Testissä ALPS Mountaineering Gradient 3 -teltta

Vaikka kesä on jo kääntynyt syksyksi, ja talvi kolkuttelee ovella, voi silti vielä nauttia luonnossa majoittumisesta, jos käytössä on hyvä teltta. Kolmen vuodenajan teltoilla tosin taitaa kohta pystyä Suomessa majoittumaan ympäri vuodenkin, jos ei ole lunta. Kaikkiallahan sitä ei joka talvi nykyisin enää välttämättä olekaan.

Mökkimies antoi testattavaksi amerikkalaisen ALPS Mountaineeringin kattavasta telttavalikoimasta Gradient 3 -merkkisen mallin. Gradient 3 on siis kolmen vuodenajan teltta kolmelle hengelle, mutta yleisen viihtyvyyden ja käyttömukavuuden kannalta on ehkä viisainta pitää teltta vain kahden henkilön käytössä varusteineen. Kolme ihmistä joutuisi kuitenkin makoilemaan teltassa melko lailla kylki kyljessä, mutta mikäs siinä, jos se ei tuota ongelmia, eikä kellään ole taipumusta unissakävelyyn tai levottomia unia.

Itse kasasin teltan ensimmäisen kerran käyttöohjeen mukaisesti turvallisissa kotiolosuhteissa perämetsässä, sillä kuten vaelluskengät, myös uudet teltat on hyvä koekäyttää ennen varsinaista retkeä tai vaellusta, jotta mahdolliset puutteet, viat ja muut vastaavat tulisivat ilmi. Teltan pystytyksen ja purkamisen opettelu ensimmäistä kertaa vasta todellisissa retkiolosuhteissa voi olla hankalaa.

Teltan pystyttäminen

Koska sain esittää toiveen testattavasta teltasta, pyysin sellaista, joka olisi helposti pystytettävä ja purettava, niin sanotusti vapaasti seisova ja mahdollisuuksien mukaan ulkokaarellinen sekä pohja-alaltaan maltillinen. Oma aiempi telttani on nimittäin iäkkäänpuoleinen McKinley Manitu III, joka on kyllä mahtava teltta kaikin puolin muuten, mutta se vie liikaa tilaa – tunneliteltta kun on.

Gradient 3 on taas kupoliteltta, jossa tilavuutta saadaan teltan korkealla profiililla. Esimerkiksi Manitusta poiketen Gradientissa kaaret kiinnitetään sisätelttaan, jota voi kuivalla kelillä periaatteessa käyttää vaikka sellaisenaan. Sisäteltta on enimmäkseen verkkokudosta, joten kelin täytyy olla todellakin kuiva, jos mielii käyttää telttaa ilman päällyskangasta.

Pystytys käynnistyy manuaalia tavaten.

Pystytys käynnistyy manuaalia tavaten.

Teltan pystytysohjeet tulevat telttapussin mukana muovisessa ulkotaskussa A4-kokoisella paperilla. Ohjeet ovat toistaiseksi vain englanniksi, mutta kuvat ovat onneksi havainnollistavat, eikä teltassa niin monta liikkuvaa osaa ole, että pystytystä ei hanskaisi ilman ohjeitakaan, jos niikseen tulee.

Pystyttäminen aloitetaan siis kokoamalla kolme telttakaarta, joilla on mittaa niin paljon, että turvaetäisyys muihin seurueen jäseniin saa olla reilu. Osa kaarien putkista on valmiiksi esitaivutettu.

Ohjeen mukaan kaksi oranssin/ruosteenväristä kaarta pujotetaan ristiin sisäteltan ulkopuolella oleviin erittäin reiluihin kanaviin ja asetetaan teltan vastakkaisissa nurkissa oleviin reikiin ja rengas–tappi-asetelmaan. Sen jälkeen kiinnitetään musta kaari, joka tulee teltan etupuolelle.

Kaaret kiristetään sisäteltan saumoissa olevilla muovikoukuilla, ulkoteltta heitetään sisäteltan niskaan ja kiinnitetään se puolestaan pikakiinnikkeillä, ja käytännössä teltta on käyttövalmis. Näin nopeasti pystytettävää telttaa en ole aiemmin käsitellytkään.

