Ohhoh, mitkä näkymät! Ihastuttava Mellonlahden luontolenkki Imatralla.

Mellonlahden luontolenkki starttaa Imatrankosken tuntumasta. Se seurailee Vuoksen muinaisuomaa ja kiertelee Mellonlahden mielenkiintoisia lehtokasvillisuutta kasvavia rantoja. Komein paikka on pengertie, joka nykyisin erottaa Vuoksen Mellonlahdesta.

Mellonlahden luontolenkki Imatralta
Päivämäärä: 17.5.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 472
Reitin pituus: n. 5 km (kaikki osuudet, jotka esitteeseen oli merkitty)
Kohokohdat: Imatrankoski, upea pengertie penkkeineen ja taukopaikkoineen.
Parkkipaikka: Imatran keskustassa. Löysin 2 h parkkipaikan Helsingintien varrelta. Lähtöpaikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Hyvät, ollaan Imatran keskustan tuntumassa
Opasteet/kyltit: Kohtalaiset. Reittimerkintä puutteellinen, mutta seurattavissa netin avulla.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Keskivaativa reitti
Ainakin kaksi tulipaikkaa

Aloitetaanpa ihmettelemällä reitin nimeä. Mellonlahden luontolenkki on ainakin Imatran nettisivuilta löytyvän esitteen tai Outdooractive-sivuston mukaan ylösalaisen Y-kirjaimen muotoinen. Reitti alkaa pohjoisimmasta paikasta, ja etelässä käydään kääntymässä kahdessa eri sakarassa. Miksi nimetä reitti luontolenkiksi? Molemmat sivustot kertovat myös pituudeksi 3-3,6 km. Itse kävelin 5 kilometriä. Mutta eipä anneta nimen ja reitin pituuden häiritä, sillä Mellonlahden luontolenkki oli aivan ihastuttava kevätaamun kokemus!

Ajelin kesämökkiä kohti ja päätin taas kävellä yhden reitin ajomatkani varrella. Mellonlahti tuntui sopivalta valinnalta. Nettisivun perusteella osasin ajella Valtionhotellin lähistölle. Muistelin, että sen lähistöllä on vähänlaisesti maksutonta pysäköintitilaa, mutta huomasin Helsingitiellä (noin 100 metriä hotellista ja reitin lähtöpaikasta) kahden tunnin parkkipaikkoja, johon auton sai jättää pysäköintikiekolla. Täydellistä. Reppu selkään ja Valtionhotellin pihaan.

Yritin löytää jonkinlaista reittikarttaa tai lähtöpistettä hotellin eteläpuolelta, mutta en sellaista löytänyt. Tutkin puhelimesta Imatran nettisivujen esitettä ja totesin, että ensimmäiset reitin ”rastit” olisivat tässä lähistöllä ja reitti kulkisi Vuoksen uoman lähistöllä. Lähdin siis kohti kalliokaiverruksia ja näköalapaviljonkia.

Laskeuduin näköalatasanteelle, josta on hieno näkymä kohti kuohuvaa Imatrankoskea ja sen patoa.Saimaan pinta on tätä kirjoittaesani keväällä 2024 ennätyskorkealla, siksi vettä juoksutetaan padon läpi koko alkukesän niin kauan kuin tilanne sitä vaatii.Tavallisesti juoksutusta voi ihailla koskinäytöksissä, tänä vuonna niitä ei touko-kesäkuussa järjestetä.

Kuohuja voi ihailla tästäkin vinkkelistä. Matka jatkuu alavirran suuntaan, hyvin lähellä joen uomaa. Reittimerkintöjä en täällä nähnyt.

Imatrankoskella matkailleet vieraat ovat kirjoittaneet tänne käyntejään kuin vieraskirjaan.

Myös keisarillinen näköalapaviljonki on heti reitin alkumetreillä.

Vasta kolmesataa metriä takana. Tullaan Imatran kesäteatterin tienoille. Joki kuohuu vielä jonkin verran tässäkin kohdassa, mitenköhän näyttelijät saavat äänensä kuulumaan pauhunnan yli. Komeat puitteet teatterilla – oli kiivettävä katsomoon ottamaan kuva tästä hienosta näkymästä. Kesän 2024 esitys on muuten Reinikainen, pääosassa Lasse Karkjärvi. Tämä tuli tätä kirjoittaessa tarkistettua.

Matka jatkuu rannan tuntumassa. Nyt huomasin ensimmäisen reittimerkinnän. Olin aiemmin nähnyt yhden puutolpan, mutta luulenpa, että siitä oli pudonnut numerolaatta pois. Lueskelin luontopolun opasvihkoa puhelimesta. Viidennen rastin aihe on lehtokuusama, jota täällä kasvoikin useammassakin paikassa reitin varrella. Myös sininen nuoliopaste ohjasi reitillä eteenpäin.

Reitti jatkuu melko leveänä (kuin kevyen liikenteen väylänä) ja kulkee melko lähellä joen rantaa. Kielojen ihana vaaleanvihreä heleys oli nyt ihan parhaimmillaan.

Rasti 6.b.:n aihe on rauduskoivun pahka. Ja sellainen täällä todellakin on. Vihkosessa kerrotaan pahkojen synnystä – pahkan voi aiheuttaa mutaatio, mekaaninen vaurio tai sienet/bakteerit, jotka vaikuttavat kasvusolukkoon.

