Rautavaaran helmi – Tiilikkajärven kansallispuisto

Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla, Rautavaaran läheisyydessä sijaitseva Tiilikkajärven kansallispuisto tarjoaa retkeilijälle upeita luontoelämyksiä, värikästä historiaa ja monipuolisia aktiviteetteja kaikkina vuodenaikoina. Alueen luonnolle tyypillisiä piirteitä ovat purppuran sävyissä hehkuvat hiekkarannat, suuret erämaiset aapasuot, järvestä kohoavat kapeat männikköiset harjut sekä monipuolinen eläin- ja kasvilajisto. Maasto on helppokulkuista ja puisto sopiikin hyvin koko perheen retkikohteeksi. Nyt alue on mahdollista kiertää myös rengasreittinä uusien ylitysveneiden ansiosta.

Lähtöpaikat kartalla: Sammakkotammi & Pohjoisniemi
5 tulipaikkaa, 2 telttailualuetta
2 vuokrakämppää, 1 autiotupa
N. 20 km merkittyjä reittejä
Ohjeet ja säännöt: Luontoon.fi

Reppu selkään ja matkaan! Retken voi aloittaa joko puiston eteläpäässä sijaitsevan Sammakkotammen suunnalta, tai järven pohjoispään parkkipaikalta, jonne pääsee hiekkatietä pitkin Kajaanin tien varresta. Pohjoispää on lähtöpaikkana erityisesti melojien suosiossa hyvän laiturin ja lähellä vettä olevan parkkipaikan ansiosta.

Sammakkotammelta lähtevät pitkospuut johdattelevat suurille soille.

Sammakkotammi ja Uiton kierto

Sammakkotammelta lähdettäessä on valittavissa kaksi reittiä. Suurien soiden näyistä ja tuoksuista pitävät voivat valita oikeanpuoleisen polun. Mäntymetsän ja harjujen ystävät ylittävät joen kävelysiltaa pitkin ja jatkavat metsäistä polkua seuraillen Sammakkojärven rantaa. Kumpikin reitti päätyy samaan paikkaan Venäjänhiekan läheisyyteen, ja takaisin voi halutessaan palata toista kautta. Uiton kierroksi nimetyn rengasreitin pituudeksi tulee noin seitsemän kilometriä.

Sammakkotammelta lähtevä suoreitti alkaa pitkospuilla, jotka kuljettavat yli kosteiden hillasoiden ja suosta kohoavien mäntysaarekkeiden poikki. Välillä polku vie hetkeksi joen rantaan, jossa voi nähdä koskikaran sukeltelemassa rantatöyräillä. Pitkosten varrella saa ihailla vaaleita kesän kukkia ja valtavia tupasvillapeltoja suopursujen tuoksujen tulviessa nenään.

Vanhoja havupuita kasvavan metsäosuuden jälkeen saavutaan Uiton kämpälle, jota ennen voi kääntyä vasemmalle Venäjänhiekalle tai jatkaa suoraan kohti Tiilikanautiota ja järven pohjoislahtea, jonka kiertämällä pääsee myös Venäjänhiekalle noin 14 kilometrin mittaista rengasreittiä pitkin. Uiton kämpän vieressä olevaa isoa vanhaa mäntyä kannattaa joka tapauksessa käydä tervehtimässä ja kokeilemassa yltävätkö kädet sen ympäri. Jos hiki on jo päässyt nousemaan puseroon, kämpän pihalla olevalta laiturilta voi pulahtaa viileään jokiveteen. 18 henkeä majoittavan Uiton kämpän ja sen pihapiirissä olevan saunan voi halutessaan vuokrata Metsähallitukselta.

Jos jatkaa pohjoislahtea kohden, tulee pian vastaan kodikas, kukkaketojen ympäröimä Tiilikanautio, jonka toiminnan tiedetään ulottuneen ainakin 1600-luvulle saakka. Vanhaan maatilaan liittyy runsaasti kiehtovaa rajaseutuelämän historiaa ja traagisia tapahtumia, joista voi lukea lisää mökin sisällä olevista esitteistä. Pihalta heinikon seasta saattaa vieläkin erottaa hyttihautoja eli maakuoppia, jotka ovat merkkinä seudun vanhasta elinkeinosta, raudanpoltosta.

Jos nuotiokahvi alkaa houkuttelemaan, sopiva taukopaikka löytyy Tiilikanaution pohjoispuolelta olevalta Koirakiven nuotiopaikalta, jossa voi nautiskella välipalasta järvi- ja suonäköalalla ennen jatkamista kohti Pohjoislahtea.

