Paratiisikosteikko Kuutostien varrella: Siikalahden luontopolku Parikkalassa

Kaupallisessa yhteistyössä GoSaimaa

Kuvat: goSaimaa/Timo Seppäläinen

Etelä-Karjalan Parikkalassa on yksi kauniin Simpelejärven lahdista kuroutunut umpeen luoden pohjukkaansa lintuparatiisin, joka saa bongareiden sisimmän värisemään. Tämä paikka, Siikalahti, on kuitenkin mitä viehättävin retkikohde kaikille luonnossa viihtyville, ei pelkästään lintuharrastajille. Mukavan lyhyt luontopolku on oivallinen reitti niin lasten kuin toisaalta isovanhempienkin kanssa kuljettavaksi, ja perillä kosteikon eksoottista maisemaa voi ihailla luontotorneista ja jännittävästä piilokojusta käsin. Hyvät retkeilypalvelut lyhyen kävelymatkan säteellä auttavat tekemään pienestäkin retkestä seikkailun.

Parikkalan Siikalahti

Kohde kartalla
Luontopolku: 1 km/suunta.
Tulipaikka: kyllä, keittokatos
Esteetön: osittain, lisätiedot alempana
- Esteetön katselulava myös suoraan Kaukolantien varressa (kartta)
Muuta: Luontotupa, puucee, luontotorneja, piilokoju, telttailupaikka
Saapuminen autolla: Kaukolantie 291, Parikkala
Saapuminen julkisilla: Parikkalan juna-asemalta on 3,5 km kävelymatkaa Siikalahdelle.
Etäisyyksiä: Kohde sijaitsee lähes suoraan Kuutostien varrella. Parikkalan keskustasta matkaa on 5 km, Savonlinnasta 60 km, Lappeenrannasta 100 km, Joensuusta 140 km.

Nyt tarkkana: kun seuraavaksi matkaat Itä-Suomessa ja Parikkalan suunnilla, olitpa sitten menossa mökille, festareille tai muuten vain kotimaata fiilistelemään vaikka kesälomalla, on maan parhaaksi lintujärveksi kutsuttu Siikalahti ehdottoman hieno paikka pysähtyä, jaloitella ja antaa mielen ja kehon rentoutua luonnon hyvää tekevien vaikutusten äärellä. Valtatie 6 eli Kuutostie kaartaa Loviisasta Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Joensuuhun, ja tältä tieltä on Parikkalan kohdalla vain neljän minuutin poikkeama Siikalahden pysäköintialueelle. Yksi mainioimmista ajoista saapua tänne on äitienpäivän tienoo, sillä silloin niin sinivuokkojen kuin lintujen kevätmuutonkin aika on kiihkeimmillään, mutta alue on kaunis retkikohde kaikkina vuodenaikoina, etenkin tietysti keväästä syksyyn.

Siikalahti sopii hyvin retkikohteeksi aloitteleville retkeilijöille, jotka haluavat kenties hioa nuotiokokkailutaitojaan, lapsiperheille, joissa halutaan vahvistaa pikkuisten luontosuhdetta, pariskunnille, jotka etsivät romanttista auringonlaskupolkua ja kaikille heillekin, jotka eivät varsinaisesti edes harrasta retkeilyä, mutta nauttivat kauniista ja helposti saavutettavista luontomaisemista ja kaipaavat ehkä mukavaa happihyppelyä matkanteon lomaan. Yhden kilometrin mittainen luontopolku on leveä ja hyvä kuljettava, jossa eksymistä ei tarvitse pelätä ja jossa pärjää pitkälle myös lastenrattaiden kanssa – eikä este ole sekään, jos joku seurueesta käyttää rollaattoria tai pyörätuolia.

Vinkki! Kesäisellä kosteikolla kannattaa kaikkien muistaa varautua itikoihin: niiltä voi suojautua tehokkaasti ja myrkyttömän luonnollisesti pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla sekä itikkalakilla tai -verkolla. Kaasukäyttöiset torjuntalaitteet ovat pölyttäjien surma, joita ei saa käyttää luonnossa eikä vesien äärellä. Ethän halua myrkyttää sitä rikasta luontoa, jonka kauneutta itsekin saavuit ihailemaan?

Saapuminen Siikalahdelle

Siikalahden alueelle saapuva tupsahtaa ensin pysäköintialueelle, joka odottaa Kaukolantien varrella. Siikalahti lintujärvi, sanoo tienviitta, ja sitä kannattaa seurata! Havisevan haavikon keskellä avartuvan pysäköintialueen laidoilta löytyvät opastaulut, jotka antavat esimakua Siikalahden luonnosta. Laatokan-Karjalan lehtovyöhykkeeseen kuuluvan Siikalahden luonnosta löytyy niin avovettä, ruoikoita, pensaikkoja kuin rantaluhtiakin, joten pesimäympäristöt ovat mainiot hyvin erilaisille siivekkäille – myös sudenkorennoille ja muille hyönteisille.

Pysäköintialueelta löytyy pieni harjakattoinen puucee, jossa kannattaa piipahtaa ennen retkeä, sillä vessoja ei ole reitin varrella enää myöhemmin. Käymälään pääsee myös esteettömästi.

Sitten matkaan!

Siikalahden tulipaikka

Noin 200 metrin kävelyn jälkeen saavutaan metsikön läpi lisäpalveluiden äärelle. Esteetön, kivituhkapäällysteinen polku vie yli Kasinmäen matalan harjanteen, jonka toiselta puolelta löytyvät luontotupa, telttailupaikka sekä esteetön keittokatos upean lehdon keskeltä. Keittokatoksella on kolmella sivulla penkit, ja neljänneltä sivulta rakennelma on avoin, mahdollistaen pyörätuolilla pääsemisen nuotiopisteen ääreen. Koska keittokatos on nimensä mukaisesti katos, on sen suojissa mukava tulistella myös sadesäällä.

