Järviluontoa tarkkailemassa – mukavalla Luolalanjärven luontopolulla Naantalissa

Kahden ja puolen kilometrin mittainen Luolalanjärven luontopolku tutustuttaa rehevään järviluontoon aivan Naantalin keskustan läheisyydessä. Reitin varrella on kaksi lintulavaa, kiva näköalapaikka – ja erikoisuutena järven eteläisen lahden ylittävä kävelysilta.

Luolalanjärven luontopolku Naantalissa
Päivämäärä: 8.5.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 654.
Reitin pituus: 2,4 km.
Kohokohdat: Maisemapaikka kalliolla, kävelysilta, lintulavat, rehevä maasto.
Parkkipaikka: Järveläntie 10, tilaa noin kymmenelle autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Föli, linjat 6 ja 6A. Lisätietoa tästä.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Varsinais-Suomen retken toinen kohteeni oli Naantalin Luolalanjärvi. Samalla tämä oli retken toinen kohde, jonka ensimmäinen parkkipaikka osoittautui olevan ajokielto-merkin takana. Jos Laidunpolun pysäköintialueelle sai ajaa Linkkikadun kautta, niin ehkäpä ajokieltomerkin alla lisäkyltissä voisi lukea ”Tonteille ajo sallittu. Ja luontopolulle.” Tätä mietin, kun kurvailin toiselle mahdolliselle pysäköintialueelle, Järveläntielle. Sinne pääsin rikkomatta sääntöjä!

Pysäköintipaikalla ei perjantain alkuiltana ollut muita autoja. Nappasin repun selkään ja aloitin kävelyni tästä. Nuoli näyttää vasemmalle, joten kiertosuunta olisi tällöin myötäpäivään. Itäiselle lintutornille olisi matkaa 0,7 kilometriä. Heti ensi metreillä ohitetaan hyvin varusteltu taukopaikka.

Ollaan reitin läntisimmässä pisteessä. Polku alkaa kaartua kohti järven pohjoisrantaa. Maisema on alkumetreillä puistomainen.

Pohjoisrannan tuntumassa reitti sukeltaa ensimmäisen kerran rannan tiheään pensaikkoon.

Pensaikosta tullaan kuitenkin aika pian tien laitaan. Polku kulkee Armonlaaksontien reunassa parinsadan metrin matkan. Liikennettäkin oli, tosin juuri kuvaa ottaessani autoja ei huristellut ohi. Ei tämä ihan mukavin luontopolun maisema ole, mutta onneksi näin lähellä tietä kuljetaan vain lyhyehkö pätkä.

Järven pohjoisrannassa on pieni niemi – ja sen kohdalla polku kääntyy pois tien tuntumasta. Rannassa on pari penkkiä, joista voi tarkkailla järven linnustoa tai rantapensaikon elämää.

Hetken päästä ollaan peltomaisemassa. Taustalla näkyvä rakennus on Naantalin vanha emäntäkoulu. Polku kääntyy tässä kohti kaakkoa.

Hetken päästä saavutaan itäiselle lintulavalle. Se sijaitsee Laidunpolun varrella – ehkäpä tänne siis voisi ajaa myös autolla.

Lavalta näkee hyvin järvelle. Yritin hieman kiikaroidakin, mutta ilta-aikaan tässä oli aikamoinen vastavalo.

Lavan seinässä on järven lintuja esittelevä opastaulu. Tänään en tainnut bongata näitä lintuja ollenkaan, minun kiikareihini osui vain pari tukkasotkaa.

Reitti jatkuu järven itärantaa pitkin. Laidunpolulta käännytään pois, sillä se näyttää vievän jonkun talon pihapiiriin. Reitti siirtyy nyt kauemmas rannasta ja kääntyy nousuun – komean riuku-aidan laitaa pitkin. Näköalakalliolle 0,7 km, järvisillalle kilometri. Kävelyä oli tässä vaiheessa takana noin kilometrin verran.

Reitti nousee metsäisemmässä maisemassa kalliolle, joka on noin parikymmentä metriä järven pinnan yläpuolella. Hauskan muotoiselta penkiltä voi ihailla Luolalanjärven maisemia. Istahdin lyhyelle tauolle.

Reitti laskeutuu heti näköalakallion jälkeen alas. Rinne on melko jyrkkä ja siihen laitetuista kaiteista on todellakin apua. Mäen alla kuljetaan hetki hyvin vihreässä paratiisissa. Rantalehdossa puikkelehti lintuja. Yritin kuunnella, olisiko joukossa jotain uusia lajeja tälle keväälle, mutta korviini osui vain kirjosiepon ääni.

Vihreästä paratiisistä pujahdetaan järvisillalle. Silta lienee hieman yli sata metriä pitkä. Nuoret kalastajanalut virvelöivät sillan keskellä. Muuten täällä oli rauhallista. Ihastuttava ja erikoinen paikka!

Sillan toisella puolella kyltti mainitsi läntisen lintutornin, jonne olisi nyt 0,6 kilometriä matkaa. Hämmästyin, sillä luulin olevani jo kierroksen loppumetreillä. Ja mikä onkaan Viluluoto, jonne olisi kilometri – tätä kirjoittaessani totesin, että se on Naantalin kaupunginosa, joka on Armonlaaksontien toisella puolella. Sillan jälkeen kuljetaan kauniissa rantalehdossa, joka on paikoin myös rantaluhta – osa puista oli näin keväällä reilusti veden alla.

Parisataa metriä jäljellä, nyt ollaan taas puistomaisella polulla. Welcome!, sanoo kyltti.

Löytyipä lopulta läntinen lintutornikin (vaikka minä kutsuisin näitä kyllä lintulavoiksi). Se oli vain muutaman kymmenen metrin päässä lähtöpaikastani. Tämä lintutorni on esteetön. Lähistöllä on vielä pari penkkiä rannan tuntumassa. Istumapaikkoja oli ilahduttavan runsaasti!

Kierros päättyi. Matkaa kertyi noin 2,4 kilometriä ja sen kävelyyn meni kolme varttia. Siihen sisältyi parin minuutin tauko näköalakalliolla. Tapasin reitillä pari muuta kävelijää.

Reitti on muuten melko helppo, mutta näköalakalliolle on jonkin verran nousua ja sen eteläpuoleinen rinne on todellakin jyrkkä. Korkeuseroja reitin varrella ei muualla juurikaan ole, länsipuolella noustaan kolme tai neljä metriä rannasta.

Tykkäsin Luolalanjärvestä melkoisesti. Näköalapaikka ja silta ehdottomasti plussaa, tienvarsikävely pieni miinus. Silti ihan suositeltava, noin tunnin kävelyyn sopiva reitti.

Sijainti: N=6713704.403, E=227587.245 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60,4672719, GEO:lon=22,0428622

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Luontopolku Silmu
Timalipolku
Uikkupolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.