton jättäneet.

DSC_1729

Tammen Leirikeskukselta lähtee reilut 4 kilometriä pitkä luontopolku ja polun varrella on infopisteitä ympäristön luonnosta. Pitkospuilla osittain varustettu reitti on helppo ja tasainen kävellä. Reitti kulkee myös metsäsuon halki, jossa voi levähtää hienolla Siitainsuon laavulla.

DSC_1689

Järven ympäri kiertävä polku on vaihtelevaa kulkea. Alue on paljolti moreeni- ja kalliopohjaista maastoa, paikoin myös metsäsoista. Joutsijärven pohjoispuoli on enimmäkseen kivikkoista polkua, joten askeleitaan saa katsoa tarkkaan. Jääkauden merkkinä olevia isoja kivisiä alueita siirtokivineen näkyy siellä täällä.

Osa reitistä kulkee pienillä hiekkateillä, joita ei onneksi pitkiä matkoja tarvitse kulkea. Teiden varsilla oli poikkeuksellisen paljon metsämansikoita! Mustikkaa löytyy polkujen varrelta runsaasti, soisilta alueilta löysimme lakkaakin.

DSCF5557

Kirkkosunti, Keskinensunti ja Isosunti tarjoavat erään erikoisuuden reitin varrella. Kahden saaren välillä on silta, mutta saariin on siirryttävä veneellä. Vene on alkuun kiskottava kettingillä omalle puolelle, jonka jälkeen vastaavasti veneen toisessa päässä kiinni olevalla kettingillä vedettävä itsensä toiselle puolelle. Kaksi siirtymää on siis suoritettava tällä tavalla. Hauska idea! Rinkat selässä tätä ei oikein kannata tehdä, tuli kokeiltua.

DSC_1703

Tuurunkankaan isoon autiotupaan tutustuin ensimmäisellä retkelläni. Kahdeksan hengen tupa on helppo lämmittää isohkolla takalla. Alempaa rannasta löytyy nuotiopaikka, puucee ja puuvaja sijaitsevat aivan tuvan vieressä. Joutsijärven laavujen ja tupien puuvajat on varustettu kirveellä ja sahalla. Tuurunkangas on lyhyen kävelymatkan päässä Isosunnista. Upea koivikkoinen metsä ympäröi tupaa, täällä todella tunsi olevansa poissa arjesta.

DSC_1172

Seuraavana tupana reitillä tulee vastaan Sisälmystenlahden autiotupa. Tupa on tarkoitettu vain neljälle henkilölle. Lisäksi poikittaiset paikat on lyhyempiä kuin pitkittäiset, noin 170 cm. Muista tuvista poiketen täällä on patjat kaikille. Alempaa rannasta löytyy laituri, puuvaja ja nuotiopaikka.

Kakkurintien parkkipaikalta on matkaa tuvalle noin 500 metriä. Huomioitavaa on, että tie ei ole hyvässä kunnossa, joten matalat hlöautot saattavat kokea vaurioita kuoppaisella ja kivisellä tiellä. Parkkipaikalta löytyy myös kaivo jossa on pumppu, mutta viimeksi käydessäni se näytti olevan rikki.

DSC_1134

Kakkurintieltä kilometrin päässä pohjoispuolella sijaitsevan Kustaan savupirtin rakensi Kustaa Kulmala vuosina 1835–40. Paikallisin voimin pirtti saatiin kunnostettua vuonna 1999, mutta sisällä oleva lämmityskiuas on säilynyt alkuperäisenä tähän päivään asti. Kiuas on lämmitettävissä majoittautuville, ohjeet löytyy tuvasta pöydältä. Polku savupirtille kulkee todella kivikkoisen, mutta hienon metsän läpi.
Vieressä sijaitsevalla suurehkolla kodalla on mahdollisuus myös yöpyä ja kodasta löytyy nuotiopaikka. Infotaululta löytyy myös savupirtin historiasta tietoa ja myös alueen reiteistä.

Noin 2 kilometriä savupirtiltä itään sijaitsee Kakkurin Korsu. Tästä paikasta minulla ei ole ikävä kyllä kuvia, mutta alla on linkki josta löytyy myös mielenkiintoista historiaa jatkosodan ajalta. Kakkurintieltä matkaa Korsulle (pdf) on noin 600 metriä.

DSC_1158

Autiotupien lähellä on myös Kakkurin laavu, joka on pienen kivisen harjanteen päällä Kakkurijärven rannalla. Laavulta on kiva näkymä pienelle järvelle. Paikalta löytyy myös puucee ja puuvaja.