Kotkansiipilehto tuoksuvine luonnonkukkineen on ihana kesäelämys. Vajaan sadan metrin päässä luontotuvalta on edessä ensimmäinen luontotorni, Kasinniemen torni. Avustajan ollessa mukana, pääsee tornin alimmalle tasolle myös pyörätuolin kanssa. Tästä eteenpäin reitti ei ole enää esteetön, mutta Kaukolantien varrelta löytyy vielä erillinen esteetön Patotien luontotorni noin 500 metriä pysäköintialueesta itään päin. Sen yhteydessä on myös piknik-pöytä. Lavalta on hyvä näkymä kohti kosteikkoa.

Pitkospuut

Noin 200 metriä pitkät pitkospuut johdattavat Kasinniemen tornilta eteenpäin kosteikon yli, ja niitä pitkin kopistellessaan kulkija siirtyy Kasinmäen laidalta Ripekesaarille. Pitkosten varrella on kolme levennystä, joille voi pysähdellä fiilistelemään paikan tunnelmaa ja tähyilemään ja kuuntelemaan lintuja.

Ripekesaaret ovat nimensä mukaisesti rypäs pieniä saarenrippeitä, jotka umpeenkasvaminen on sulauttanut metsäiseksi osaksi muutoin avaraa ja märkää kosteikkoa. Niiden lomaan luontopolku jatkuu, ja siellä odottaa lisää löydettävää.

Loppuhuipennus: Ripekesaaren luontotorni

Ripekesaarten eteläpäästä, noin kilometrin päässä pysäköintialueelta, odottaa Ripekesaaren kaksitasoinen luontotorni, joka on Siikalahden alueen päätorni. Sen huipulta on erinomaiset näköalat suojellulle kosteikolle, jonka saarekkeiden ja avoimen veden kirjomassa maisemassa kohoavat pieninä metsäisempinä saarekkeina Kököttäjä ja Läähättäjä – kuka lie nimennyt!

Siikalahden alueella pesii kymmenittäin eri lintulajeja, muun muassa mustakurkku-uikkuja, laulujoutsenia, luhtakanoja ja luhtahuitteja. Hyvällä tuurilla voit bongata myös megaharvinaisuuksia, kuten jääkuikan, sininärhen tai keisarikotkan. Alueen tunnuksessa komeilee liitoon noussut kaulushaikara, jonka ääntä kannattaa kesäiltoina kuunnella luonnon rauhaan uppoutuen. Kaulushaikaran ääni on kuin kumea puhallus tyhjään pulloon, et voi erehtyä siitä. Onnekas olet, jos onnistut kuulemisen lisäksi myös näkemään tämän komean linnun, jolla on täydellisesti kaislikon kätköihin sopiva suojaväritys. Kaulushaikara on vaativa lintu, joka ei kelpuuta mitä tahansa kaseikkoa elinpaikakseen: se suostuu pesimään ainoastaan hehtaarien laajuisissa ruoikoissa.

Nyt viimeistään on hyvä aika rauhoittaa mieli ja herätä siihen, että olet perillä. Pysähdy, ole hiljaa, kuuntele ja nauti kosteikon tunnelmasta. Kuuletko kaulushaikaran tai satakielen laulua ja kaislikon lempeää suhinaa? Haistatko kosteikon rikkaan tuoksun hämärtyvässä, viilenevässä illassa?

Siikalahden piilokoju

Edellä nähdyn lintutornin tuntumasta reitti haarautuu vielä kohti itää, missä se johtaa Siikalahden piilokojulle. Tämä onkin veikeä, varsin omaperäinen paikka! Piilokoju on rakennettu kaislikon ja veden reunalle, ja sinne kävellään pitkospuita pitkin kasvuston ja veden ylitse. Erikoisen tunnelman tähän kävelyyn luo se, että reitin molemmin puolin kohoaa korkea lauta-aita, joka muodostaa jännittävän käytävän mutterin muotoisen piilokojun luo. Kulje hiljaa, niin aidan toisella puolella elelevät linnut eivät säikähdä! Piilokojun ikkunoista on hauska kätköistä käsin tähyillä eri suuntiin ja koittaa bongata sellaisia siivekkäitä, jota tavan arjessa ei koskaan näe.

Piilokojulta takaisin pysäköintialueelle kuljetaan samaa reittiä kuin sinne saavuttiinkin.

Siikalahti lapsiperheen kohteena

Lyhyen kävelyreittinsä ja runsaan retkeilyrakennetarjontansa ansiosta Siikalahti on oivallinen lapsiperheen kohde: kun kaikkea on tarjolla käymälästä tulipaikkaan ja lintutorniin, ovat perusasiat hyvin kunnossa. Pitkospuita on aina hauska kulkea, ja piilokoju on jännittävä, hyvin tavallisuudesta poikkeava paikka, jossa on aitoa seikkailun tuntua.

Kuitenkin niin perheen pienimmille kuin isoimmillekin on alueen luonto poikkeuksellisen antoisa: linnut ovat oma lukunsa, mutta niiden lisäksi riittää paljon muutakin ihmettä. Alueen lehtojen ja vanhojen laidunmaiden luoma ympäristö on koti monille värikkäille luonnonkukille, erikoisille perhosille sekä sudenkorennoille. Löydättekö upean, kelta-violetin lehtomaitikan? Entäpä näsiän tai imikän? Osmankäämen hauskoja, tummanruskeita pamppuja alueella ainakin riittää!