Töppösen luolikot: Seitsemän ja puoli neliökilometriä kivikkoa Halsualla.

Halsualla sijaitsee Eteläisen Suomen laajin rakkakivikko, jota paikalliseen tapaan kutsutaan luolikoksi. Töppösen luolikoille vie muutaman sadan metrin esteetön lankkupolku. Kivikon laidalla on kiva taukopaikka – ja toki ketterämpi käy vielä luolikossa loikkimassakin.

Töppösen luolikot Halsualla
Päivämäärä: 3.7.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 682.
Reitin pituus: 0,5 km.
Kohokohdat: Laaja ja rouhea kivikko sekä taukopaikka sen laidalla.
Parkkipaikka: Tusinan auton parkkialue sijaitsee osoitteessa Eevinpisto. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Riittävät. Reitillä ei voi eksyä.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia (paitsi kivikossa astellessa hyväpohjaiset kengät).
Vaativuustaso: Helppo reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Kaveri oli suositellut tätä kohdetta jo jonkin aikaa. Nyt lähdimme yhdessä hänen kanssaan käymään Töppösen luolikoilla. Nimen Töppönen alkuperää ei kuulemma tiedetä, mutta paikallisessa murteessa laajoja kivikoita kutsutaan yleisesti luolikoiksi.

Ajelimme Halsuan keskustan eteläpuolelle ja Eevinpisto-nimiselle hiekkatielle. Sen laidalla on pysäköintipaikka ja opastaulu. Luolikon kerrotaan syntyneen viime jääkauden maankohoamisen myötä. Pinta-alaa on 7,5 neliökilometriä. Alue on soistunut ja keskelle on muodostunut pieniä metsäkumpareita.

Luolikolle vie helppokulkuinen lankkupolku. Se on rakennettu 2024. Tasainen ja tukeva lankkurakenne mahdollistaa kulkemisen pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa.

Reitin varrella on pari penkkiä. Niillä voi ihailla ympäröivää luontoa, joka on melko kosteaa, melkeinpä suomaisemaa. Täällä kasvaa mm. maariankämmekkää, joka kukki näin heinäkuun alussa melko runsaana.

Reitin toinen penkki on jo hyvin lähellä lankkupolun päätepistettä. Tältä penkiltä voi jo ihailla rakkakivikkoa polun eteläpuolella.

Samasta paikasta katse toiseen suuntaan. Kotalaavu näkyvissä, samoin laajin näkymä tästä laajasta kivikosta.

Jonkinlaisia vanhoja pitkospuita lienee aseteltu kivikkoon. Istuimeksi vai poluiksi – sitä ei tarina kerro. Hyvin epäviralliselta reitiltä näytti. Nettisivu kertoo, että kivipatja on useiden metrien paksuinen. Ja sen alla virtaa vettä – täällä voi myös kuulla veden kohinaa kivikon alta. Sitä emme huomanneet.

Halusimme kuitenkin ottaa muutaman askelen luolikkoon. Koko kivikon ylittämiseen ei maisema yllytä, mutta ehkäpä tästä voisi kävellä vaikkapa lähimmälle metsäkumpareelle. On mielenkiintoista, miten kivien keikahtamista vähän jännittää – mutta jos nämä kivet ovat tässä vuosituhansia paikallaan pysyneet, niin tuskinpa ne paljon yhden miehen painosta keikkuvat.

Katse taas toiseen suuntaan. Kotalaavu houkuttelee tauolle. Laavu auennee aika lailla kohti koillista, joten hyvin aikainen kesäaamun aurinkokin voisi laavulle ja tulipaikalle paistaa. Se voisi olla mielenkiintoinen aika vierailla täällä. Me olimme täällä noin yhdeksän aikaan aamulla.

Meillä ei tänään ollut tauon tarvetta, joten kivimaiseman ihmettelyn jälkeen oli aika palata autolle. Kävelyä kertyi vain puolisen kilometriä, aikaa kului vain reilut 20 minuuttia. Emme tavanneet muita ihmisiä.

Reitti on todellakin helppo, jos et astu kivikkoon. Vain parisataa metriä kävelyä suuntaansa, ja sekin tasaisella alustalla. Ei ehkä varsinainen retkeilyelämys, vaan enemmänkin maisemaelämys. Hyvä sellainen!

Sijainti: N=7034205.941, E=363767.690 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=63,4103888, GEO:lon=24,2712116

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Sulkaharjun luontopolku
Pakosuon kierros
16 lähteen Valkeisjärven rengasreitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.