Gradientin pystyttäminen sujuu todella nopeasti.

Gradientin pystyttäminen sujuu todella nopeasti.

Nopea pystytys on valttia, ja erittäin suuren plussan Gradient saa jo pelkästään tilavista kaarikanavista, joihin mahtuisi jopa kahdet eri kaaret päällekkäin. Myös purkaessa väljät kanavat helpottavat kaarien irrottamista ilman pelkoa osien irtoamisesta toisistaan niin, että puoliskoja joutuisi näppituntumalla yhdistelemään sokkona. McKinleyssä vastaavasti nimittäin kanavat ovat todella ahtaat.

Vaikka teltta onkin vapaasti seisova, eikä periaatteessa tarvitse mitään muuta kiinnitystä alustaan saati telttanaruja pysyäkseen muutenkaan pystyssä, teltan mukana tulee luonnollisesti riittävä määrä telttakiiloja ja neljä telttanarua, jotka ovat kiilojen kanssa samassa pussissa. Narut eivät siis ole kiinteästi kiinni ulkoteltassa. Kiiloilla ja naruilla teltan voi kiinnittää vielä tukevasti maahan riippuen käyttötilanteesta ja vallitsevista sääolosuhteista. Tuulisella säällä kiinnitys onkin välttämätöntä.

alpstesti_img_0356

Teltan maltillinen väritys sopeutuu maastoon varsinkin syksyllä.

Muotoa ja tilaa

Koska Gradient on kupolimallinen ja sen seinät nousevat todella jyrkästi, tilaa teltan sisällä on ruhtinaallisesti niin vaaka- kuin pystysuunnassa. Teltassa on myös kaksi eteistä ja kaksi vetoketjullista sisäänkäyntiä, jolloin kahden hengen voimin telttaillessa kumpikin telttailija pääsee omalta puoleltaan kulkemaan teltasta sisään ja ulos. Yöpissillekään lähtiessä ei siten tarvitse kömpiä telttakaverin mahan päältä.

Teltan takaosan absidi on hieman pienempi kuin etuosan, mutta silti riittävän kokoinen tarjotakseen suojaa varusteille tai vaikkapa karvaiselle reissukaverille.

Lähestulkoon kokonaan verkosta koostuva sisäteltta vaikuttaa jännittävältä ratkaisulta, mutta se on erittäin tarkoituksenmukainen, sillä ilmanvaihto on mahtava, ja läpikuultava verkkokangas tuo lisää tilantuntua teltan muutenkin avariin sisätiloihin.

alpstesti-0342

Sisällä mahtuu istumaan erinomaisesti ja puoliseisovassakin asennossa pystyy olemaan tarvittaessa.

Sisäteltan vetoketju avautuu noin 270 astetta, joten liikkuminen sisään ja ulos on helppoa. Sisäteltan pohja nousee reunoilta noin vaaksan verran ylöspäin ja suojaa pohjaa maakosteudelta mukavasti. Vetoketjuissa on naruvetimet, jotka eivät ole niin herkkiä väsymismurtumiselle kuin joidenkin telttamallien metallivetimet. Sellaista ongelmaa on esimerkiksi tuossa McKinleyn teltassani, josta viime vuoden reissulla napsahti kaksi vedintä poikki.

alpstesti-0354

Vetoketjuissa kätevät ja käytännössä katkeamattomat narut samaa materiaalia kuin varsinaiset telttanarutkin.

Ei siinä sitten muuta kuin makuualusta ja -pussi telttaan ja valmistautumaan yöpymiseen. Yöstä oli tulossa kylmähkö mutta kuiva, joten teltan vedenpitävyyttä ei vielä ensimmäisellä yöpymiskerralla pystynyt toteamaan suuntaan tai toiseen.

DCIM103GOPRO

Ensimmäisen testiyön tunnelmaa.

Tunnelmat ensimmäisen yön jälkeen

Aamu oli pirteän kylmä, mutta sisällä ei ollut tietoakaan kosteudesta sisäteltan puolella, eikä myöskään ulkoteltan sisäpinnassa. Teltta tuulettui siis hyvin, onhan siinä myös kaksi tuuletusaukkoa, jotka pysyvät auki pienten metallitankojen avustuksella. Tankojen päällä on suojus, jonka päässä on puolestaan tarranauha ja telttakankaassa sen vastakappale.

alpstesti-0332

Tuuletusaukot sijaitsevat eri puolilla telttaa, toinen harjalla ja toinen lähellä maanpintaa.

Myöskään teltan sisäpohjassa ei ollut merkkejä kosteudesta. Teltan purkamisen jälkeen maata vasten olleessa pinnassa oli tosin joukko etanoita, jotka tietysti on hyvä poistaa ennen teltan pakkaamista.

Purkaminen on vähintään yhtä nopeaa kuin pystyttäminenkin. Ulkoteltta lähtee helposti pikakiinnikkeistä, ja sisäteltassa kiinni olevat kaaret voi näppärästi työntää tilavaa kanavaa pitkin pois paikoiltaan ja taittaa kokoon. Kaaret eivät jää jumiin eivätkä niiden osat pääse irtoamaan kanavan sisällä niin, että niitä joutuisi nyhtämään tai asettelemaan takaisin päittäin.

Teltta vaelluksella

Ettei testi olisi jäänyt pelkäksi takapihatestiksi, Gradient 3 pääsi myös kolmen vuorokauden vaellukselle Salamajärven kansallispuistoon ja siellä niin sanotulle Hirvaan kierrokselle. Yhdessä muiden eräopasopiskelijoiden kanssa vaelsimme lähes koko Hirvaan kierroksen Sysilammelta Nielujärvelle, ja vaelluksen aikana yövyimme kahdessa eri paikassa. ALPS Mountaineeringin telttavalikoimassa Gradient 3 kuuluu ns. Backpacking-telttoihin, jotka on suunniteltu selässä kannettavaksi ja joiden paino on kohtuullinen, kolmen kilon pinnassa.

Teltta kulkee mukana omassa pussissaan, ja jos haluaa jakaa painoa tasaisemmin rinkassa, voi telttakaaret laittaa omassa pussissaan vaikka rinkan sisään tai pitkään sivutaskuun. Sisä- ja ulkoteltta pakkautuvat pussiinsa vaivattomasti vaikka survomalla.

Kyllä Alpsin mukanaan jaksaa kantaa.

Kyllä Alpsin mukanaan jaksaa kantaa.

Ensimmäisen vaelluspäivän majapaikka oli Jyrkkäniemi, jonka maastossa sopivan telttapaikan löytäminen vei jonkin verran aikaa, koska Salamajärven kansallispuistossa melkeinpä missä tahansa piisaa kiviä, ja jos niitä ei ole näkyvillä ja poluilla, niitä varmasti on heti kuntan alla. Teltta kuitenkin saatiin pystyyn, ja sitä koepystyttänyt telttaparini Mika sanoi myös, että on näppärä ja nopea pystytettävä.

Sisätelttakin oli hetkessä pystyssä.

Sisätelttakin oli hetkessä pystyssä.

Kahdelle hengelle Gradient 3 on juuri passeli, eikä ongelmia tilan suhteen tullut. Ainoastaan ehkä sisäpuolella olisi saanut olla useampia säilytystaskuja kuin kaksi, ja itse olisin kaivannut jonkinlaisia ripustuslenkkejä vaikkapa poikittain kiinnitettävälle kuivausnarulle. Pelkästään yhdelle lenkille en oikein keksinyt järkevää tarkoitusta, vaikka voihan siihenkin toki jotakin ripustaa.

Pieniin verkkopusseihin saa laitettua pienet irtotavarat.

Pieniin verkkopusseihin saa laitettua pienet irtotavarat.

Taaskaan aamulla ei ollut merkkejä kosteuden tiivistymisestä, mihin vaikutti luonnollisesti tuulinen sää ja suhteellisen alhainen ilmankosteus. Useimmilla eräkurssilaisilla oli mukana kevyempi majoite, kuten kevytlaavu tai loue, mutta omasta puolestani pidän kyllä enemmän teltasta – jos näiden vaihtoehtojen välillä pitää valita.