Kahdeksas rasti on tervaleppäkorpi. Puu kestää kosteita kasvupaikkoja – ja siksi se on täälläkin esim. tämän tulvalammikon tai rantaluhdan valtapuu.

Nyt ollaan kilometrin kohdalla. Veneidenlaskupaikalla on melkoinen määrä veneitä ja tässä Vuoksen virtauskin on jo selvästi rauhallisempaa.

Jälleen yksi osoitus siitä, miten korkealla vesi juuri nyt toukokuussa 2024 on. Osa veneistä on lähes saavuttamattomissa. Kuivin jaloin ei ainakaan veneille ole pääsyä.

Heti veneidenlaskupaikan jälkeen alkaa kaunis pengertie, joka siis erottaa nykyisin Vuoksen ja Mellonlahden.Se lienee rakennettu 1970-luvun lopussa (päättelin esitteestä, jossa on kaksi eri karttaa alueesta, uudempi noin vuodelta 1979). Täältä näkee myös Imatran vesivoimalaitoksen. Samasta paikasta on otettu myös blogin pääkuva – siinä maisemaa toiseen suuntaan samasta paikasta.

Pengertien puolivälissä on pieni harjusaari, nimeltään Honkasaari. Oli pakko nousta kävelemään harjun laelle.

Honkasaaren eteläpuolella on hauskannäköinen puusilta, jonka keskellä on yksinkertainen tulipaikka.

Istuskelupaikkojakin on paljon. Penkkejä on pengertiellä ehkäpä noin sadan metrin välein.

Luontopolun esitteen mukaan tämän pengertien päässä olisi rasti 13 ja sen kohdalla kuuluisi kääntyä takaisin. En ole varma, kävinkö oikeassa paikassa, mutta melko lailla pengertien päässä oli penkki, jolle istahdin ja nautin kahvin ja eväsleivän. Päätin kääntyä tässä ympäri. Takana puolitoista kilometriä kävelyä.

Paluu pengertietä pitkin Mellonlahden pohjoispäähän. Ihailin yhä tätä tyyntä ja rauhaisaa, auringonpaisteista kevätaamua. Honkasaaren pohjoispuolella oli todella kuvauksellinen maisema kohti yhtä Mellonlahden pienistä saarista. Vielä on mainittava, että lahden pohjoisrannalla näkyi laavu, mutta en huomannut sinne kulkevaa polkua, joten se jäi tässä katsastamatta.

Sitten käännytään toiselle luontolenkin y-sakaralle. Se kulkee Mellonlahden pohjoisrantaa pitkin. Täällä on tämän reitin kapein polkuosuus. Tarjolla on myös lyhyt pitkospuupätkä.

Polku lähtee rannasta pois ja ylittää raviinin. Opasvihkosessa kerrotaan tällaisesta jyrkkärinteisestä rotkolaaksosta. Niitä syntyy helposti paikkoihin, joissa maaperä on helposti syöpyvää savea tai hiesua. Nousu rannasta on jyrkähkö.

Tutkin opasvihkosta ja totesin, että reitti kulkisi läheisen Viipurintien yli. Katselin myös Karttaselain-sovellusta ja yritin pysyä reitillä. Sovelluksen mukaan tuli kääntyä Mellonmäki-nimiselle tielle.

Nyt tein kuitenkin oman päätöksen ja nousin Mellonmäelle (jonne tiesin tämän Y-sakaran päättyvän) oikopolkua pitkin. Nousu oli todella jyrkkä. Mietin jopa, miten pääsisin sen vaurioitta alas. Kun lähestyin Mellonmäen huippua, ohitin sekä frisbeegolf-radan että erikoisen näköisen pyöräilyreitin. Olisiko kummut tehty mountainbike-pyöräilyä varten, näin ainakin uskoin.

Mäen päällä on reitin toinen laavu.

Kuvittelin näkeväni täältä Mellonlahdelle, mutta ilmeisesti vesialue jää kuitenkin puiden taakse piiloon.

Ehkäpä Mellonlahti näkyisi viereisestä hyppyrimäen vauhtitornista. Siellä suunnalla taisi olla koululaisryhmä, joten tässä kohdin käännyin kannoillani ja aloin palata kohti lähtöpistettä. Kävelyä oli takana noin 3 km.

Palailin Mellonlahdelle ja sieltä pikku hiljaa Valtionhotellin kulmille. Mittauslaitteet seis! Matkaa kertyi siis noin 5 km ja aikaa käytin puolitoista tuntia. Kahden tunnin parkkiaika riitti siis hyvin. Reitin varrella tapasin muutaman kävelijän ja muutaman pyöräilijän.

Reitti on suhteellisen vaativa. Nousu Mellonmäelle oli mielestäni jyrkähkö (ainakin oikopolkua pitkin) ja korkeuseroakin lienee kuutisenkymmentä metriä. Näin kertoo myös internet, Mellonmäen huippu on 108 metrin korkeudella ja Vuoksen pinta täällä noin 43 metrissä.

Mellonmäen luontolenkki oli tosi ihastuttava. Rantamaisemissa on aina mukava kävellä, täällä niitä todellakin riitti. Reitti on helposti saavutettavissa ja lähellä on paljon palveluita. What’s not to like!

Sijainti: N=6782825.346, E=595249.404 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.168470, GEO:lon=28.770402

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Malonsaaren luontopolku
Lammassaaren luontopolku
Vuoksenniskan metsäpolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle