Peurajärven virkistysalue: rauhallisia neulaspolkuja ja vesiä Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajamailla

Heti Hiidenportin kansallispuiston kaakkoispuolelta löytyy monelle tuntematon mutta ehdottomasti pidemmänkin ajomatkan arvoinen Peurajärven virkistysalue, jossa ei tarvitse muita kulkijoita väistellä. Alue on yhdistelmä nautinnollisia polkuja, avaria järvimaisemia, hiljaa virtaavia jokia ja kirkkaita, hiekkapohjaisia lampia.

• Kohde kartalla
• Reitit: 14 km merkittyjä reittejä, kuten Ison-Valkeisen kierto (5,8 km) ja Mäntyjärven kierto (6,7 km), oranssit reittimerkinnät
• Tulipaikka: kyllä; laavu, kaksi kotaa ja tulipaikkoja
• Saapuminen autolla: Käärmesärkän pysäköintialue on reitistön virallinen P-alue.
• Saapuminen julkisilla: ei mahdollista
• Kohokohdat: rauhalliset ja helppokulkuiset neulaspolut, vesistöt, Paistinvaaran vanha metsä ja Kärnänkivi-siirtolohkare
• Vaativuus: helppo/keskivaativa

Alkukesästä 2025 ostin vasta ilmestyneen Kainuun retkeilykartan, joka kattaa ison osan Sotkamoa ja sen rajaseutuja. Karttojen tutkiminen on suurta huviani. Erityisesti rakastan laajan alueen kattavia painettuja karttoja, koska niistä saa sähköisiä karttoja huomattavasti paremman kokonaiskuvan.

Karttauutuuden kannessa huomion kiinnitti nimi Iso-Valkeinen. Samannimisiä järviä löytyy Kainuustakin, mutta en ollut aiemmin törmännyt sen nimiseen järveen Sotkamossa. Jouduin hetken tihrustamaan karttaa ennen kuin löysin aivan Hiidenportin kansallispuiston kaakkoispuolelta vesistöalueen, jossa yhden järven nimi oli juurikin Iso-Valkeinen. Alueella oli myös yllättävän paljon merkittyjä retkeilyreittejä. Mikäs paikka tämä oikein on?

Ensimmäinen lähteeni oli maastokarttasovellus, joka antoi selvää vihiä kangasmaastosta. Tarkempi tutkinta paljasti, että Iso-Valkeinen, alueen suurin järvi Mäntyjärvi sekä niitä ympäröivät lammet kuuluvat Peurajärven virkistysalueeseen. Kansallispuisto- ja retkeilyalueoppaiden Hiidenportin kuvauksista löytyi myös lyhyitä mainintoja Peurajärven virkistysalueesta.

Juuri ja juuri Nurmeksen puolella olevan virkistysalueen nimi osoittautui sillä tavalla hämääväksi, että merkityt reitit kiertävät alueen suurimman järven Mäntyjärven sekä pienemmän Ison-Valkeisen. Itse Peurajärvi jää reitistön länsipuolelle.

Sivuhuomiosta päärooliin

Myöhemmin kesällä oli aika nostaa alue sivumaininnasta päärooliin. Pojallani oli ohjelmassa kolmen tunnin juoksulenkki, eikä ollut vaikeaa houkutella häntä Vuokatista kaveriksi tutkimusmatkalle Sotkamon ja Nurmeksen rajaseudulle.

Ajoimme ensin Hiidenportin luoteiskulmaan Palolammelle, josta poikani lähti juoksemaan puiston läpi kohti Peurajärven aluetta. Itse kävin Hiidenportilla virkistämässä muistojani pienellä kävelyllä. Sitten ajoin Mäntyjärven laavulle Peurajärven reitistön sydämeen.

Jos Vuokatista ajaisi suoraan Mäntyjärvelle, aikaa kuluisi nopeinta reittiä reilun tunnin verran. Peurajärven reissun voi yhdistää myös menomatkalla Kainuuseen etelän suunnasta saavuttaessa. Valtimosta tekee Mäntyjärven laavulle reilun puolen tunnin piston kuutostieltä. Mäntyjärveltä lähtiessä Sotkamon tai Vuokatin suuntaan kannattaa ajaa Tipasojan kylän kautta.

Täydellisiä polkuja ja viehättäviä siltoja

Lähtöpaikkani Mäntyjärven laavu sijaitsee hienolla paikalla Mäntyjärven kaakkoisrannalla erämaisen hiekkarannan tuntumassa. Heinäkuun reissullani maltoin jäädä hetkeksi alkuun ihailemaan mäntykankaiden ja soiden ympäröimän järven rantaviivoja sekä aivan tyyntä järveä.

Lähdin kiertämään Mäntyjärveä vastapäivään oranssilla merkittyä Mäntyjärven kierto -nimistä reittiä pitkin. Heti hiekkarannan jälkeen ylitin jokimaisen Mäntyjärvenlahden siltaa pitkin. Reitilleni osui useita muitakin kauniita siltoja.

Reitti jatkui järven rantaa nuollen Porkkalahteen, jossa vastassa oli muutama suo pitkoksineen. Pitkospuut olivat hyvässä kunnossa, kuten suurimmassa osassa muitakin kosteikkokohtia paria lyhyttä pätkää lukuun ottamatta. Heinäkuun vehreydessä ja vierailla pitkoksilla jouduin muutamissa kohdissa katsomaan jalkoihin tarkemmin, kun vähän kuljetuilla poluilla kasvillisuus oli vyörynyt pitkospuiden yli.