Jyrkkäniemi Kämpping

Jyrkkäniemi Kämpping

Vettä ja viledaa

Toisen vaelluspäivän aikana tilanne olikin sitten toinen. Siinä, missä sää oli suosinut meitä edellisenä päivänä, sitä se ei tehnyt toisena. Sade alkoi iltapäivällä noin kahden aikaan, jolloin olimme vielä liikkeellä, ja iltapäivän edetessä sade tuntui vain yltyvän, pitämättä juurikaan taukoa lopulta 12 tuntiin. Pieniä tihkuhetkiä mahtui kyllä väliin, jolloin pystyttäminen oli edes jollakin tasolla mahdollista kastelematta verkkomaista sisätelttaa.

Majoitus oli junailtu Jääskänniemi-nimiseen paikkaan, jossa teltan kosteudensieto- ja vedenpitävyysominaisuudet pääsivät kunnolla koetukselle.

Telttakankaanhan pitää olla riittävän pinkeällä, jotta siihen ei pääse muodostumaan pussimaisia alueita, joihin vesi jää seisomaan ja joista se yleensä sitten alkaa tihua sisäpuolelle aikanaan. Huonompilaatuisilla teltoilla nopeammin ja paremmilla hitaammin. Gradient 3:n ulkoteltan kiristykseen vesikelillä onkin kiinnitettävä huomiota, sillä potentiaalinen seisovan veden muodostumispaikka on etupuolen mustan kaaren takana. Huoli vesipussista osoittautui kuitenkin turhaksi.

Lähti kuin vesi hanhen selästä. Vesipisarat helmeilevät ja valuvat pois.

Lähti kuin vesi hanhen selästä. Vesipisarat helmeilevät ja valuvat pois.

Ilmankosteus oli nyt satavarmasti sata prosenttia, mikä näkyi tällä kertaa ensimmäisenä sisäteltan lattiassa. Koska teltta oli ollut suhteellisen lämpimässä pussissa pitkään, ja pohja asetettiin nyt kylmää ja kosteaa maata vasten, sisäteltan lattiaan tiivistyi silmin ja käsin havaittavaa kosteutta, joka kuitenkin lähti pyyhkimällä. Pyyhkimisen jälkeen tiivistymistä ei enää tapahtunut, kun lämpötilaerotkin tasoittuivat. Siksipä ei kannatakaan heittää heti varusteitaan teltan sisään, eikä ainakaan makuualustaa ja -pussia, ellei halua niiden kostuvan.

Pikku pyyhe tai muu kuivausväline on tarpeen telttaillessa, jotta tiivistyvä kosteus olisi helppo pyyhkiä pois.

Pikku pyyhe tai muu kuivausväline on tarpeen telttaillessa, jotta tiivistyvä kosteus olisi helppo pyyhkiä pois.

Pimeän tultua myös sade yltyi, ja odottelinkin mielenkiinnolla, josko telttaan alkaisi tiputella vettä jostakin suunnasta. Vaan eipä tiputellut; koko yönä ei ollut merkkiäkään kastumisesta, jonka olisi helposti havainnut vaikkapa sisäteltan verkkokankaasta tai sitten siitä, että olisi nähnyt merellisiä unia ja aamulla herännyt keltaisen muoviankan kanssa kellumasta pussissaan. Selkeää kosteutta – ja sekin todennäköisesti tiivistynyttä sellaista – oli ulkoteltan sisäseinissä eteisten puolella. Muualla ei ollut laisinkaan märkää. Sadetesti läpäisty!

Mikä oli hyvää ja missä olisi kehittämisen tarvetta

Aiemmin tulikin jo ilmi, että hyvää Alps Mountaineeringin Gradient 3 -teltassa on ennen muuta sen vaivaton käsittely pystytyksestä purkamiseen. Kiinnitysratkaisut ovat toimivia, kuten myös teltan muotoilu ja ruhtinaalliset tilat varsinkin yhdelle, mutta myös kahdelle. Myös teltan pohjan mitat (177,8 x 228,6 cm) ovat ihanteelliset, sillä sopusuhtainen pohjan muoto mahdollistaa pystyttämisen yllättävän monipuolisesti.

