Sanna Kalmari retkeilee ja matkailee sähköpyörätuolilla – joko tunnet upean Palmuasema-blogin?

Yksitoista vuotta sitten Sanna Kalmari perusti blogin nimeltä Palmuasema – Esteetön matka by Sanna Kalmari. Matkailua rakastava, pyörätuolia käyttävä nuori nainen halusi koota elämyksensä blogiin myös muiden löydettäväksi, ja runsain valokuvin kuvitettu blogi toimiikin suurena inspiraationa ja apuna myös muille esteettömän retkeilyn ja matkailun piirissä liikkuville. Korona-aika on saanut Kalmarin tutustumaan kotimaan kohteisiin aiempaa enemmän ja toisin kuin ennen, hän kertoo identifioituvansa nykyään matkailijan lisäksi myös retkeilijäksi.

Matkabloggaaja Sanna Kalmari on esteettömän matkailun asiantuntija ja kouluttaja ja kuvailee rakastavansa lämpöä, aurinkoa ja kauneudesta mykistymistä.

– Retkeily on minulle periaatteessa aika uutta. En ole ennen mieltänyt itseäni retkeilijäksi, vaikka olen aina tykännyt olla luonnossa, Kalmari kertoo.

Ulkomaanmatkailun käytyä koronan vuoksi joksikin aikaa käytännössä mahdottomaksi, on Kalmari suunnannut katseensa kotimaahan. Palmuasema-blogista löytyy matka- ja luontokertomuksia muun muassa Saimaalta ja Ahvenanmaalta, Rovaniemeltä, Suomussalmelta, Syötteeltä ja Aulangolta sekä lukemattomista ulkomaan kohteista.

– Retkeilijänä olen pääasiassa lähialueretkeilijä ja lyhyiden retkien ystävä. Asun Espoon keskuspuiston kupeessa, ja sen tarjoamat metsät ovat sulan maan aikaan minulle lähes jokapäiväinen kohde, tai ainakin käyn niissä monta kertaa viikossa, Kalmari kertoo.

Hänen mielestään retkeen kuuluu olennaisesti nuotiolla tulistelu.

– Ihan lähiluonnostani tulipaikkaa ei löydy, mutta Pirttimäen ulkoilualue on suhteellisen lähellä ja se on ehdottomasti yksi suosikkini!

Sanna Kalmari Pirttimäen ulkoilualueen kauniin luonnon keskellä.

Sähköpyörätuolilla pärjää monissa mäissä

Retkikohdetta valitessaan Kalmarin on koitettava ottaa etukäteen selvää siitä, sopiiko maasto hänen pyörätuolilleen. Hän kertoo sähköpyörätuolinsa kulkevan varsin hyvin melko jyrkissäkin mäissä, eli sen kanssa pärjää niin kutsutuilla vaativilla esteettömillä reiteillä. Olennaista toki on, että reitti on riittävän leveä ja tasapintainen.

– Suosikkipaikoissani myös nuotiopaikat ovat esteettömiä, eli pääsen itsekin lähelle tulta ja nuotion ääreen. Ja toki jos pidempää retkeä suunnittelen niin silloin on tärkeää, että alueella on myös esteetön käymälä, Kalmari toteaa.

Hän kertoo pitävänsä siitä, että pääsee oikeasti keskelle luontoa ja että esteetön reitti on myös tarpeeksi pitkä.

– En syty ihan lyhyistä muutaman sadan metrin reiteistä, Kalmari naurahtaa.

Liesjärven kansallispuistossa oleva Peukaloisen esteetön reitti on muutaman kilometrin mittainen.

Taktiikoina Google ja kokeileminen

Kohteiden esteettömyydestä ei aina ole aivan yksinkertaista saada etukäteen selkoa. Jokaisen ihmisen toimintakyky on yksilöllinen, minkä johdosta esteettömyys ei tarkoita samaa kaikille. Lisäksi suomalaisten retkikohteiden esteettömyydestä on systemaattisesti kerrottua tietoa varsin hajallaan, jos ollenkaan. Kalmarin mukaan hyvä taktiikka on etsiä blogijuttuja ja tutkia etenkin niiden sisältämiä kuvia kohteista ja reiteistä.

– Googlailen tosi paljon ennakkoon. Kansallispuistojen esteettömyydestä löytyy tietoa Luontoon.fi:stä, ja myös Retkipaikassa ja Outdoor Activessa on jotakin. Googlaan myös ihmisten kokemuksia ja tutkin kävelevienkin ihmisten blogeja, Kalmari kertoo.

– Kuvista pystyy päättelemään tosi paljon, näkee sellaisia juttuja jotka ovat olennaisia omiin tarpeisiin nähden ja joita voi olla vaikea sanallistaakaan.

Siinäpä mainio vinkki, josta jokainen bloggaava retkeilijä voi ottaa onkeensa – runsas määrä valokuvia auttaa esteettömän retkeilyn piiriin kuuluvia lukijoita arvioimaan, sopiiko kohde heille. Kuvia kannattaa siis viljellä!

Kalmari kertoo tekevänsä lähialueillaan pääkaupunkiseudulla jonkin verran myös retkiä, joita hän kutsuu kokeellisiksi – hän siis lähtee paikan päälle katsomaan, miten pitkälle pyörätuolilla pääsee.

– Ja sitten kun en enää pääse, niin käännyn takaisin. Mutta toki jos lähden kauemmas, niin sitten minun pitää voida olla jo varma, että kulkeminen onnistuu.

Erääksi kokeiluhengessä löytämäkseen kivaksi kohteeksi Kalmari mainitsee Salmen ulkoilualueen eli Nuuksion pohjoisen portin.

– Se oli tosi kiva paikka! Aika mäkistä, mutta mukavan vaihtelevaa maastoa ja maisemaa.

Espoon keskuspuisto on Kalmarille rakas ja tärkeä lähiluontokohde.

Suosikkikohteita ja uusia suunnitelmia

Kalmari kertoo ihastuneensa suuresti muun muassa Liesjärven kansallispuistossa olevaan Peukaloisen reittiin, jonka pituus on lähes 4 kilometriä. Se lukeutuu koko Suomen mittapuulla kansallispuistojen esteettömien reittien pisimpiin vaihtoehtoihin.

– Myös Kurjenrahkan uudistettua esteetöntä reittiä odotan kovin, se on kuulemma tosi kiva!

Viime kesän kohteista Kalmariin oli tehnyt suuren vaikutuksen myös Liminganlahden luontokeskus sekä sen kupeessa oleva esteetön reitti lintutornille.

– Tornille ja takaisin oli noin 600 metriä, ja kuulemma sinne on tullut myös uusi rengasreitti. Maisema oli tosi vaikuttava ja erilainen kuin mihin itse olen tottunut.

Vaikka Kalmari on viime vuosina seikkaillut kotimaassa lähinnä siksi, ettei muualle ole päässyt, aikoo hän jatkaa Suomeen tutustumista jatkossa ulkomaanreissujen rinnalla.

– Kolin seutu on yksi haaveistani ja sinne aion tulevana kesänä. Yleensäkin Itä-Suomen seutu kiinnostaa, Kalmari paljastaa.

Liminganlahden luontolavalla on myös esteetön tasanne.

Vammaisille suunnatut elämyspalvelut saavat kiitosta

Puma 40 -sähköpyörätuoli on Kalmarille kehon jatke, josta hän ei omien sanojensa mukaan hevin suostu poistumaan. Poikkeuksia kuitenkin on ollut, ja ne ovatkin tehneet suuren vaikutuksen.

– Yleensä luonto on minulle vain kesäisin ja sulan maan aikaan, koska talvikunnossapidettyjä esteettömiä reittejä ei käytännössä ole. Viime talvena sain kokea aivan huikean luontoelämyksen Kuusamossa, kun pääsin lasikattoisen reen kyydissä talviluonnon keskelle moottorikelkan vetämänä. Se oli revontuliretki, tosin revontulia emme nähneet, mutta sain kuitenkin kokea talvisen, lumisen ja pimeän luonnon itselleni ihan uudesta näkövinkkelistä.

Toinen tapa, jolla Kalmari pääsi kokemaan talvista luontoa, oli moottorikelkan vetämässä ahkiossa tehty pilkkiretki [pääkuvassa].

– Tosi usein on hyvin pienestä kiinni että pääseekö pyörätuolia käyttävä ihminen kokemaan jonkin elämyksen vai ei, mutta suunnittelulla ja tietyillä sopivilla välineillä monenlaista voi tehdä mahdolliseksi. Että on esimerkiksi ramppi, jonka avulla pääsee sinne rekeen, Kalmari sanoo.

Rukalla Sanna Kalmari pääsi kokemaan talvisen luonnon ja pimeyden itselleen aivan uudella tavalla reen kyydissä.

