Syvyydenkierros – reitti Syvyydenkaivon läpi Rokuan kansallispuistossa.

Rokualla on paitsi kansallispuisto myös Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark -statuksen saavuttanut matkailualue. Ainutlaatuisella geologisella alueella voi tutustua jääkauden jälkiin – harjuihin, dyyneihin, suppiin tai vaikkapa jäätikköjärvien lahtiin. Niihin voi tutustua noin kuuden kilometrin Syvyydenkierroksella.

Syvyydenkierros Rokuan kansallispuistossa Utajärvellä
Päivämäärä: 7.7.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 599.
Reitin pituus: 6,5 km.
Kohokohdat: Harju- ja suppamaastot, Syvyydenkaivo eli Suomen suurin suppa.
Parkkipaikka: Pookin pysäköintialue tai Rokuanhovi, Jaakonjärventie 43. Jälkimmäinen paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Oulusta liikenneyhteydet Rokuan kansallispuistoon. Lisätietoa tästä.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa reitin varrella. Pookivaara noin 400 metriä reitin ulkopuolella.

Kävin Rokuan kansallispuistossa syksyllä 2021. Kävelin Rokuansydän-nimisen reitin ja julkaisin siitä blogikirjoituksen. Myöhemmin sain kuulla, että reittiä oli muutettu ja nimikin oli vaihtunut Syvyydenkierrokseksi. Harmittelin asiaa ja mietin, mahtaisinko joskus päästä kävelemään jonkin ”voimassa olevan” reitin. Tilaisuus osui kesään 2025, jolloin olin lähistöllä – nyt päätin käväistä Rokuan kansallispuistossa uudestaan.

Mietin alunperin ihan toista reittiä, Pookinpolkua. Mutta kuinkas ollakaan – pienten navigointiongelmien takia olin taas samalla pysäköintipaikalla kuin edelliselläkin kerralla, Rokuanhovin vieressä. Samalla teinkin jo päätöksen, kävelisin Syvyydenkierroksen ja katsastaisin, miten reitti oli edellisestä kerrasta muuttunut. Loppujen lopuksi muutokset ovat sen verran vähäisiä, että kopioin jopa tämän kirjoituksen otsikon aiemmasta Rokuansydän-reitin otsikosta. Kaikki tämän blogitekstin kuvat ovat kuitenkin uusia, heinäkuulta 2025.

Rokuanhovin luona on samat opastaulu kuin 4 vuotta aiemmin.

Itse asiassa kesäreittien karttakaan ei ollut muuttunut. Karttaan on merkitty sinisellä vanhan Rokuansydän-polun linjaus. Muutokset: reitti ei kierrä Saarinen-järveä kuvan luoteiskulmassa. Syvyydenkaivon jälkeen polku käväisee lähellä alareunan Pookivaaraa, mutta kurvaa hauskannimisten suppien, Kakkoskupin ja Pookinkupin välistä takaisin kohti pohjoista ja lähtöpaikkaa. Oikea linjaus löytyy vaikkapa luontoon.fi -sivulta.

Lähtöpaikka on Rokuanhovin eteläpuolella, muutaman kymmenen metrin päässä pysäköintipaikasta. Syvyydenkierros on merkitty molempiin suuntiin. Lähdin vanhasta muistista kiertämään reittiä vastapäivään.

Reitti kulkee tässä alussa hiihtoreittien lomassa. Se on merkitty sinisillä maalimerkeillä, joita on melko mukavin välein, kuten tässä sillan tukirakenteissa.

Sillan alituksen jälkeen reitti kääntyy vasemmalle ja kohti ensimmäistä tiukkaa ylämäkeä. Polku on kulunut ja juuret hankaloittavat mäen nousua. Ehkäpä tässä kannattaisi käyttää noin parikymmentä metriä vasemmalla puolella olevia portaita. Näin uskon monen tekevän joka tapauksessa.

Mäen päällä hukkasin siniset merkit ja kävelin hetken jopa harhaan. Sitten muistin, että polun pitäisi viedä ensimmäisen luontotaulun ja piknikpöydän luokse. Siniset merkit löytyivät taas muutaman kymmenen metrin päässä lännessä. Luontotaulu on muinaisen jäätikkölahden pohjoisreunalla. Takana oleva Vuolujärvi syvänteineen on 50 metriä alempana.

Hetken aikaa kuljetaan tasaisessa maastossa. Sitten vuorossa portaiden nousu kohti seuraavaa tasannetta. Pari tuulenkaatoa hankaloitti nousua ihan aavistuksen, mutta varsinaista haittaa niistä ei ollut. Muita tuulenkaatoja en reitillä sitten huomannutkaan.

Jos oikein muistan, entinen reitti kääntyi portaiden jälkeen oikealle eli pohjoiseen tai luoteeseen, kohti Saarinen-järveä. Nyt reitti jatkuu enemmänkin kohti länttä tai lounasta. Täällä on todennäköisesti reitin komeimmat jäkäliköt, maasto on puiden alla harmaanvalkoinen. Jos reittiä on muutettu maaston kulumisen vuoksi, niin todennäköisesti halutaan suojella juuri näitä vaaleita jäkälikköjä, joita vanhan reittilinjauksen varrella oli vielä enemmän.

