Luolalöytö Leppävirralla – Nuutin luola Sorsaveden rannalla

Mittari painui aamusella lähelle -25 °C lukemia, mutta ilma oli niin hieno, että päätin lähteä potkuriretkelle Sorsavedelle.

Suuntasin Jäppilän kautta Laajalahden laavulle. Kiviniementietä sai ajella kielikeskellä suuta. Se oli kerran aurattu, sen jälkeen oli mennyt auto tai pari, mutta uutta lunta oli viitisen senttiä. Kunhan malttoi pitää vauhdin hiljaisena niin urilla pysyi mainiosti. Lehtipuut kaartuivat tien päälle lumien painosta ja oksat raapivat auton kattoa. Kirvestä ei kuitenkaan tarvittu.

Pääsin ihan laavulle asti. Lapioin autolle parkin tien sivuun ja kaivelin potkurin autosta.

nuutinluola15

En ollut ensimmäinen potkuroitsija. Laavulla oli käynyt tulilla kaksi isokenkäistä potkuroijaa.

Läksin potkimaan kohti Nuutin Säyneisen lammen eteläpäätä rantaa pitkin. Kohteena pöytäkivi eli megaliittikivi, josta olin saanut vihiä Sorsakoski Facebook-ryhmässä.

nuutinluola16

Iso kissa oli kuleksinut samaan reittiä ennen minua. Tässä se oli istahtanut töpöhännälleen.

Jätin potkurin järven puolelle ja aloin selvitellä kuinka pääsisin kivien läpi lammelle.

nuutinluola3

Päätin kiertää kivirakan metän kautta ja pian puitten välistä pilkisteli melkein kuution mallinen ja kokoinen muita korkeampi kivi (kartta).

Megaliittikivi on kivi, joka on jotenkin aseteltu paikoilleen muinoin. Tämä kivi oli aseteltu pienempien kivien päälle.

nuutinluola2

Kivi näkyi selvästi myös lammelta päin. Mikähän sen merkitys? Merkki? Rajakivi? Palasin järvelle kivikon itäpuolta pitkin, josta löytyi jonkinmoinen polku lammelle.

nuutinluola4

Vastaan tuli toinen lohkare, josta minulla ei ollut ennakkotietoa.

Tämä oli aseteltu vain kallion reunalle. Merkki polusta lammelle? Jokin portti?

Jatkoin potkimista pitkin Kiviniemen rantaa pohjoista kohen. Ylitin kapean niemen kanneksimalla potkuria kymmenisen metriä. Parin saan metrin päästä huomasin toisen megaliittikiven, josta olin saanut vihiä.

nuutinluola6

Tämä oli yhen kiven varassa kiven päällä.

nuutinluola5

Aina näitä kohatessa tulee mietittyä myös miten noinkin iso kivi on saatu nousemaan? Pitkä näre vipuna?

Palasin jälkiäni myöten ja pidin mehutauon pienessä lahen poukamassa. Huomasin suuren kiven metässä. Päätin kurkata sen.

nuutinluola10

Bussin kokoinen kivi oli halenut useampaan osaa. Kiven eteläsyrjältä löytyi rakonen.

nuutinluola7

Se johti luolaan. Luola oli kuiva – jäätön ja lumeton.

Koko: leveys 1–2 metriä, korkeus 3 metriä, pituus 5 metriä. Luola laskeutui suuaukolta 1,5 metriä alaspäin ja siinä oli eteinen ja peräkammari.

nuutinluola8

Peräkammarin pohjalla oli lahopuusälöä. Ei saanu selvää miksi. Tulen merkkejä ei ollu.

nuutinluola9

Luola oli varsin suojaisa. Aukko oli kapea ja mutkainen ja katon halkeamista ei ilmeisesti valunut vettä. Aikaisempaa tietoa luolasta ei ole, joten nimetään luola läheisen lammen mukaan Nuutin luolaksi (kartta).

nuutinluola11

Kiven takapuolelta selvisi kiven koko.

nuutinluola12

Pohjoispuolella oli myös lippaluola, jonka kuivalla karikepohjalla näytti jokin eläin pitäneen suojaa.

nuutinluola13

Eipä tästä järvelle päin näkyvästä kylestä voisi arvata…

Palasin laavulle ja pistin veden kiehumaan risukeittimeen. Eväänä pistelin poskeeni Blå Bandin välimerenkanapastaa, joka maistui retkeilyn päälle hyvin. Makaroni teki retkieväästä sopivan tanakan annoksen.

Täysin vatsoin ja virkein mielin palaisin sitten päivän pimetessä naama punaosena ja happimyrkytyksen saaneena kotio lämmittämään saunaa.

Nuutin luola kartalla.

Julkaistu aiemmin Leppävirtaa-blogissa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.