Lasirekiretken järjestäjä oli Northern Lights Expedition ja ahkiossa taitettavan pilkkiretken järjesti Seikkailuapinat.

– Nykyään on myös firmoja, joiden veneisiin pääsee sähköpyörätuolilla. Sekin on ihan uudenlainen kokemus, kun voi vesiltä käsin nähdä maisemaa. Osallistuin kerran Tampereella retkelle, jossa rantauduimme pienelle kalliosaarelle keskellä aavaa vettä, se oli tosi mainio elämys. Ja sitä edeltävänä kesänä olin Saimaalla Oravissa norppasafarilla, jossa käytössä on sellainen lautta, että siihen pääsee myös pyörätuolilla, Kalmari kertoo.

– On ihanaa kun mukaan pääsee tuolla lailla normaalisti vakiolähdössä kuten muutkin, ettei tarvitse tilata ja maksaa omaa kyytiä erikseen!

Norppasafarilla Oravissa.

Kalmarin mukaan Suomen esteettömän matkailun kentällä mennään koko ajan parempaan suuntaan. Muun muassa erilaiset hankkeet ovat tuoneet esteettömyyden merkitykselle näkyvyyttä matkailun saralla.

– Monet voisivat olla Suomen esteettömistä kohteista kiinnostuneita kansainvälisestikin, kunhan vain kuljetukset ja majoitukset järjestyvät ja ennen kaikkea se, että ihmiset löytäisivät nämä kohteet ja palvelut. Meillä on jo upeita esteettömiä paikkoja olemassa, mutta niitä ei nähdäkseni hirveästi markkinoida. Minun mielestäni kohteita on yllättävänkin paljon, ja käyttäjiä kansainvälisestikin olisi kyllä pilvin pimein, Kalmari sanoo.

Retki kalliosaarelle avaran veden sylissä oli mieleenpainuva elämys.

Palmuasemalla kuukausittain tuhansia lukijoita

Kalmarin Palmuasema-blogi on aarreaitta monille esteettömyyttä tarvitseville matkailijoille ja retkeilijöille sekä muillekin.

– Idea sivustoon lähti siitä, että esteettömästä matkailusta on ylipäänsä tosi vähän tietoa saatavilla. Silloin aikoinaan sitä oli vielä vähemmän, mutta ei sitä edelleenkään ole liikaa. Ideani oli, että kun käyn jossain, niin jaan omat kokemukseni ja inspiroin sekä välitän sitä omaa fiilistä, Kalmari sanoo.

Hän saa lukijoilta paljon kommentteja ja kysymyksiä somessa.

– Jotkut ovat jopa kertoneet lukeneensa jonkin juttuni ja toteuttaneensa saman matkan täysin sellaisenaan, eli ovat yöpyneet samassa hotellissa, käyneet samoissa paikoissa ja syöneet samoissa ravintoloissa kuin minä, jotta ovat voineet huoletta luottaa niiden esteettömyyteen. Se on tosi kannustavaa kun huomaa, että ihan oikeasti voi blogillaan auttaa muita, Kalmari iloitsee.

Lukijoita Palmuasemalla on useampi tuhat kuukaudessa. Myös kirja kuulemma pilkistää haaveena silmäkulmassa.

– Se haave on toistaiseksi ainakin kaatunut ajanpuutteeseen, Kalmari naurahtaa.

Aloittelevalle, esteettömyyttä tarvitsevalle retkeilijälle Kalmari suosittelee kohdetta, jonka esteettömyydestä löytyy kattava selonteko. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kansallispuistot, joista kunkin esteettömyystiedot ja reittikuvaukset löytyvät Luontoon.fi:stä.

– Esimerkiksi Sipoonkorven reitti on tosi hyvä. Tai jos kaipaa vähän erilaista maisemaa, niin Lammassaaren esteetön reitti on ihana! Kannattaa miettiä oma jaksaminen, että millaisen reitin jaksaa varmasti kulkea ja mitä apuvälineitä mahdollisesti olisi hyvä ottaa mukaan, Kalmari neuvoo.

– Aloita sellaisesta mistä on hyvin tietoja saatavilla, niin rohkeus kyllä kasvaa kokemusten mittaan ja hyvät kokemukset ruokkivat sitä, että haluat kokea aina lisää.

Teksti: Jonna Saari, kuvat: Sanna Kalmarin kotialbumi

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.