Edellisessä kuvassa laskeuduttiin laaksoon, josta noustiin taas melko reippaasti ylös. Hikeäkin pukkasi, vaikka sää ei ollut tänään kaikkein kesäisin, sadettakin oli tänään luvassa. Olin tarkastanut sadetutkat ja näytti siltä, että seuraava tunti voisi olla vielä sateeton. Mäen päällä huoahdin ja otin takin pois päältä. Saavutaan risteykseen, jossa Syvyydenkierros kurvaa vasemmalle, samalle reitille kuin aiempikin linjaus.

Kahvitauon päätin pitää tällä penkillä, jolta on aika mukava maisema kohti länttä. Kävelyä oli takana reilut kaksi kilometriä.

Matka jatkui ja saavuin tutulle paikalle. Suomen suurimpaan suppaan eli Syvyydenkaivoon laskeudutaan portaita pitkin. Tästä kulkee Syvyydenkierroksen lisäksi myös noin 20 kilometriä pitkä Keisarinkierros, joka kiertää kansallispuiston suurimmat nähtävyydet.

Pääkuva on otettu portaiden varrelta. Taulu kertoo asian, jonka hyvin huomasin itsekin: 300 metriä leveän ja 50 metriä syvän supan hahmottaminen maastossa on vaikeaa. Saati kuvaaminen!

Pohjalla ollaan. Supan reunalta on laskeuduttu 40 metriä.

Suppa on nimittäin 50 metriä syvä, mutta pohjalla on suo, jonka turvekerros on ilmeisesti jopa 8 metrin paksuinen.

Nousu supan kaakkoislaidalle on selvästi loivempi.

Aiempi reitti, Rokuansydän, kurvasi Syvyydenkaivolta pohjoiseen ja melko suoraan kohti Rokuanhovia. Uusi reitti jatkaa yhä etelämmäksi, samaa reittiä Keisarinkierroksen kanssa.

Hetken päästä on taas vuorossa risteys, jossa sininen ympyrämerkki kertoo kierroksen lähtevän kohti Pookin P-aluetta. Ihmettelin jo tässä vaiheessa, miksi reitti ei käy Pookivaaralla. Sinne on vain 400 metriä, joten edestakainen käynti lisää matkaa alle kilometrin verran. Itse päätin ilman muuta käydä tutustumassa Pookivaaraan, jossa en ollut aiemmin käynyt.

Pookivaaran tunnusmerkki on vuonna 1936 rakennettu palovartijan torni.

Sen juurella on useampikin rakennus. Palovartijan maja toimii nykyään vuokratupana, lisäksi täällä on päivätupa Pookin paussi. Myös pihalla voi evästellä pöydän ääressä. Hyvää taukopaikkaa odottelevan kävelijän kannattaa ilman muuta piipahtaa Pookivaaralle.

Taulu kertoo Pookivaaran nousseen ensimmäisenä jääkauden jälkeisestä Ancylusjärvestä. Muinaiset rantavaiheet näkyvät täällä juuri porrasmaisina rantavalleina, joita pitkin reitit monin paikoin kulkevat.

Käväisin vielä tornin juurella. Jos sää olisi ollut aurinkoinen, olisin lähtenyt kokeilemaan, pääsisinkö huipulle asti vai voittaisiko lievä korkeanpaikankammo innon nähdä komeita maisemia. Pilvisellä säällä nousu ei houkutellut, joten lähdin palaamaan Syvyydenkierroksen reitille.

Kilometrin päässä ohitin tyhjän Pookin pysäköintipaikan. Täälläkin on piknikpöytä ja muutama opastaulu.

Polku kulkee Halkivaarantietä pitkin ehkä satakunta metriä, jonka jälkeen se kääntyy oikealle. Nyt maisema näytti tutulta, tämä oli reittiä, jota olin edelliselläkin kerralla kävellyt. Täällä kuljetaan ehkä reitin kapeinta polkua – muualla kaksi kävelijää voi kulkea vaikkapa rinnakkain, tässä täytyisi siirtyä hetkeksi jonomuodostelmaan.

Näillä seuduilla kuvasin myös kangasajuruohon, joka kukki juuri nyt heinäkuun alussa komeasti. Latinankielinen nimi on Thymus serpyllum eli se on timjamin sukulainen.

Reitin viimeinen taulu näkyvissä. Sen aiheena ovat Rokuan tuulikerrostumat. Tuuli on aikoinaan kerrostanut hiekkaa täällä U-kirjaimen muotoisiksi dyyneiksi, joista suurimmat ovat jopa 20 metriä korkeita. Taulun takana on tällainen dyyniselänne.

Kierros päättyy Rokuanhovin kulmille. Minun kävelyni pituus Pookivaaran piston kanssa oli noin 7,4 km, varsinainen ympyrä siis noin 6,5 kilometriä. Aikaa käytin alle kaksi tuntia. Pidin hyvää vauhtia, sillä halusin pois sateen alta – ja siinä onnistuinkin.

Reitti on keskivaativa. Korkeimman ja matalimman paikan eroa on kuutisenkymmentä metriä. Polut ovat mukavan leveitä ja helppokulkuisia. Tällaisessa maastossa on aina mukava tassutella, Suomen suurimman supan ylityskin sujuu suhteellisen vaivatta.

Sijainti: N=7161965.844, E=476038.978 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=64,5820291, GEO:lon=26,4997786

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Liimanninkoski
Loppulan kierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle