Talviunisella Ruostejärven virkistysalueella: Kurjenpolku, Tammela

Hämeen järviylängön kohteet ovat toinen toistaan hienompia: Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, Komion luonnonsuojelualue, Saaren kansanpuisto, kirkkaat Melkutin-järvet sekä Pääjärven ja Ruostejärven virkistysalueet tarjoavat paljon kauniita polkuja kuljettavaksi, metsien rauhaa, suopursujen tuoksuja ja ihania vesinäköaloja. Viikonloppuna pysähdyimme Ruostejärven virkistysalueelle tekemään happihyppelyn talvipakkasen autioittamassa, rauhallisen kauniissa luontokohteessa.

• Kohde kartalla
• Kurjenpolku 1,2 km (runsaasti myös lisäpolkuja, joilla retkeä saa pidennettyä eri suuntiin)
• Tulipaikka: lähistöllä Myllylahden laavu
• Esteetön: ei
• Saapuminen autolla: Härkätie 810, Tammela
• Saapuminen julkisilla: Lähin linja-autopysäkki ”Eerikkilä th” 1,7 km päässä vt 2:n varrella

Ruostejärven virkistysalue on kuulunut itselläni jo vuosien ajan niihin kohteisiin, joista olen useasti ajanut ohi ja miettinyt, että tuolla pitäisi myös käydä joskus. Se vain, kun Ruostejärvi on kovin lähellä Iso-Melkutinta, jonne minulla on kesäisin aina kova kiire snorklaamaan, niin eipä ole tullut Ruostejärvellä oikeasti pysähdettyä ennen tätä kertaa.

Pysäköintialueen kulmassa on komea porttirakennelma opastetauluineen. Me lähdimme kulkemaan Kurjenpolku-nimistä rengasreittiä, jonka pituus on 1,2 kilometriä. Otimme omaan kierrokseemme hieman lisäpituutta piipahtamalla kapean Kurjenniemen päässä sekä sillalla, joka yhdistää niemen toiseen kapeaan kannakseen – siitä lisää myöhemmin. Nyt emme kuitenkaan kulkenut tästä portista läpi, vaan suuntasimme sen edestä metsään viitoitetulle polulle.

Reitti alkoi pitkospuina, ja sellaisina se jatkuikin hyvän matkaa. Lumi oli peitellyt metsän ja myös pitkokset pehmeään peittoonsa, joten kopinan sijaan askeleistamme nousi vain pehmeitä suhahduksia, jotka metsää humisuttava tuuli nopeasti peitteli alleen. Pakkasta oli vain 11 astetta, mutta tuuli teki ilmasta hyytävän. Omat kinttaani eivät olleet läheskään tarpeeksi, puolisoni oli valinnut viisammin ja ottanut käsiinsä paksut, tuulta pitävät lämpötumput.

Nopeasti reitti johdatti meidät myllylahden rantaan. Risteyksessä Kurjenpolku kääntyi vasemmalle, mutta halusin kurkistaa sen verran oikealle, että pääsin katsomaan metsäpuroa. Kartalla puro näytti sen verran tukevalta, että arvelin sen olevan sula, ja niin se tosiaan oli. Oli ihana saada hetken aikaa seistä sillalla ja katsella sulaa vettä molempiin suuntiin. Jos olisimme ylittäneet sillan ja jatkaneet siitä eteenpäin pienen matkaa, olisimme saapuneet Myllylahden laavulle, joka pilkisti lahden vastarannalla.

Koska emme olleet aikeissa tulistella, vaan halusimme lähinnä ulkoilla ja liikkua pitkän ajomatkamme lomassa, palasimme sillalta Kurjenpolulle ja jatkoimme kierrosta eteenpäin. Rantaa seuraileva metsäpolku oli viehättävä, tykkään itse ihan erityisen paljon tällaisista reittiosuuksista, joilla saan kulkea yhtä aikaa rantamaisemissa ja metsän kätköissä. Kiinnitin jo tässä kohtaa huomiota suopursujen määrään ja laskeskelin ilmansuuntia keksiäkseni, mistä suunnasta kesäinen auringonlasku tähän paistaa. Ranta on idän puolella, joten ehkä tämä olisi parempi paikka aamuvirkuille nauttia aamuruskosta suopursumetsikössä.

