Myöhäissyksyn pieni veneretki Skoganvarressa

Iltapäivän siniharmaa pilvipeite piti Skoganvarren aluetta Norjan Ruijassa tukevasti otteessaan. Oli hiljaista. Tämä on sitä aikaa, kun ruskaturistit ovat jo lähteneet eivätkä talvikalastajat ja koiravaljakkoharrastajat ole vielä saapuneet.

Yöllä ja aamulla kova tuuli oli piiskannut Skoganvarrea, mutta iltapäivällä puhuri tyyntyi kuin yhdestä iskusta. Olimme saapuneet Skoganvarreen – leikkisästi sanottuna Sukanvarteen – kahdeksi yöksi ja yhdeksi päiväksi.

lokakuu-1

Iltapäivällä loikkasimme veneeseen Øvre vatnet -järven rannalla (saameksi Bajitjávri) ja suuntasimme kohti järven selkää, jossa vielä aamulla olivat auringon valossa kuohuneet suuret vaahtopäät. Øvre vatnet -järven vesi on kuin kylmää sulaa kristallia. Veneestä katsottuna järven hieno hiekkainen pohja erottui pitkän pitkän matkaa.

Tämä on suomalaistenkin keskuudessa suosittua kalastusseutua, joten tähyilin, näkyisikö vedessä isojakin vonkaleita. Tällä kertaa ei ottanut silmään.

skoganvarre-1-2

Skoganvarre Villmarkin lomakylä. Rannan mökeistä on kaunis näköala järvelle.

Vene halkoi järven lähes peilityyntä pintaa. Ylhäällä vuorilla näytti olevan sankkoja pilviä, varmaan siellä sateli vettä tai lunta. Vuolanjunnásgáisán luminen huippu näkyi pilven alta juuri ja juuri.

Järven selällä kulkee talvisin moottorikelkkareitti kohti valkohuippuisia vuoria. Moottorikelkalla sekä jalan olin käynyt Øvre Vatnetin selällä aiemminkin, mutten koskaan veneellä. Nyt lokakuun iltanakin järvi oli todella kaunis. Kaikkialla kohoavat tunturit ja suuri taivas, joka usein verhoutuu revontuliin, tuovat suuren erämaan tuntua.

skoganvarre-1-4

Lunta oli aamulla satanut ylhäällä vuorilla, maalaten huiput valkoisiksi. Korkeimpana erottuu Vuolanjunnásgáisá.

Päälle olimme vetäneet kaikki vaatteet jotka meillä oli mukana. Mukanani oli ihanan lämmin kelkkatakki mutta ei toppahousuja, joten vedin taidokkaasti verkkarit farkkujen päälle. Eikä se ollut yhtään liikaa. Viima ja kosteus olisivat muuten päässeet pahasti puremaan ihoa, mutta kun vaatteita oli tarpeeksi, oli veneessä istuminen ja maisemien ihailu yhtä juhlaa.

skoganvarre-1-8

skoganvarre-1-10

Skoganvarre on Kaarasjoen ja Lakselvin välisen tien varrella, vajaan tunnin ajomatkan päässä Suomen rajalta Karigasniemen kylästä. Matka Skoganvarreen kulkee kauniiden tunturimaiden läpi. Maisemissa näkyy paljon järviä ja korkeita huippujakin, sellaisia, joita mieluummin kutsuisi vuoriksi kuin tuntureiksi.

Vaikka tärkeä tie kulkee aivan ohi, ei sitä järven selällä huomannut nimeksikään. Välillä yhden, kahden auton valot näkyivät jossain kaukaisuudessa, mutta rauhaa ne eivät rikkoneet.

Veneiltyämme aikamme palasimme rantaan ihailemaan sen hiekkarantoja, jotka erottuivat illan hämärässä muutoin niin sinisestä maailmasta. Kaikki muu oli sinistä. Tunturit, metsät, pilvet ja vesi.

skoganvarre-1-15

skoganvarre-1-19

Rannassa oli näkyvissä myös historiaa. Saksalaiset ovat aikoinaan olleet tällä paikalla varsin aktiivisia. Vanhan sillan puiset jäänteet ja jonkinlainen vaijeri johtavat järveen yhä tänä päivänä muistuttamassa menneen ajan tapahtumista.

Kuljimme rantaa pitkin takaisin mökille. Hieno hiekka oli veden alla asettunut kauniiksi kuvioiksi. Talven tulo tuntui ilmassa ihan selvästi, jo pelkästään siinä, että kello oli ehkä viisi ja ilta oli jo selvästi pimentynyt. Aiempana iltana olimme saaneet katsella revontulia noilla samoilla sijoilla, mutta tänä iltana pilvet pitäisivät Ruijan valkeat meiltä piilossa.

skoganvarre-1-21

Ruijan karua kauneutta, taustalla Vuolanjunnásgáisá.

skoganvarre-1-22

Luonnon kauneutta lokakuun synkkinä päivinä, kun aurinko ei enää nouse korkealle eivätkä hangetkaan vielä valaise.

Pari yötä Ruijassa on aina paikallaan, kun kaipaa rahoittumista. Tosin moni saapuu näille seuduille myös suuren kalastusinnostuksen kera. Respan seinällä olevalta taululta voi todeta, että aikamoisia vonkaleita täällä tosiaan kiskotaankin vesistä ylös.

Täällä on kalastellut muun muassa myös Kenraali Pancho isäntineen. Majoituksen meille järjesti ja tarjosi Panchon kalastusopas Kokko-Pena Skoganvarre Villmarkista.

Kohde kartalla norjalaisella kart.kystverket.no-sivustolla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7748869, E 424966.

 

2 replies
  1. Jore
    Jore says:

    Kiva tarina jälleen ja kauniita kuvia. Eipä tuossakaan ole tullut pysähdettyä, vaikka ohi on ajettu monet kerrat.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.