Testissä Pinin syttökenno tulentekoa helpottamaan

Tuotteet saatu

Retkipaikalle tarjottiin testattavaksi tuotetta nimeltä Pinin syttökenno, ja päätin tarttua tähän testausmahdollisuuteen. Pinin syttökenno on Suomussalmelaisen Ari Korhosen kehittämä sytytyspala tulentekoon haastavissakin olosuhteissa. Korhonen on aina liikkunut luonnossa, ja eläkepäivillään hän alkoi takkatulen ääressä pohtia, että kuinka selviytyä ja saada aikaan tulet, jos esimerkiksi jäihin putoamisen seurauksena olisi kamppeet märkänä. Tästä ajatuksesta suomussalmelainen lähti kehittelemään Pinin syttökennoa. 

Teemme mieheni kanssa eri pituisia päiväretkiä, ja usein retkiimme liittyy myös tulistelu. Usein mieheni on vuollut puukolla sytykkeet ja koonnut nuotion. Tarvittaessa olen minäkin saanut tulet syttymään useamman yrityksen jälkeen. Pinin syttökennon avulla tulenteko itselläni helpottui huomattavasti, koska muita sytykkeitä ei tarvinnut ja puut syttyvät helposti kennon avulla. 

Tuotteen saadessani ilahduin mukavasta pienestä tervan tuoksusta, joka syttökennosta lähti. Tuotepakkaus oli myös sopivan kokoinen, eli ei veisi juurikaan ylimääräistä tilaa retkirepustamme. 

Saamassani tuotepaketissa oli kaksi kuuden syttökennon pakkausta sekä selviytymispakkaus, jossa oli yksi syttökenno ja tulitikut vakumoidussa, vesitiiviissä paketissa.

Pinin syttökennon koko- ja hintatiedot

Kuuden syttökennon paketti painaa 186 grammaa, ja kooltaan pakkaus on 21 cm x 13 cm. Yhden syttökennon pakkaus painaa 28 grammaa, ja pakkauskoko 8 cm x  8 cm. 

Syttökennon palomassana on käytetty petrolatum parafiinia, hautatervaa ja sytytystuohta. Lisäksi materiaalina on käytetty munakennoa. Kukin kenno sisältää yhden tulitikun, ja myrskysyttökennopakkauksessa on perinteisen tulitikun sijasta myrskytulitikku.

Selviytymispakkaus, joka sisältää yhden syttökennon ja tulitikut maksaa 3 euroa ja kuuden kennon syttökennopakkaus maksaa 6 euroa. Lisäksi on olemassa vielä myrskysyttökennopakkaus (7 euroa), joka sisältää 6 syttökennoa myrskytulitikuilla sekä pienen suljettavan ja uudelleenkäytettävän pussin, jonka avulla voi ottaa matkaan halutessaan vain yhden kennon koko pakkauksen sijasta.

Ensimmäiset testikerrat

Ensimmäinen testi tapahtui kolealla ja kostealla, tuulisella säällä uudella laavulla Asikkalan Pasolassa. Hormillinen tulisija oli kuitenkin katoksen alla ja puut suojassa liiterissä, joten muutoin hyvistä testausolosuhteista huolimatta emme päässeet kosteilla puilla tai nuotiopaikalla tuotetta heti ensimmäiseksi testaamaan.

Lisäsimme nuotioon muutaman puun ja syttökennon, joka syttyikin helposti ja ilmaan leijui mukavan tervainen tuoksu. Muita sytykkeitä emme käyttäneet. Nautimme kaakaot ja grillasimme makkarat ritilällä ja nautimme harjun päältä aukeavasta maisemasta.

Myöhemmin lähdin ystäväni kanssa makkaranpaistoon laavulle Vesivehmaalle aurinkoisessa syyssäässä, ja jälleen yksi syttökenno riitti helposti tulen sytyttämiseen.

Tulenteko sateella ja huonommilla puilla

Kolmannella kerralla lähdimme pienessä tihkusateessa testaamaan syttökennoa Salpausselän laavulle, jonne piti viedä omat puut mukaan. Vanhempieni liiteristä sain mukaan muutamia vanhoja laudanpalasia, joissa oli vielä nauloja pystyssä, kun polttopuut olivat lopussa. Paikalle saavuttuamme havaitsimme, että nuotiossa oli jo valmiiksi märkiä keppejä, joten halusin kokeilla, syttyisivätkö märät kepukat pienessä tihkussa. Sytytin syttökennon myrskytulitikulla, joka sähäkästi roihahtikin. Sytytin syttökennon ja asettelin puukepukoiden juurelle. Syttökenno paloi noin viisi minuuttia tihkusateessa, ja myös kepit ympärillä syttyivät. Aikaa olisi siis ollut lisätä suojaa ja puita tulen ympärille, jolloin syttökenno olisi varmasti palanut pidempään. Tämän jälkeen asettelin vanhemmiltani saamani laudat nuotioon ja sytytin uuden syttökennon. Myös laudat syttyivät kennon avulla ilman muita sytykkeitä, vaikka eivät ole parasta tulentekomateriaalia. Tällä reissulla nautimme tulen äärellä vain kaakaot ilman sen kummempia eväitä. 

Syyskuussa teimme ruskareissun Sallaan, ja pääsimme toisena päivänä testaamaan syttökennoa Salmijoen kurun laavulle. Vesiputouksen pauhu kuului hyvin laavulle, ja siinä oli mukava tehdä tulet syttökennon avulla ja syödä nuotiolla lämmitettyjä aamupalaleipiä. Hetken kuluttua alkoi tihuttaa, mutta nuotiomme ei ollut pienestä kuurosta moksiskaan, vaan paloi yhä mukavasti. Seuraavana päivänä lähdimme Kaunisharjun reitille, jossa pääsimme myös tekemään tulet ilman ongelmia sääolosuhteiden ollessa erittäin hyvät. 

Ari oli viestitellyt minulle ennen tuota reissua ja kysellyt tyytyväisyydestäni tuotteeseen. Kun mainitsin, että testaamme vielä Lapin-reissullamme, niin siitä se ajatus tapaamiseen sitten lähti. Niinpä laskeutuessamme kotiin päin pysähdyimme Suomussalmella tapaamassa Syttökennomiestä. Mies oli oikein puhelias ja huumorintajuinen ja kertoi, kuinka käy erilaisissa tapahtumissa markkinoimassa syttökennoa. Pojat, eli mieheni ja hänen ystävänsä saivat omat paketit syttökennoja ja minä sain halkopakkauksen, joka sisälsi yhdeksän syttökennoa. Oikein mukava kohtaaminen, ja nyt riittää kennoja seuraaviinkin luontoseikkailuihin. 

Pinin syttökenno jää meille kyllä pysyvään käyttöön, vaikka aion kyllä opetella paremmaksi nuotion sytyttäjäksi myös tekemällä itse sytykkeet, koska siinä on myös oma tunnelmansa retkellä. Syttökenno on hyvä lisä retkivarusteisiin huonommille keleille ja silloin, kun haluaa päästä helpolla tai nälkä kurnii ja haluaa saada tulet tehtyä nopeasti. Voin lämpimästi suositella Pinin syttökennoa muillekin. 

Pinin syttökennoja jälleenmyydään useissa erähenkisissä verkkokaupoissa. Pinin syttökenno löytyy myös Facebookista.