Erittäin suuri plussa tulee teltalle myös sen ilmavuudesta. Siinä, missä McKinleyssä tuntuu menevän aina meikäläisellä nenä tukkoon (vaikka ulkona yövytäänkin), Gradientissa pottu pysyi auki koko ajan. Tätä lähemmäs paljaan taivaan alla nukkumista ei pääse kuin, no, nukkumalla paljaan taivaan alla. Myöskään vedenpitävyydessä ei ollut moittimista 12 tunnin sateenkaan jälkeen.

Pieniä kehittämisajatuksia tuli mieleen muun muassa saumojen viimeistelystä, sillä sisäteltan saumojen ompelukset oli jätetty monin paikoin päättelemättä ja roikkumaan rumasti. Kauneusvirhe, joka ei kuitenkaan vaikuttane kestävyyteen, sillä kyse ei ollut ompeleiden purkautumisesta vaan huolimattomasta jälkityöstä.

Vaikka ulkoteltan pystyi tiettyyn rajaan asti kiristämään pikakiinnikkeiden vetohihnoilla ja telttanaruilla, varsinkin teltan sivuilla ulkoteltan helma jäi kiinni sisäteltan pohjakankaaseen, jolloin vesi pääsi kastelemaan sen – mutta vain ulkopuolelta. Sisälle ei siis päässyt sadevettä.

Ulkoteltan helmoja voisi ehkä olla hyvä saada tiukemmalle ja etäämmälle sisäteltasta.

Ulkoteltan helmoja voisi ehkä olla hyvä saada tiukemmalle ja etäämmälle sisäteltasta.

Ulkoteltan helmoissa voisi olla mielestäni lenkit, jolloin helmoja voisi entisestään kiristää ja kiinnittää etäämmälle sisäteltasta telttakiilojen avulla. Samaten muutama kiinnityslenkki telttanaruille, ja yksi etenkin etumaisen absidin puolelle, jolloin vesi valuisi vielä paremmin pois teltan päältä.

Telttanarut voisivat olla heijastavat, jolloin ne näkisi helpommin pimeässä otsalampun valossa, tai heijastimia voisi olla muuten enemmän.

Laittaisin yhden telttanarulenkin kohtaan, josta pidän kuvassa kiinni.

Laittaisin yhden telttanarulenkin kohtaan, josta pidän kuvassa kiinni.

Eteisten vetoketjut on suojattu hyvin sateelta, ja pieni tarrakiinnitys saumakaistaleessa takaa, etteivät kaistaleet pääse lepattamaan tuulessa ja päästämään vettä vetoketjujen läpi. Oikeastaan mitään varsinaista moitittavaa en löytänyt teltasta, mutta jatkokäyttö osoittaa, miten kestävä teltta muuten on tai onko siinä ongelmia vedenpitävyydessä, saumojen tai pohjakankaan kestävyydessä tms. Hintaluokassaan hieman reilun 200 euron (tätä kirjoitettaessa 229 €) telttana hyvä vaihtoehto lyhyemmille retkille tai pidemmillekin vaelluksille.

Omassa käytössä Gradient 3 tulee kyllä olemaan ehkä enemmän kuin McKinley, mutta vain lumettomana aikana. Hyvä ilmanvaihto ja verkkomainen sisäteltta tulevat muodostumaan haasteeksi, jos luvassa on lunta. Tulee niin sanotusti lunta tupaan. Mutta välillä kevät-kesä-syksy Gradient on aivan passeli.

Teltan tekniset tiedot (valmistajan mukaan)

Vapaasti seisova rakenne 7000-sarjan alumiinikaarilla
Telttakangas 75D 185T -polyesteria
Ulkoteltan vedenpitävyys: vesipilari 1500 mm
Teipatut saumat pohjassa ja telttakankaassa
75D 185T -polyesteritaftilattia, vesipilari 3 000 mm
Suuret #8 vetoketjut
Mukana 7075 -sarjan alumiiniset telttakiilat ja 4 erillistä telttanarua
Pohjan koko: 177.8 x 228.6cm
Korkeus teltan keskeltä: 121.9cm
Absidin syvyys: 91.4cm
Teltan pinta-ala: 4.08m²
Absidin ala: 2.3m²
Teltan ja telttakankaan paino: 2 920g
Kokonaispaino: 3 033g
Koko pakattuna: 20.3 x 53.3cm
Telttakaarien halkaisija: 9.5mm

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *