Bomarsundin linnoituksen värikkääseen historiaan voi tutustua sen ympäri kulkevalla patikkareitillä Ahvenanmaalla

Kaupallisessa yhteistyössä Visit Åland

Bomarsundin linnoitusta rakennettiin vuosina 1830–1854. Siitä piti tulla Venäjän laivaston tärkeä tukikohta, mutta vain osa linnoituksesta valmistui. Mielenkiintoista historiaa voi ihmetellä samalla kun kävelee Bomarsundin patikkareittiä verrattomissa maisemissa.

Bomarsundin patikkareitti Sundin kunnassa Ahvenanmaalla

Päivämäärä: 15.5.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 394
Reitin pituus: 5 km
Kohokohdat: Bomarsundin linnoituksen rauniot, kaunis luonto, huikeat maisemat
Parkkipaikka: Useampi. Esim. Bomarsundin vierailukeskuksen piha, Sundsvägen 1571. Runsaasti tilaa. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Mukavat ja hyväpohjaiset jalkineet kallioille ja kivikoihin.
Keskivaativa (jopa melko vaativa) reitti
Ei tulipaikkaa

Ahvenanmaa! Se oli pitkään suunnitelmissa, ja tänä keväänä päätin vihdoinkin lähteä retkikaverin kanssa tutustumaan Ahvenanmaan moniin luontopolkuihin ja kävelyreitteihin. Saavuimme pääsaarelle, Maarianhaminaan, maanantaina – tavarat majapaikkaan ja melkein saman tien menoksi ensimmäiselle retkelle. Kohteeksi otettiin Bomarsund ja Prästö, molemmat Sundin kunnassa noin 30 kilometrin päässä Maarianhaminasta.

Matka sujui helposti ja nopeasti. Lähtöpaikat ja niiden osoitteet oli katsottu Sanna-Mari Kuntun Ahvenanmaan retkeilyoppaasta. Osoite vei meidät hieman Bomarsundin uuden vierailukeskuksen ohi. Ilmeisesti keskusta ei vielä kirjaa tehdessä ollut olemassakaan. Päätimme aloittaa vierailukeskukselta – kävisimme siellä sisällä ja sen jälkeen aloittaisimme todennäköisesti kävelynkin keskuksen pihasta. Sen verran olin karttaa tutkinut, että tiesin reitin kulkevan juuri vierailukeskuksen ohi.

Museokorttilaisina pääsimme retkikaverin kanssa vierailukeskukseen ilman erillistä pääsymaksua. Bomarsundin historia ei ollut aiemmin tuttu. Venäjä halusi vahvistaa valtaansa Itämerellä ja alkoi rakentaa komeaa tukikohtaa laivastolleen. Jostain syystä vain viidesosa rakennuksista valmistui. Historiaan taisi liittyä myös ”kauhia” Oolannin sota, jonka jälkeen linnoitus tuhottiin räjäyttämällä. Tämä tapahtui vuonna 1854. Pienoismalli vierailukeskuksessa kertoo rakennuksista, joita tänne rakennettiin tai oli suunnitteilla. Vain pienoismallin punaiset rakennukset valmistuivat.

Vielä kuva komean sisäänkäynnin luona, sitten olisi aika aloittaa patikkareitin kävely.

Ahvenanmaan retkeilyoppaassa reitti kierrettiin myötäpäivään, niin kävelisimme siis mekin. Vierailukeskukselta aloitettaessa lähdetään hiekkatietä kohti länttä.

Ensimmäisenä voi tutustua Nya Skarpansin asuntolueeseen. Linnoituksen aikaan tänne suunniteltiin katuja, toreja ja katedraaleja. Suunnitelmat eivät ehtineet toteutua ja alue tuhottiin kesällä 1854.

Tätä violettia kukkaa en ollut aiemmin nähnyt. Kyseessä on seljakämmekkä. Reitin varrella sitä kasvaa paljon ja toukokuussa kedot olivat melkoisessa kukkaloistossa. Osa seljakämmeköistä on keltakukkaisia – evoluution tuloksena kukka on oppinut huijaamaan kimalaisia kahden värisillä kukilla. Kukissa ei ole mettä, ja kimalaisetkin oppivat niitä välttämään, mutta ne kuitenkin käyvät useammassa kukassa, kun kukkia on kahta eri väriä.

Tien laidassa oli punainen tolppa, jossa oli vaaleansininen raita. Reitti on merkitty näillä tolpilla tai puihin maalatuilla puna-sini-punaraitaisilla maalimerkeillä. Tolpan vieressä voi havaita seljakämmekän.

Hetken aikaa kuljetaan asfalttitien (tie 2) laitaa. Pian polku kääntyy kuitenkin hiekkatielle, joka nousee loivasti ylös kohti Brännklintstornetia.

Brännklintin puolustustorni oli ainoa sisämaan puolustuslinjan osa, joka oli valmiina, kun Bomarsundin taistelua käytiin vuonna 1854. Torni syttyi taistelussa tuleen ja sen ruutivarasto räjähti ilmaan. Samanlaisia torneja oli tarkoitus rakentaa peräti kaksitoista.

Tornin luona on reitin ensimmäinen piknikpöytä, täällä voi pitää evästauon. Me päätimme kävellä seuraavalle taukopaikalle, Djävulbergetin huipulle. Piknikpöydän vieressä on myös reittikartta. Ollaan reitin luoteiskulmassa.

Keltano oli valinnut kasvupaikakseen tornin seinämän.

Seuraava etappi kulkee kivassa laaksossa, silokallioiden ja kanervaa kasvavan maaston läpi. Taustalla siintää jo Djävulsbergetin huipulla oleva punakeltainen laivaväylien linjamerkki. Sinne oltiin nyt matkalla.

Djävulsbergetille pitää tehdä pieni pisto hiekkatietä pitkin. Se kannattaa. Mukanani olleen Ahvenanmaan retkeilyoppaan mukaan maisemat ovat henkeäsalpaavat ja kyllä se tuntui pitävän paikkansa. Saaristomaisemaa on tarjolla 360 asteen näkymin. Tässä oli upea paikka pitää kahvitaukoa. Ollaan peräti 62 metriä merenpinnan yläpuolella. Tännekin piti tuleman puolustustorni, mutta sitä ei ehditty rakentaa. Kuvan vasemmassa reunassa voi havaita kävelyretken seuraavan kohteen, Notvikstornetin. Se rakennettiin Bomarsundin pohjoisen sisääntuloväylän puolustukseen.

Djävulsbergetiltä laskeudutaan melko nopeasti meren pinnan tasoon. Alla kuvassa ollaan komealla kalliolla, josta on näkymä Notvikstornetille.

Ahvenanmaan retkeilyoppaan mukaan seuraava osuus (35 metrin pudotus puuportaita pitkin) ”haastaa korkeanpaikankammoiset”. Ei liian vaativa, sanoisin. Hauska sattuma oli myös se, että mäen alla, Notvikenin rannalla, oleva kyltti kertoi Bomarsundin saunoista – ja taustalla näimme samaan aikaan kolme ihmistä vilvoittelemassa paikallisen leirintäalueen saunan terassilla.

Reipas nousu meren tasolta seuraavalle kalliolle ja muutama sata metriä kalliokävelyä, sen jälkeen vastaan tuli Notvikstornet.

Tämä puolustustorni oli varmasti suosikkikohteemme tällä reitillä. Pysyimme kauan tornin luona ja kuvasimme sitä monesta suunnasta. Myös erilaisia yksityiskohtia riitti kuvattavaksi kymmenittäin.

Dramaattisimmassa kuvakulmassa tornin taakse saa lahden toisella puolella sijaitsevan Notviksbergenin kalliot.

Mainittakoon vielä, että Notvikstornetille vie hyväkuntoinen tie, joten tänne voi helposti ajella tornia katsomaan. Myös patikkapolku kulkee tornilta lähtiessä tietä pitkin noin 700–800 metriä.

Pian ollaan taas kakkostien laidassa, jossa Bomarsundin päälinna on sijainnut. Se on ollut Ahvenanmaan kaikkien aikojen suurin rakennus. Polku kiertää raunioiden ympäri.

Kuvia voi ja kannattaa ottaa monesta eri suunnasta.

Kohta ylitetään kakkostie ja siirrytään ihan viimeiselle parin sadan metrin pätkälle ennen vierailukeskusta. Bomarsundin sillan takana näkyy vanha luotsitupa. Sen luota voi aloittaa toisen kävelyreitin, Prästön kulttuuripolun. Mekin olimme siirtymässä sinne seuraavaksi – palaan asiaan! Myös Prästön kulttuuripolulla tutustutaan laajasti Bomarsundin historiaan ja tarinaan.

Raunioita riittää kuvattavaksi. Tien eteläpuolella on tämä hieno seinämä. Luontopolun kulkija ihastui vielä taustalla näkyvään pieneen metsikköön (vierailukeskuksen takana), josta kuulimme monenlaisia lintujen ääniä. Näimme isokäpylinnun männyn latvassa ja kuulimme nuolihaukan huudot.

Palasimme vierailukeskuksen pihaan. Kierroksen pituudeksi tuli noin viisi kilometriä, siinä oli pistoreitti Djävulsbergetille sekä aika paljon ylimääräisiä askelia Notvikstornetin kieppeillä. Oikea mitta lienee 4,5 kilometrin kieppeillä. Aikaa käytimme tasan kaksi tuntia. Siihen sisältyi reilusti kuvaamista ja mukavan mittainen kahvitauko upeissa maisemissa.

Reitti oli keskivaativa, jopa lähellä vaativaa. Muutama hankala kivikko ja korkeuserot Notvikenin luona nostivat hieman vaativuustasoa. Vaan eipä haitannut, kun matkalla oli niin paljon ihailtavaa ja nähtävää. Täällä kannattaa käydä – jos et kierrä koko reittiä, niin käy ainakin Notvikstornetilla!

Sijainti: N=6694165.445, E=125402.462 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.211148, GEO:lon=20.233076

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Prästö
Prästgårdnäset
Grottstigen, Geta

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle