Lapinsaaren viimaisella leirinuotiolla Kangasalla

Kangasalan pikkuteitä köröttäessä uhkaa epäusko hiipiä mieleen. Onko tämä kärrytie nyt todella oikea reitti Lapinsaaren laavulle? Navigaattori kuitenkin vahvistaa, että oikealla tiellä ollaan ja lopulta saavumme venerannan parkkipaikalle. Autoja on useampikin, mutta ruuhkasta ei tarvitse puhua.

Kohde kartalla

Kevätaurinko lämmittää mukavasti. Jäiden yli puhaltava tuuli on kuitenkin yhä hyisen kylmä. Huhtikuun alku on ollut viileä, joten jäällä näkyy useampiakin uskalias, vaikka rannasta jää onkin jo erkaantunut.

Näin talvella saarelle pääsee kapeaa kannasta pitkin. Pyörätuolilla tai lastenvaunujenkin pääsisi tästä helposti. Puut humisevat tuulessa. Vähän toivoin, että jäät olisivat jo moukanneet, mutta järveltä kuuluu vain muiden retkeilijöiden juttelua.

Edellinen lapsiperhe on jo viritellyt tulet. Tervehdimme, mutta suomalaisella mentaliteetilla jätämme heidät nauttimaan omasta rauhastaan. Voimme hyvin ensin tutkia saarta!

Lapinsaari ei ole koolla pilattu. Olisikohan läpi mittaa noin sata metriä. Saarella on jokin rakennuskin, ilmeisesti keittokatos, mutta meitä kiinnosti enemmän makkaran paisto ja metsäleikit.

Kevään merkkejä etsiessä kuluu tunti kuin huomaamatta. Rannalta veden ylle kaartuvaan koivuun on hauska kiivetä. Sen vierellä muurahaispesässä jo kuhisee, vaikka sisempänä saarta ovat keot vielä täydessä unessa.

Palatessamme nuotiolle, on edellinen seurue jo tekemässä lähtöä. Vaihdamme muutaman sanan, lisään puita tulelle ja laitamme makkarat paistumaan. Alas istuessa tuntuu siltä, että voisi heittää vielä pari ylimääräistäkin puuta. Niin kylmä viima jäältä pyyhkii.

Kangasalan retkeilysivuilla muuten mainitaan, että puita kannattaa varata itse mukaan. Näin keväästä niistä ei kyllä ollut puutetta, eikä ihan hetkeen luulisi moisen määrän loppuvan.

Makkarat mutusteltuamme, siivoamme jälkemme. Seuraava perhe kuikuilee jo tilaa nuotion äärestä. Nakkaan puun vielä pitämään tulta yllä. Vaihdamme paikkaa itärannalle auringon lämpöön. Siinä on mukava syödä viimeiset eväät ennen kotimatkalle lähtöä.