Talvisten pakkasilmiöiden taikaa Tunturi-Lapissa

Lapin kylmänkauniille keskitalvelle ovat tyypillisiä useat taianomaiset ilmiöt. Keskitalveen lukeutuu kuuluisan kaamoksen lisäksi sydäntalvi, jota myös pakkastalveksi kutsutaan. Pakkastalvi sijoittuu kaamoksen ja kevättalven väliin tammi-helmikuulle. Pakkastalvi-nimitys tulee luonnollisesti kovista yli 30 asteen pakkasista, jotka usein paukkuvat juuri keskitalvella. Keskiarvollisesti Suomessa kylmin päivä mitataan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa, ja Suomen kylmimmän paikan titteliä pitää edelleen hallussaan Tunturi-Lapin kunta Kittilä, jossa mitattiin tammikuun lopussa vuonna 1999 jopa -51,5 asteen lukemat. Tietyt luonnonilmiöt ovat yhteydessä koviin pakkasiin. Koostin tähän tekstiin muutaman Länsi-Lapin tuntureille tyypillisen pakkasilmiön.

Lämpötilainversio

Tottuneet tunturiretkeilijät muistavat pakata reppuunsa tuulenpitäviä ja lämpimiä lisäkerroksia, sillä tunturin huipulla tulee kylmästi melkeinpä aina ja lämpötila-asteet yleensä laskevat nousumetrien mukana. Toisin on kuitenkin keskitalven aikaan, jolloin lämpötilainversio keikauttaa tilanteen usein täysin päälaelleen: tunturin juurella voi pakkasta olla yli 30 astetta, mutta mitä ylemmäs rinnettä kipuaa, sitä lauhemmaksi keli käy ja vaatekerroksia voi joutua jopa vähentämään. Tämän jopa kymmenien asteen lämpötilaeron selittää inversioksi kutsuttu ilmiö.

Inversion ansiosta ilmakehään muodostuu kahden eri ilmakerroksen väliin niin kutsuttu sulkukerros. Sulkukerros toimii ikään kuin muurina kahden ilmakerroksen välissä, jolloin painavampi kylmä ilmamassa jää alempaan kerrokseen jumiin eikä pääse sekoittumaan ylempänä olevan kevyemmän ja lämpimämmän ilmamassan kanssa. Inversio muodostuu lähelle maanpintaa, minkä vuoksi esimerkiksi alhaalla tunturikylissä voi pakkanen tuntua hyytävän kylmältä, mutta ylhäällä tunturissa pakkasasteita on vain muutama hassu. Inversio syntyy monesti korkeapaineen aikaan paukkupakkasten päivinä, jolloin sää on selkeä ja tuuleton.

Marraskuussa 2022 koettiin Länsi-Lapissa inversioennätyksiä, kun esimerkiksi Ylläksellä mitattiin jopa 26 lämpötila-asteen ero Äkäslompolon kylän ja Yllästunturin huipun välillä.

Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Foreca

Tykkylumi

Tykkylumi muodostuu ilmassa olevasta kosteudesta, joka kiinnittyy pakkasen vaikutuksesta puihin härmistymällä, samaan tapaan kuin ihmisen ripsetkin jäätyvät huurteisiksi kovalla pakkasella. Parhaiten tykkyä muodostuu sumuisella kelillä kevyessä pakkasessa ja kohtalaisessa tuulessa – ja tyvenet paukkupakkaspäivät kovettavat tykkykerroksia. Joskus matalapaineiden mukana saapuvat lauhat puhurisäät putsaavat kynttiläkuuset tykystä jo keskitalvella, mutta joinakin vuosina tykkymetsien tunnelmasta saadaan nauttia aina kevättalven alkuun asti.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Tykkyvinkki: Ylläksen Kuertunturi sekä Muonion Särkitunturi ovat oivallisia tykkylumiretkien kohteita joulu-tammikuun tienoilla.

Pakkassumu eli häkärä

Pakkassumu eli häkärä, jota riekon pieruksikin kuulemma kutsutaan, muodostuu nimensä mukaisesta kovilla pakkasilla. Utuinen sumukerros, joka välillä peittää koko näkyvyyden ja jonka takaa auringonvalo kauniisti siivilöityy, muodostuu talvella jääkiteistä. Jostain on saapunut ilmaan ensin kosteutta, ja sen jälkeen kova pakkanen jäädyttää kosteuden pienenpieniksi jääkiteiksi.

Häkärä saapuu monesti aivan yllättäen, peittäen maiseman hetkeksi kokonaan utuiseen sadunomaiseen hetkeen. Pakkassumu monesti myös hälvenee yhtä vauhdikkaasti kuin saapuukin. Pakkassumukelillä syntyy edellä kuvattua tykkylunta.

Kristallinkirkas luonnonjää

Kaamosta lähestyttäessä alkaa Lapissa vesistöjen jäätyminen. Korkeapaineen käväistessä kylässä ennen lumimyräkkäputkea jäätyvät järvet harvinaisella tavalla lasinkirkkaina ilman lumipeitettä. Marraskuussa 2022 retkiluistelijoiden paratiisi kesti Kilpisjärvellä viikonpäivien verran, kun pitkä korkeapainejakso jäädytti järven muutamassa päivässä ja lumipeite satoi päälle vasta sen jälkeen.

Järven jäätyminen tapahtui kirjaimellisesti silmien edessä. Jää myös mourusi paksuuntuessaan. Kumiseva ääni kaikui pitkin järveä rannasta rantaan kimpoillen kuin jumiin jääneen valaan surumielistä viestiä kuljettaen, päivä päivältä voimistuen. Samalla jäänpinnan kuurankukat kasvattelivat terälehtiään nupuista kämmenen kokoisiksi.

Koko Kilpisjärven kylä otti ilon irti harvinaisista luistelukeleistä ja joinakin aamuina jäällä oli jopa ruuhkaa.

Kuun halo

Yleensä haloilmiöitä havaitaan Auringon ympärillä, mutta kovalla pakkasella halot voivat muodostua myös Kuun ympärille. Aurinkoa ei kaamosaikaan pohjoisimmassa Lapissa tavata lainkaan, joten pimeimpänä vuodenaikana on Kuun vuoro saada valorenkaita koristeekseen.

Kuun halossa on tarkemmin ajateltuna kyse tuplaheijastumasta: Kuun kautta heijastuva auringonvalo heijastuu (tai taittuu) lisäksi jääkiteistä, joita kovien pakkasten aikaan leijailee ilmakehässä timanttipölynä. Kuun halokokonaisuudesta kiinnostavan tekee myös se seikka, että sitä voi tuijottaa silmiä suojaamatta suoraan kohti – toisin on Auringon halotaiteen tapauksessa.

Lähde: Ursa

Satumaisten pakkaspäivien jälkeen tuntuu joka kerta siltä kuin jokin taika olisi rauennut; timanttipöly haihtuu ilmasta ja paluu tuiskutalveen tuntuu paluulta arkeen.

Tiesittekö muuten, että ennusteiden mukaan terminen talvi tulee lyhenemään jopa kuukaudella ilmaston lämmetessä? Termisellä talvella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy pakkasen puolella. Lapissa terminen talvi kestää tällä hetkellä seitsemän kuukautta, mutta tulee siis todennäköisesti lyhenemään tulevaisuudessa. Samalla myös osa pakkastalven ilmiöistä saattaa hiipua tai ainakin muuttaa muotoaan.

Lisää talvisia ilmiöitä löydät Kiertoreitti-blogistani.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.