Loviisan maalinnoitukset

Loviisan linnoituksen perustivat ruotsalaiset herran vuonna 1748. Valmiiksi tuo bastionilinnoitus ei tullut koskaan. Suomen sodan alkaessa vuonna 1808 keskeneräinen linnoitus siirtyi venäläisten haltuun. Samalla se menetti sotilaallisen merkityksensä, kun raja siirtyi kauas länteen.

Linnoituksessa ei koskaan käyty varsinaisia taisteluita. Paikkaa kutsutaan nimellä Loviisan maalinnoitus, jotta se ei sekaantuisisamaan aikaan kaupungin edustalle rakennetuun Svartholman merilinnoitukseen.

Ajatus linnoituksesta syntyi, kun Turun rauhan solmittiin vuonna 1743. Tuolloin uusi valtakunnanraja vedettiin Suomenlahdesta Kymijoen läntistä haaraa pitkin kohti Saimaata. Siinä menivät Ruotsilta Haminan tapulikaupuki linnoituksineen, Lappeenrannan ja Savonlinnan kauppala ensin mainittu linnoituksen ja jälkimmäinen linnan kera. Samalla uusi itäraja täysin vaille pysyvien linnoitusten tuomaa turvaa.

Asian tilan korjaamiseen ryhdyttiin viipymättä. Kaupallisten olojen järjestämiseksi perustettiin Degerbyn lahden pohjukkaan vuonna 1745 Degerbyn kaupunki, joka nimettiin vuonna 1752 uudelleen kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan Loviisaksi.

Varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät 1748, jolloin rakennettiin linnoitusta pohjoisesta suojaava maavalli vallihautoineen. Seuraavaksi työn allet otettiin idänpuoleiset bastionimuotoiset ulkovarustukset, jotka saivat nimikseen Rosen ja Unger kenraalikuvernöörin ja kenraalin mukaan.

Suurena suunnitelmana oli rakentaa Loviisaan säännöllinen kuuden bastionin keskuslinnoitus. Sen heikoimpia kohtia piti suojata vielä ulkovarustuksin. Tavoitteena oli suurin piirtein Haminan kokoinen linnoitus. Keskuslinnoituksen rakennustyöt kohtasivat kuitenkin vaikeuksia. Rahat ja miehet eivät riittäneet ja osoittautuipa vielä linnoituksen pohjoinen maaperä kelvottomaksi rakentaa.

Rakennustyöt keskeytettiin 1757, kun Ruotsi keskittyi Pommerin sotaan ja lopullisesti ne keskeytettiin parikymmentä vuotta myöhemmin.

Suomen sodassa 1808 venäläiset valloittivat Loviisan ilman vastarintaa. Loviisan merkitys rajakaupunkina päättyi, ja linnoitus rappeutui. Linnoitusaluetta käytettiin laidunmaana ja myöhemmin, 1890-luvulta alkaen virkistysalueena.

1800-luvun lopulla ensimmäisen kerran älyttiin linnoituksella olevan historiallista arvoa ja ensimmäiset restaurointityöt tehtiin 1960-luvulla. Ungernin muurit peruskorjattiin, mutta puurakenteita ja ampumatasanteita ei rakennettu uudelleen. Osasta romahtaneista tykkikasemateista jätettiin jäljelle vain perustukset. Ungernin viimeiset restaurointityöt valmistuivat vuonna 1993.

Viereisen pahemmin sortuneen Rosenin linnakkeen perusteellinen restaurointi on edelleen tekemättä. Rosenilla on suoritettu ainoastaan pieniä entistä pahempia sortumisia ehkäiseviä töitä. Esimerkiksi osa linnakkeen yhä pystyssä olevista tykkikasemateista varustettiin sateelta suojaavalla katoksella. Uudet korjaustyöt Rosenilla käynnistyivät 2005.

Bastionien Rosen ja Ungern rakenteet koostuvat 22 takaa avoimesta tykkikasematista. Loviisan linnoitushistoriaan voi tutustua kahden kilometrin pituisella opastauluin varustetulla Ehrensvärdinpolulla. Lyhyemmän reitin voi kulkea myös pyörätuolilla ja lastenrattain.

Keskeneräisyys antaa Loviisan maalinnoitukselle oman ainutlaatuisen leimansa. Maastoon on taltioitunut linnoituksen eri vaiheet. Vaikka osa maalinnoituksesta on sittemmin tuhoutunut kaupunkialueen laajentuessa, ympäristössä on yhä kahden bastionin, Rosenin ja Ungerin sekä Harjun sarvilinnoituksen ohella siellä täällä keskeneräisiä linnoitusrakenteita ja muita enemmän tai vähemmän selviä merkkejä linnoitustöistä.

Kaupungin puistojen ja metsien avokallioissa ja suurissa luonnonkivissä näkyy yhä poranjälkiä muistona rakennuskivien louhimisesta linnoitustyömaan tarpeisiin. Rosen ja Ungern ovat sotahistoriallisena retkikohteena erittäin antoisa ja helposti lähestyttävä kohde aivan Loviisan kaupungin kupeessa. Kannattaa käydä tutustumassa ja nauttimasssa hetkeksi historian siipien havinaa. Linnakkeessa toimii myös kesäteatteri.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6703154 E 458092

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.