Talvisin Kurjenrahkan suoluontoa pääsee ihailemaan hiihtäen – ja mukana repussa kulkee perheen pieninkin

Latu 9km
? 2 tuntia
⚫⚪⚪ Helppo reitti
? P-paikka kartalla

Kurjenrahkan kansallispuiston luontotuvan, Kurjenpesän, parkkipaikalta lähtee talvisin yhdeksän kilometrin pituinen retkilatu Kurjenrahkalle. Retkiladulle pääsee myös Rantapihan yhdysladulta. Hiihtoretkelle voi lähteä vaikka perheen pienimmän kanssa. Pikku pakkasella vauvat kulkevat mukana hyvin vielä kantorepussa, kunhan muistaa pukea pikkuiselle paljon villavaatetta.

Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa usean kunnan alueella. Kurjenrahka onkin tunnettu myös Kuhankuonon vanhasta rajakivestä, joka on seitsemän kunnan rajapiste. Kunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Turku ja Rusko.

Kurjenrahka on saanut nimensä kurkien suosta: joka kevät kurjet saapuvat suolle soidinaikaan. Talvella suolla on hiljaista, kuunnella saa lähinnä omien suksien ja sauvojen suhinaa. Retkilatu kiertelee pitkin Kurjenrahkan suoaluetta. Suo on valtaosin keidassuota. Keidassuo on suoyhdistelmätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Suolla kasvaa pieniä kitukasvuisia mäntyjä, muut alueen lajit kuten rahkasammaleet ovat talvella lumikerroksen peitossa.

Retkilatu ajetaan Kurjenrahkalle lumitilanteen niin salliessa. Ajankohtainen tilanne kannattaa tarkistaa Kuhankuonon retkeilyreitistön sivuilta, josta löytyy myös julkisen liikenteen aikataulut alueelle.

Retkiladulle lähdimme Kurjenpesän parkkipaikalta. Mittari näytti noin -10 astetta pakkasta, joten puin neljän kuukauden ikäiselle vauvalleni monta kerrosta vaatetta: kahdet villasukat ja lapaset, villapaita ja villahousut, villakerrasto, fleecekerrasto ja päälle tuulenpitävä toppahaalari, jossa on jalat ja kädet peitossa, päähän vielä kypärämyssy ja toppahattu. Varmuuden vuoksi otin taskuun vielä käsien ja varpaiden lämmittimet. Kantoreppuna oli Manduca, jossa pienen lapsen saa hyvin laitettua selkäpuolelle, näin hiihtokin sujuu paremmin. Lapsen voisi laittaa toki ahkioonkin (jos sellainen löytyy), mutta valmiilla ladulla pitäisi olla aina jalakset ahkiossa, ettei pilaa latua. Kantoreppu soveltuu hyvin lyhyemmille retkille.

Yhdeksän kilometrin retkilatu lähtee Kuhankuonon rajakiven läheltä (alla), jonne hiihdetään polkua pitkin noin 200 metriä. Retkilatu on lähes kokonaan tasaista, joten se sopii kaiken tasoisille hiihtäjille mainiosti. Alla muutama kuva retkiladun varrelta. Pienokainen muuten nukkui koko hiihtoajan selkärepussa, välillä kuului jopa kuorsausta.

Kuhankuonolle johtaa silta.
Pieni matkustaja selässä nukkuu päiväunia. Huppu suojaa kylmältä viimalta.

Toinen lähtöpaikka retkiladulle on Rantapihalta. Rantapihalta on noin puoli kilometriä matkaa retkiladulle, ja retkilatu on merkitty hyvin maastoon. Alla oleva kuva on yhdysladun ja retkiladun risteyksestä. Jos yhdeksän kilometriä tuntuu liian pitkältä, hiihtää voi myös Rantapihalta Kurjenpesälle ja takaisin, siitä tulee noin viisi kilometriä. Eväät voi grillata Kurjenpesän tulipaikalla tai Rantapihan tulipaikalla. Jutun lopussa on kartta alueesta.

Retkiladulle voi hiihtää Kurjenpesältä tai Rantapihalta. Molemmista lähtöpisteistä on muutama sataa metriä matkaa ladulle.

Kurjenrahkan suoalueella on metsäsaarekkeita, ja retkilatu kierteleekin niiden läpi muutamassa kohdassa. Alla oleva kuva on Mustasaarelta laskiessa alas. Saarekkeilla kasvaa havupuita ja niitä kutsutaan moreenikummuiksi. Ne ovat muodotuneet jäätikön sulaessa. Nämä saarekkeet tarjoavat hiihtäjälle ainoat ylä- ja alamäet, Mustasaari niistä isoimmat.

Kurjenrahkalla on muutama koholla oleva saareke, jossa kasvaa havupuita.

Retkiladun kiertämiseen kului meiltä aikaa parisen tuntia, pakkasimme sukset autoon ja otimme eväsrepun ja kävelimme Kurjenpesälle. Matkaa Kurjenpesälle on 200 metriä autolta. Kurjenpesän luontotupa on auki joka päivä ja sisällä on näyttely: Suo kurjen näkökulmasta. Kurjenpesän pihalla on siisti tulipaikka, jossa on useimmiten ollut väkeä grillaamassa eväitään, kun olemme sinne saapuneet, niin nytkin oli. Jasperi-vauva saikin paljon ihasteluja muilta retkeilijöiltä, ja palkkioksi hän antoi retkeilijöille leveän hymyn. Taisi raitis suoilmasto tehdä hyvää vauvallekin. Tänne tullaan varmasti vielä uudelleenkin, jos säät vaan sallivat.

Muutamia vinkkejä, jos lähdet retkelle vauva kantorepussa:

  • Syötä lapsesi ennen kuin lähdet hiihtämään/kävelemään, ettei nälkä yllätä heti matkalla.
  • Tarkkaile säätiedotuksia, kannattaa välttää kovimmat pakkaset ja lumipyryt.
  • Anna vauvan olla hetki hereillä ennen retkeä, jotta lapsesi nukkuu mukavasti retken ajan.
  • Muutaman tunnin etapit ovat hyviä lapsen kanssa retkeillessä (päiväunien mittaiset).
  • Evästelypaikka on hyvä olla suojainen tulipaikka, jossa vauvan voi antaa olla hereillä makuualustan päällä, niin saa itse rauhassa syödä eväitä.
  • Totuta lapsesi ennen pidempiä retkiä kantoreppuun, näin opit myös tuntemaan, miten lapsesi viihtyy siellä.
  • Valitse reitti, jossa ei ole suuria alamäkiä, jotta kaatumisriskisi on mahdollisimman pieni.
Metsähallituksen luontotupa, Kurjenpesä, sijaitsee noin 200 metriä parkkipaikasta. Kurjenpesä on auki joka päivä (ilman henkilökuntaa) ja sisällä on näyttely. Lue lisää: luontoon.fi
Uupunut “hiihtäjä” Kurjenpesän luontotuvan grillipaikalla.
Retkilatu kiertelee koko matkan Kurjenrahkan suolla, reitti on tasaista ja helppokulkuista. Punaisella on kartassa hiihtämäni reitti, matkaa kertyi yhdeksän kilometria. Kartta: Sports Tracker

Lue lisää:

Kurjenrahkan kansallispuiston sivut: luontoon.fi/kurjenrahka
Kurjenpesän parkkipaikan koordinaatit: N=6742529.215, E=250182.060

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.