Kaikki alueen polut osoittautuivat täydellisiksi kapeiksi neulaspoluiksi. Jos Hiidenportin kansallispuistolle on leimallista kuusikkokorpi, Peurajärven virkistysalue on kauttaaltaan mäntykangasta. Metsät ovat alueella keskimäärin nuorempia ja osin talouskäytössä, mutta yleisilme on kuitenkin metsäinen, ja monessa paikassa on iäkkäämpääkin männikköä. Korkeuserot ovat pienet, Mäntyjärven kierrolla oikeastaan olemattomat.

Kierrolta toiselle

Noin kolme kilometriä Mäntyjärven laavulta saavutin risteyksen, josta suoraan jatkamalla pääsisi Hiidenportin alueelle. Jatkoin Mäntyjärven kiertoani, ja käännyin vasemmalle kansallispuiston suunnalta virtaavan Porttijoen yli.

Hienot polut jatkuivat Mäntyjärven rantaa seuraten. Lehmilammelle saavuttaessa piti hieman skarpata, kun siirryin Mäntyjärven kierrolta Ison-Valkeisen kierrolle. Tässä kohdassa kilometrejä oli takana tasan kuusi. Samalla havahduin siihen, etten ollut toistaiseksi nähnyt poluilla ketään. Poikanikin oli ehtinyt livahtaa Mäntyjärven luoteispäässä edelleni.

Isolla-Valkeisella rannat olivat soutuveneiden verhoilemat, ja kyltit paljastivat alueen olevan selvästi enemmän kalastusmatkailijoiden kuin kaltaisteni kestävyysliikkujien suosiossa. Isolla-Valkeisella oli myös hyväkuntoisen oloisia retkeilyrakenteita.

14 kilometriä merkittyjä reittejä

Ison-Valkeisen ympäri en enää lähtenyt, vaan kiersin sen ja Mäntyjärven väliin jäävän Jäkäläkankaan. Ympyrälenkille tuli mittaa tasan 9 kilometriä.

Poikaani odotellessa kävin vielä Mäntyjärven ja Ison-Valkeisen yhdistävällä joella ja kiersin Mäntyjärven luoteispuolella olevan niemen. Sieltä näin poikani juoksevan kapean lahden toisella puolella. Hiidenportin läpijuoksun lisäksi hän oli kipaissut Ison-Valkeisen kierron ja 1,5 kierrosta Mäntyjärvenkin ympäri. Kilometrejä kertyi 27.

Yhteensä Peurajärven alueella merkittyjä reittejä on noin 14 kilometriä. Mäntyjärven ja Ison-Valkeisen kiertojen lisäksi järvien itäpuolelta voi tehdä piston Paistinvaaran vanhaan metsään ja Kärnänkivelle. Meillä Paistinvaara jäi seuraavaan kertaan.

Hyviä lähtöpaikkoja on useita. Käärmesärkän pysäköintialue on ainoa virallinen pysäköintialue. Muita lähtöpaikkoja, joihin auton saa parkkiin, ovat Ison-Valkeisen lähtöpaikka, Hakolammen lähtöpaikka, Mäntyjärven laavun lähtöpaikka ja Mäntyjoen sillan lähellä oleva levike.

Reitti-ideat XS–XXL-pituisiksi lenkeiksi

XS: Vaikka alueella ei ole lyhyttä merkittyä ympyrälenkkiä, poluista saa rakennettua useitakin 3–4 kilometrin reissuja: Jäkäläkankaan ympäri Mäntyjärven laavulta käsin, Ison-Valkeisen ympäri ilman käyntiä Mäntyjärven laavulla tai edestakainen reissu Paistinvaaran Kärnänkivelle.

S: Merkityt Ison-Valkeisen kierto (5,8 km) ja Mäntyjärven kierto (6,7 km) ovat passelit S-mittaiset lenkit.

M: Medium-mittainen lenkki syntyy toteuttamalla Mäntyjärven ja Ison-Valkeisen kierrot ympyrälenkkinä (noin 11 km), jolloin Lehmilammen ja Mäntyjärven laavun välinen pätkä jää välistä.

L: Hieman pidempi lenkki toteutuu luontevimmin, kun lähtee Käärmesärkältä, toteuttaa Mäntyjärven ja Ison-Palosen kierrot kahdeksikkona ja tekee välissä piston Kärnänkivelle. Mittariin kertyy hieman vajaa 16 km.

XXL: Miltä kuulostaisi vajaan 35 kilometrin lenkki Palolampi–Käärmesärkkä–Mäntyjärven ja Ison-Valkeisen kierrot–Käärmesärkkä–Palolampi? Tällä lenkillä kannattaa varautua siihen, että kilometrivauhdit Hiidenportin puolella ovat merkittävästi Peurajärven reitistöä hitaammat. Myös pitkospuut Porttijoen laaksossa ovat heikossa kunnossa.

Kirjoittaja @aulinvuokatti on ulkoilmaihminen ja kestävyysliikkuja, joka on kasvattanut juuriaan Länsi-Uudellemaalle, Lappiin ja viimeisimmäksi myös eteläiseen Kainuuseen. Aulin tukikohta eteläisen Kainuun parhaisiin kohteisiin on Vuokatti Basecamp – ulkoilmaihmisille tarkoitettu laadukas majoitus Vuokatin sydämessä, männikön rauhassa. Auliin voit tutustua muutaman vuoden takaisessa lukijahaastattelussamme.

Lue seuraavaksi

Hiukan ranta ja hiekkatörmä hurmaavat kaikkina vuodenaikoina Sotkamossa

Kouta-Vuores-retkipolut: Parhaat maisemat ja kalliot poimiva polkuhelmi Kajaanin kupeessa

Hiidenportin kansallispuiston Kitulankierros: rotkolaaksoja, lampia ja erämaatorpan piha