Suomunjärven hiekkadyynisaari, Patvinsuo

Suomunjärven matalat vedet, Patvinsuo

Kun on tallustellut pari päivää reppu selässä ja saapunut kirkasvetisen järven rannalle, alkaa meikäläisen heti tehdä mieli melomaan. Yleensä yhdistelmä ei helpolla onnistu ilman etukäteisjärjestelyitä. Patvinsuon kansallispuiston Lieksan puoleisessa osassa Suomunjärvellä melomaan kuitenkin pääsee hyvällä tuurilla myös lyhyellä varoitusajalla, sillä Suomun luontotuvalta voi vuokrata kanootteja.

Kajakilla Suomunjärvellä, Patvinsuon kansallispuisto

Ilokseni luontotuvan seinustalta löytyi myös yksi kajakkiyksikkö, jonka kannoin apukäsiparin kanssa tyynen veden rantaan. Kartaksi taitoin taskuun kansallispuiston esitteen, sillä siitä näkee jotakuinkin Suomunjärven saaret. Mitä noista tummenevista pilvistä, sadekuurot ovat ennenkin tulleet ja menneet.

Suomunjärven saari, Patvinsuon kansallispuisto

Toki näitä järvimaisemia näkee melko hyvin myös kuivalta maalta, Patvinsuon polkuja taivaltaessa, mutta vesillä saa valita polkunsa vielä vapaammin. Voi käydä katsomassa läheltä kallioita, kiviä, kaislikoita ja keloja.

Suomunjärvi-hiekkadyyni-Patvinsuo

Mutta kun on päätellyt epätarkasta kartasta sekä (toiveikkaasti) kauempaa näköhavaintojen perusteella että noiden saarten välistä pääsee sujuvasti melomaan, saa Suomunjärvellä kohdata lähituntumasta myös tällaisia yllätyksiä. Järven saaret ovat hyvinkin kiinni toisissaan, hiekkakannasten yhdistäminä. Eikä joka paikasta löydy edes sitä muutamaa senttiä vettä, joka kajakille riittäisi, vaikka melalla avitettua nitkuttamalla ylittämistä varten. Mietin jo, nousenko kajakista kahlaamaan ja kiskaisen menopelin kannaksen toiselle puolelle, mutta päätin että en luovuta: nyt ollaan melontaretkellä eikä kävelemässä! Siispä täyskäännös ja uutta kulkureittiä etsimään.

Muutama pisara ropsahti taivaalta, tungin hyödyttömän kartan taskun takaisin taskun pohjalle ja etsiydyin avarammille vesille.  Vaan eipä ollut ainoastaan yksi tai kaksi kertaa, kun melan lapa tapasi pohjan paikassa, joka oli vähintään kymmeniä metrejä rannasta. Aika erikoinen järvi!

Suomunjärven hiekkadyynisaari, Patvinsuo

Kun tummat pilvet alkoivat vetäytyä loitommas ja päästää auringon säteitä paremmin lomitseen, meloin taas kapenevan hiekkasärkkäsaaren viertä ja aprikoin reittiä. Saaren jatkeena näkyi kaislikon paljastama matalikko, siitä eteenpäin jälleen uusia saaria. Vaikutti epäilyttävästi siltä, että edessä olisi kuitenkin jälleen hiekkamuodostelman luoma umpikuja, joten suuntasin lopulta kaislikkoon… Ja tällä kertaa selvisin saarten välistä eteenpäin ilman että olisin juuttunut kajakin mahasta hiekkaan kiinni. En enää yllättynyt, kun tovin melomisen jälkeen luulin olevani jotakuinkin keskellä järveä ja mela osui jälleen pohjaan. Varsinainen hiekkadyynijärvi!

Suomunjärven hiekkarantaa, Patvinsuon kansallispuisto

Jos muilla järvillä saa yleensä varoa sitä, ettei karahda yllättäen kiville, pitää Suomunjärvellä olla tarkkana lempeämpien eli hiekkapohjayllätysten kanssa. Mutta niistä selviää nopeasti ja hyväntuulisena, sillä näitä viehkoja hiekkarantamaisemia katselee vesiltäkin mielellään.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.