DSCF7220

Kakkurin laavun ja Kulhan laavun välillä on matkaa yli 7 kilometriä. Ainoa nuotiopaikka tällä välillä on Kronikisto, jonne on Kakkurista matkaa noin 1,5 kilometriä.

Kulhan laavu on aika lähellä rantaa, josta on upea näkymä järvelle. Laavu on aika iso, kuusikin ihmistä mahtunee hyvin nukkumaan sisälle. Hieman sivummalla on vanha laituri, joka oli kyllä sen verran lahon näköinen ettei sille uskaltanut mennä.

DSCF7241

Kulhan ja Hiivaniemen välilä on paljon pitkospuita. Paikoin maasto on hyvin vetistä veden pinnan oltua korkealla ja oli ilo huomata, että pitkospuita oli uusittu jo edellisenä vuotena. Osa on aivan tuoretta puuta, joten retkeilijöille on hyvät ja turvalliset olosuhteet kulkea. Pieniä siltoja oli runsaasti, joista suurin oli kuvassa näkyvä Sudenaidanlahden ylitys.

DSCF7270

Ennen Hiivaniemen laavua on Tapanimyrskyn 2011 kaatamaa puuta ja tuhoa jätetty maastoon, jotta retkeilijät voivat nähdä, kuinka maatuvat puut rikastuttavat luontoa. Polku oli silti kuljettavissa, pahimmat puut oli korjattu pois polulta.

DSCF7249

Hiivaniemen laavulta on erinomaiset näkymät järvelle. Heti saavuttuamme paikalle, ensimmäisenä vasemmalla oli isohko nuotiopaikka aivan rannassa, jossa oli myös pitkä laituri. Pieni laavu, jossa tilaa on noin kolmelle henkilölle, sijaitsi pienen nyppylän päällä. Nuotiopaikan vieressä oli puuvaja.

Rannalla ison kiven päältä oli kiva kalastaa ja katsoa upeaa auringonlaskua. Kova tuuli vaivasi hieman kun olimme Hiivaniemessä yötä, mutta ainakin se piti ötökät poissa!

Lähtöpaikka Tammen leirikeskukselta. Vierestä löytyy parkkipaikka.

Lähtöpaikka Tammen leirikeskukselta. Vierestä löytyy parkkipaikka.

Päivitystä 6.5.2016

Heinäkuun lopulla vuokrasimme paikalliselta Evänräväyttäjät ry:ltä kahden hengen kanootin, jolla kantavuutta oli 400 kiloa. Hintaa kanootilla oli 30 euroa/päivä ja 20 euron lisämaksusta se tuotiin meille paikalle meloineen ja liivineen. Hintoihin voi tutustua tästä.

Perjantaiaamuna olimme paikalla ajoissa ja kanootti tuotiin Tammen leirikeskuksen vierellä olevalle Tammenlahdelle.

Toinen hyvä lähtöpaikka on suht lähellä, Vasonlahden Venesatama.

Tyyni järvi ja matka taittuu

Tyyni järvi ja matka taittuu

Melontakelit olivat mitä parhaimmat, kanoottimme halkoi uraa lähes peilityynelle järvelle. Matka sujui mukavalla vauhdilla kohti Vasonlahtea ja sieltä kohti Vohlan saarta, jonne purkaisimme tavaramme.

Olimme saaneet vihjeitä mahdollisista vaaranpaikoista kuten Pirttiluodon ympäristön matalasta vedenpinnasta. Muutenkin rannan seuduilla sai olla kuulemma varovaisia, koska Joutsijärvi on suhteellisen matala.

Moottoriveneitä ei sallita, pois lukien esimerkiksi mökkien omistajat. Tällöinkin moottorien tehot ovat rajoitettuja.

Päivän aikana oli tarkoitus vierailla parilla saarella ja muun muassa Kronkiston nuotiopaikalla.

Vohlan nuotiolla

Vohlan nuotiolla

Vohlan saarella on hieno nuotiopaikka, puuliiteri ja pienen etsinnän jälkeen sieltä löytyi vessakin noin 30 metrin päästä. Rantautuminen oli vähän hankalaa, koska rannat olivat korkeahkot. Kajakilla melovat joutuvat hieman etsimään sopivaa paikkaa.

Saaren ympäri kävelee noin 10–15 minuutissa, maasto on suhteellisen tasainen kulkea. Mustikoita ja sieniä saarella on tosi hyvin, saimme ruokaan mukavasti lisämakua ja jälkiruokaa.

Makkaraluoto

Makkaraluoto

Makkaraluoto on hyvin lyhyen matkan päässä Vohlan saaresta. Täälläkin piti rantautumispaikkaa hieman hakea korkean rannan tai isohkojen kivien takia. Makkaraluodon kaakkoiskulmalla on hyvin kivikkoista ja sitä melojien on suositeltu välttämään.

Saari on paljon tasaisempi mutta karumpi kuin Vohla. Telttailijoille se tarjonnee hieman paremmin tilaa. Saarella on myös vessa ja puuliiteri.

Kronkiston rantaa

Kronkiston rantaa

Meloimme vielä Kronkiston nuotiopaikalle, jonka ranta oli todella kivikkoinen pitkältä matkaa. Mainitsin jo aikaisemminkin, että pohjoispuoli on paljon kivikkoisempaa aluetta ja täällä sen todellakin näkee!

Pienen etsimisen jälkeen löysimme kohtuullisen paikan rantautumiseen.

DSCF7715

Matkalla huomasimme järven mataluuden: kivikkoisia paikkoja saattoi löytää keskeltä järveäkin. Saarten väleissä on hyvä olla tarkkana, varsinkin pohjoispuolella.

Iltauinnilla

Iltauinnilla

Parin päivän ajan majoituimme Vohlan saarelle ja nautimme olostamme. Uiminenkin onnistui, joskin pohja oli hieman mutainen. Ukkosmyrskykin poikkesi alueella, mutta meni onneksi hieman sivuitse.

Joutsijärvi tarjoaa mielestäni melojille paljon ja pidin eniten alueen saarista. Sisälmystenlahden ja Tuurunkankaan autiotuvillekin pääsee kanootilla. Hiivaniemen laavulla on pieni laituri ja Kulhan laavun ranta on matalaa.

Fäärkkiluodolla emme ehtineet paluumatkalla käydä, koska aamupäivälle oli luvattu kovaa sadetta. Pääsimme juuri sopivasti takaisin Tammen leirikeskukselle, kun taivas aukeni. Fäärkkiluoto tarjoaa kumminkin samat puitteet kuin muutkin saaret, joskin on eniten lapsiperheiden suosiossa. Vasoniemen venesatamasta on saarelle lyhyt matka.

DSC_0509

Joutsijärven alue on mukavan monipuolinen ja kaunis retkipaikka. Olen nauttinut pienistä yllätyksistä, upeista järvinäkymistä ja vaihtelevista metsiköistä. Paikalla viihtyy useammankin päivän ja jos matkaa haluaa lisää, on mahdollisuus jatkaa Satareittiä vaikka Noormarkkua kohti pohjoisesta.

Varsinkin jos haluaa olla järvien lähellä kuten minä, voin suositella tätä paikkaa. Joutsijärvi on myös mukavan hiljainen paikka, koska tien melu ei kanna juurikaan järvelle ja veneilyä on rajoitettu. Muistan myös kuinka todella pilkkopimeää ja hiirenhiljaista oli viime syksynä vessassa käydessä Sisälmyksenlahden tuvalla!

Vasoniemessä ja Tammen Leirikeskuksessa on mahdollisuus majoittautua tarvittaessa. Kylmälahdella on myös mahdollisuus saunoa, muun muassa Pauluksenpielen savusaunalla.

Retkeilyreitin kartta.

Lisää kuviani alueelta.

Tammen parkkipaikka
N/lat: 6827344 E/lon: 244549 ETRS-TM35FIN

3 replies
  1. Caide
    Caide says:

    Paikka näyttääkin todella mielenkiintoiselta. Onko sielä yleensä paljon muita ihmisiä? Voisi tuonne varmaan talvellakin hiihtovaelluksen tehdä, jos olisi vain lunta, mikäli siellä on sitten varmasti puita tuvilla…

    Vastaa
    • Susanna
      Susanna says:

      Ollaan nyt retkeilty Joutsijärvellä porukalla (4 aikuista ja 3 lasta). Tuurunkankaan ja sisälmystenlahden tuvat testattu. Ei ole ollut muita samaan aikaan vaikka vieraskirjojen mukaan liikettä on. Hiljaisuus ja yön pimeys ovat kyllä pysähdyttävä. Suosittelen kyllä!

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.