Kastelholman rantapolku Ahvenanmaalla: pyökkimetsä ja ihastuttavia rantamaisemia

Kastelholman linnan eteläpuolella sijaitsevalla Stornäsetin niemellä kulkee useampikin luontopolku. Strandstigen on niistä pisin. Se alkaa 1930-luvulla istutetussa pyökkimetsässä ja jatkuu sitten Lumparnin merenselän ja Tjudnäs träskin rantamaisemissa. Reitin varrella on myös pari mainiota taukopaikkaa.

Strandstigen Sundin kunnassa Ahvenanmaalla
Päivämäärä: 7.9.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 629.
Reitin pituus: 4,5 km.
Kohokohdat: Pyökkimetsä, rantamaisemat, taukopaikat.
Parkkipaikka: Levike Stornäset-nimisen tien varrella. Osoite noin Stornäset 86. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ahvenanmaan bussiliikenne tuo Kastelholmaan, josta noin 5 km polulle.
Opasteet ja kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Ahvenanmaan retken toiseksi kohteeksi valitsin Kastelhoman rantapolun. Minua kiinnosti erityisesti reitin lähtöpaikan tuntumassa oleva pyökkimetsä, sellaista en ole tainnut retkilläni aiemmin Suomessa nähdä. Myös reitin runsaat rantamaisemat kiinnostivat kovasti.

Valitettavasti syksyinen sunnuntaiaamu valkeni sumuisena. Lähdimme kaverin kanssa liikkeelle hieman ennen puolta päivää, tuntiennusteen mukaan kun sumun piti alkaa jo hälvetä näihin aikoihin. Kastelholman linnaa ohitettaessa sumu oli vielä melkoinen.

Linnan jälkeen ohitetaan vielä golfkenttä. Stornäset-nimisen tien varrelta löytyy levike, johon mahtuu muutama auto. Vihreät nuolet ohjaavat kahdelle tästä alkavalle reitille.

Lähtöportissa mainitaan lyhyempi metsäpolku. Tästä sukelletaan pyökkimetsään ja poluille.

Pyökkimetsän keskellä on opastaulu, johon nämä kaksi reittiä on merkitty. Strandstigen eli rantapolku kiertää pidemmän lenkin, Skogsstigen lyhyemmän. Rantapolku kulkee pitkän matkaa Lumparnin merenselän rantaa pitkin. Lumparn on muodostunut meteoriitin törmäyksessä syntyneeseen kraateriin.

Pyökkimetsää ihailimme hyvän tovin. Se on istutettu tänne 1930-luvulla. Reitin varrella on muitakin istutettuja puulajeja – olisi ollut mielenkiintoista tietää niiden historiasta.

Heti pyökkimetsän jälkeen saavuimme risteykseen. Käännyimme vasemmalle ja jatkoimme siis rantapolkua. Metsätyyppi muuttuu valoisaksi sekametsäksi, jossa mänty näyttää kuitenkin olevan valtalaji.

Jo 300 metrin kohdalla voi nähdä meren, tarkemmin sanoen Färjsundetin salmen. Tänään sitä tuskin näkikään – sumu ei ollut vielä hälvennyt.

Seuraavan kilometrin polku kulkee merenrannan lähistöllä. Maisemia pääsee ihailemaan useammastakin paikasta.

Täällä oli myös mielenkiintoinen linjamerkki, se oli kokonaan valkoinen. Mahtaisiko se olla poistettu käytöstä.

Sumuinen ja kostea aamu sai rantametsän näyttämään erikoiselta, hämähäkinverkot niin rannan varvuissa kuin puiden oksissa tekivät maiseman jopa hieman aavemaiseksi. Jäinpä miettimään sitä, onko maisema aina näin täynnä hämähäkinverkkoja – nekö eivät vain näy kuivempina kesäaamuina? Vai onko syyskuun alku jotenkin poikkeuksellista hämähäkkisesonkia?

Kilometrin kohdalla ohitetaan evästelypöytä. Se on kivalla paikalla lähellä meren rantaa.

Risteyksissä on puiset kyltit, joissa polkujen nimet ovat kaunokirjoituksella.

Reitti tekee piston Småholmarna-niemen taukopaikalle. Uudehko piknikpöytä löytyy kalliolta. Paljon lukemani Sanna-Mari Kuntun Ahvenanmaan retkeilyoppaan kirjoittamisen aikaan (2020) tässä on ollut huonokuntoinen pöytä, nyt viisi vuotta myöhemmin se on erinomaisessa kunnossa.

Jatkoimme pistopolkua vielä eteenpäin ja löysimme mainion tuvan. Småholmskojan on ollut käytössä August ja Lovisa Nordbergillä, jotka saapuivat Brändöstä tänne kalastamaan silakkaa 1920-1940 -luvuilla. Tuvan pihalla on myös evästelypöytä.

Hämmästelin laajassa ympyrässä kasvavia vaaleita sieniä. Jättimalikat kasvavat noidankehässä, joka laajenee, kun sienirihmasto leviää koko ajan ulospäin. En muista niitä nähneeni aiemmin.

Istahdimme evästelypöydän ääreen tauolle ja kurkkasimme tupaan sisälle. Sen jälkeen oli aika jatkaa matkaa. Reitti siirtyy hieman kauemmaksi rannasta. Nyt kuljetaan kohti itää ja Slottssundin salmea.

Reitti laskeutuu salmen rannalle noin kolmen kilometrin kohdalla. Sumukin oli jo vähän hälvennyt ja vastarannan komea Storberget oli näkyvissä. Tarkkasilmäinen voi havaita kuvassa merikotkan, joka kaartelee ilmassa kallion vasemman laidan yläpuolella.

Reitti kulkee rannan ihastuttavassa tervaleppälehdossa jonkin aikaa.

Ollaan reitin itäisimmässä pisteessä. Polku kääntyy rannalta kohti luodetta ja samalla tämän reitin reippaampaan nousuun. Parikymmentä metriä nousua laavulle ja tulipaikalle. Se oli tänään varattu enkä ottanut siitä kuvia.

Polku laskeutuu laavulta Tjudnäs träskin rantaan. Olin lukenut Ahvenanmaan retkeilyoppaasta, että rannalla on tiheä tervaleppäkasvusto ja järveä on suorastaan vaikea nähdä polulta. Näin oli. Jossain kohdassa kurkkasin pienestä aukosta rauhallisen järven tunnelmaa. Tässä ollaan puolestaan reitin pohjoisimmassa kohdassa, nyt käännytään kohti lounasta.

Järven tuntumassa kuljetaan parisataa metriä. Noin neljän kilometrin kohdalla aletaan nousta kohti Stornäsbergetiä. Tässä oli myös reitin toinen erikoinen metsä – tuijametsä. Niiden istutuksesta en muista nähneeni mitään tietoa. Kuten sanottu, näiden puiden historiaa olisi mukava tietää.

Stornäsberget on reitin korkein kohta, noin 25 metriä merenpinnasta. Jäkälien peittämä kallio vaikutti tälle reitille suorastaan eksoottiselta maisemalta!

Tästä laskeudutaan tielle ja kierros päättyy. Matkaa kertyi 4,5 kilometriä – aikaa käytimme noin puolitoista tuntia. Emme tavanneet muita ihmisiä.

Reitti on helpohko. Virallisesti reitti ei käy rantakallioilla, joten polku on aika helppokulkuinen ja korkeuserot melko vähäisiä. Kiva, sujuva reitti erikoisine puineen ja mukavine taukopaikkoineen. Tykkäsin.

Sijainti: N=6694482.480, E=115156.768 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60,204565, GEO:lon=20,048829

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Prästö
Prästgårdnäset
Bomarsund

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.