Retki syksyiseen Salamajärven kansallispuistoon vauvan kanssa

P-paikka kartalla

Vuosi takaperin syksyllä harjoittelin viileän kelin retkeilyä vauvan kanssa. Ja sehän onnistuu hienosti, kun maamme on täynnä upeita retkikohteita ja -palveluja. Kohteekseni valikoitui Salamajärven kansallispuisto, ja mukaan lähti kaveri koirineen. Olimme varanneet käyttöömme tuvan, jota voin suositella kaikille vasta-alkajista mukavuudehaluisiin.

Retkivarusteiden lisäksi niin koirien kuin pienten lastenkin kanssa kannattaa pakata matkaan myös reilusti huumorintajua, kärsivällisyyttä ja pettymyksensietokykyä, sillä pikkuväen mielestä suunnitelmasi ja aikeesi ovat eittämättä surkeimpia ikinä. Mutta kun sen muistaa, niin hyvin pärjää ja hauskaa on! Kirjoitan näin, koska tällä retkellä vuosi sitten opin vauvan kanssa retkeilystä paljon, ja nyt kymmenen retkeä rikkaampana tiedän, että kyllä se retkeily kannattaa, suunnitelmista viis.

Lähdimme Pahapuron reitille Koirasalmen luontokeskukselta. Vauva matkasi kantorepussa ja alkumatkasta pojalla olikin kaikki huonosti. Saimme aika pitkän pätkän kuunnella kitinää ja vikinää. Tyytyväinen lapsi oli vasta ilman pipoa, kovasta tuulesta huolimatta.

Pahapuron kierros sisälsi paljon pitkospuita, mutta kerrankin hyvin huollettuja. Paikoin oli vähän risukkoa, mutta ei pahasti. Sääkin suosi, sillä saimme jopa aurinkoa. Tuuli oli kyllä mahdottoman kylmä, enkä ymmärrä miten vauva tarkeni niin hyvin.

Pahapuron reitti on noin 7 kilometriä, juuri passeli kävelymatka. Reitillä ei ole taukopaikkoja tai tulisijaa erikseen, joten kylmät eväät ja termari matkaan.

Keskellä suoniittyä näkyi ladon näköinen rakennus. Joksikin nuotiopaikaksikin ehdimme luulla. Kyseessä oli kuitenkin hiukan entisöity suoniittylato. En ollut ikinä kuullutkaan. Taulun tietojen mukaan sellaisessa on yövytty vielä sata vuotta sitten, kun karjalle on kerätty talven heinät suoniityiltä. On se ollut elo tuolloin erilaista! Eikä siitä kuitenkaan ole kovin kauan. Mielenkiintoista.

Reippaan ulkoilun jälkeen ulkosaunan lämmitys tuvalla oli oikein paikallaan. Myös ensi kertaa tuvassa nukkuminen (vieläpä kuivana) ylitti odotukseni kaikin tavoin, tehden retkeilykokemuksesta suorastaan eliitin. Aiemmin olen nukkunut pääasiassa teltassa tai laavussa, aina joko märkänä, kylmissäni tai hyttysten kanssa, muutamia kokemuksia mainitakseni. Nyt nukuin kuivassa pussissa, turvallisesti tuvassa, vauva kainalossa. Vuokratuvat jos mitkä madaltavat aloittelijan kynnystä yöpyä luonnon läheisyydessä.

Hyvin nukutun yön ja aamupalojen jälkeen kiersimme Pakosuon kierroksen. Vauva nukkuikin koko 5 kilometriä pitkän reitin. Pakosuo oli reitiltään pitkälti pitkospuita suoniityllä ja hiukan vanhaa metsää. Aamulenkkeilyn jälkeen oli aika pakata myös koirat ja vauva autoon ja suunnata kotia kohti. Toisin sanoen eli meidän tapaamme: kodin kautta kohti uusia seikkailuja.

Lisätietoa Salamajärven kansallispuistosta löydät luontoon.fi-sivustolta Tässä on tietoa alueen vuokratuvista.

Sijainti: N=7013983.000, E=390381.500 (ETRS-TM35FIN)

Lisää retkiä lapsen kanssa

Vauvan kanssa telttailemassa syksyllä

Taaperon telttaretki – pakkauslista ja huomioita

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.