Hangella näkyi paljon hiirien jälkiä, mutta aiemmat ihmisen jäljet oli uusi lumi pehmentänyt näkyvistä.

Saavuimme risteykseen, josta Kurjenpolku olisi jälleen kulkenut vasemmalle, ja jälleen me päätimme tehdä piston oikealle. Halusimme nähdä Kurjenniemen kärjen ja sieltä alkavan sillan. Nyt maisema oli tutun näköistä, männikköistä harjua, jossa järvi lainehti kapean kaistaleen molemmin puolin. Polku alla vaikutti leveältä, ja hämmästyin huomatessani myös pari roskista reittiosuuden varrella. Läheiseltä Eerikkilän urheiluopistolta kulkee täällä varmaan paljon väkeä, kenties opisto on sponssannut tänne roskikset?

Kurjenniemi ja siitä alkava silta erottavat Myllylahden muusta Ruostejärvestä. Nyt, kaiken ollessä jään ja lumen alla, muistutti maisema ehkä enemmän aidattua peltoaukeaa kun vedet ylittävää siltaa. Voin kuitenkin uskoa, että sulan veden aikaan tämä on todella hieno paikka. Mieleeni tuli hieman Punkaharjulta löytyvä Pususilta. Tässä sillassa oli erillinen korotettu kohta, epäilemättä siksi, että melojat mahtuvat alta.

Tuuli sillalla oli pureva. Kuljimme sillan yli ja astuimme maankamaralle kannaksella, joka puolestaan erottaa Ruostejärven pyöryläisestä Leppilammesta. Tästä olisi ollut enää lyhyt matka Eerikkilän urheiluopistolle, mutta meillä ei ollut suunnitelmia sinne päin, joten kävimme vain katselemassa maisemia ja käännyimme takaisin kohti siltaa, Kurjenniemeä ja Kurjenpolkua.

Kurjenniemen polku oli todella kaunis kuljettava molempiin suuntiin. Aurinkokin yritti pilvien lomasta pilkistellä, mutta huonolla menestyksellä.

Olimme pian jo takaisin Kurjenpolulla, ja seuraavaksi se johdatti meidät uimarannalle. Jälleen huomioni kiinnittyi suopursujen määrään, joka nyt oli suurempi kuin edellisessä paikassa – aivan valtava kenttä talviunta uinuvia, tuoksuvia kasveja, joiden lomasta männyt kohosivat korkeuksiin. Tässä varmaankin näkyy jo kesällä auringonlaskukin, maiseman, tuoksun ja tunnelman täytyy silloin olla maaginen.

Talvi oli jäädyttänyt uimarannan rikkumattomaan uneen. Suloinen pieni pukukoppi odotteli kesää varmaan jo yhtä paljon kuin minäkin. Olen kuullut, että tämä ranta on pitkälle matala ja että järvi on todella ruosteen värinen.

Uimarannan kulmalta löytyi vielä uudemman kerran alueen kartta, ja siitä alkoi leveä kävelyreitti – tai kapea tie – metsän halki takaisin pysäköintialueelle. Me olimme saaneet ulkoilua jo kylliksi tähän väliin, mutta matkaa olisi voinut pidentää kulkemalla vielä vaikka Lapinniemenpolun, joka jatkaa uimarannalta eteenpäin ja tekee 0,8 kilometrin lenkuran.

Tämä pieni talvinen kierros Ruostejärven virkistysalueen luonnossa sai minut ajattelemaan, että täällä pitäisi ehdottomasti tehdä ainakin ruskaretki, ja toisaalta alue lienee aivan kaikkein lumoavimmillaan aurinkoisena kesäiltana suopursujen kukinnan aikaan.

Lue seuraavaksi

Vetten läpi kiemurtavat harjanteet, kauniit kankaat ja järviluonto – ihana Ruostejärven virkistysalue

Hämeen järviylänkö – kohteet ja retkitarinat

Alueen lisätiedot ja kartta: Luontoon.fi