Tiilikanaution vanha torppa on nähnyt monenlaisia aikoja.
Tiilikanaution pohjoispuolen pitkospuut vievät Koirakiven tulipaikalle.

Pohjoispään harjuilla

Tiilikkajärven pohjoispään luonnon kohokohta on näyttävä harju, jonka molemmilla puolilta voi ihailla hiekkaisia rantoja, vanhoja keloja sekä järvestä kohoavia näyttäviä saaria. Harjun luonto on herkkää, ja siksi liikkuminen on lumettomana aikana sallittua vain merkityillä poluilla ja paikoilla.  

Alue on vanhaa Venäjän ja Ruotsin rajaseutua, jonka muistomerkkinä harjun itäpuolella on Täyssinän rauhan aikainen rajakivi. Huomioi, että kesäaikaan tarvitset veneen päästäksesi katsomaan kiveä lähemmin, sillä se sijaitsee keskellä Pohjoislahtea Rajasaarten tuntumassa. Talvella Tiilikan ympäri kiertävä hiihtolatu kulkee aivan rajakiven vierestä.

Täyssinän rauhan rajakivi sijaitsee keskellä Pohjoislahtea.

Kuljettaessa harjua Pohjoislahdesta etelään päin, sen puolessa välissä vastaan tulee puiston ainoa autiotupa: pieni ja sympaattinen Kosevan kämppä. Nukkumaan mahtuu mukavasti kaksi henkilöä, tarvittaessa neljä. Tuvan läheisyydessä on myös nuotiopaikka, puuvarasto, puucee sekä kauniita leiripaikkoja, jotka sulattavat erityisesti riippumattoilijoiden sydämet. Kesäillassa voi katsella ilta-auringon värjäämiä saaria, kuulla kuikkien kaikuvia kutsuja ja seurata etäältä sääksen saalistusretkiä.

Aiemmin päästäkseen rengasreitin Tiilikkajärven ympäri, retkeilijöiden piti kulkea Venäjänhiekalle johtavan niemen läpi ja ylittää välissä oleva matala salmi uimalla tai kahlaamalla, jolloin veden korkeudesta riippuen saattoi päästä yli hiuksia kastelematta. Nyt salmen yli pääsee ylitysveneillä, jotka on asetettu telineisiin salmen molemmille rannoille.

Ylitysveneellä salmen yli pääsee kastumatta.

Venäjänhiekka

Jatkettaessa paikoin erittäin kapeaa Kalmoniemen harjua etelään päin tai lähestyttäessä Uiton kämpän suunnasta, aukeaa retkeilijän eteen pitkä kaareva luonnon hiekkaranta, Venäjänhiekka. Purppuran väreissä hehkuva vesi ja silkinpehmeä hiekka houkuttelevat uimaan, vaikka vesi olisi hieman viileämpääkin usein tuulisella rannalla. Venäjänhiekalta löytyy huollettu tulipaikka, puuvarasto, puucee sekä runsaasti tilaa leiriytyjille.

Harjun varrella on myös monia pienempiä hiekkarantoja, jotka houkuttelevat leiriytymään. Herkän luonnon vuoksi sulan maan aikaan liikkua saa ainoastaan merkityillä poluilla ja leiriytyminen on sallittua Venäjänhiekalla tai Kosevan kämpän läheisyydessä.

Kalmoniemen harjulla on erittäin kapeita kohtia.

Tiilikkajärven vesillä

Tiilikkajärvellä ja sen eteläosan vesistöillä voi erämaisesta tunnelmasta nauttia myös veneellä tai kanootilla. Puiston alueella kevyt virtaus mahdollistaa Autiojärven ja sen etelänpuolisen virran melomisen kumpaankin suuntaan, mutta Sammakkotammelta eteenpäin virtaus voimistuu ja kauempana eteen tulee jo runsaasti melontaosaamista vaativia koskia.

Maaliskuusta lähtien puiston voi kiertää Tiilikanhiihtoa varten tehtyä perinteisen latua pitkin ja viettää mukavan retkipäivän keväisiä maisemia ihaillen. Hiihtovaeltajat pääsevät yleensä nauttimaan hangista jopa toukokuun alkuun saakka alueella vallitsevan poikkeuksellinen lumitilanteen ansiosta.

Kansallispuiston laajentuminen Pumpulikirkon alueelle

Kansallispuiston laajentamista Pumpulikirkolle päin suunnitellaan parhaillaan vuonna 2021 ja toivon mukaan arvokasta aluetta voidaan suojata entistä laajemmin tulevien sukupolvien iloksi. Löydät esittelyn Pumpulikirkosta täältä.

Maisema Sammakkotammelta Pumpulikirkolle päin. Lue lisää Pumpulikirkosta tästä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.