Luontopolku kaikkein lähinnä Helsingin keskustaa: Helsingin Kivinokan helppo puumerkkipolku

Kivinokka on virkistysalue aivan Helsingin keskustan tuntumassa. Se tunnetaan mm. uimarannastaan, siirtolapuutarhastaan ja kesämajoistaan. Aivan kesämajojen tuntumasta voi piipahtaa myös lyhyelle ja helppokulkuiselle luontopolulle.

Kivinokan luontopolku Helsingissä
Päivämäärä: 23.4.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 384
Reitin pituus: 300 m (suuntaansa)
Kohokohdat: Helppokulkuisuus, lintulava
Parkkipaikka: Kivinokan parkkipaikka. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät opasteet luontopolun alkuun. Myöskään helpolla reitillä ei eksymisen vaaraa!
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Mahtaako tämän lähempänä Helsingin keskustaa olla merkittyä luontopolkua? Tuskinpa. Keskustasta matkaa on noin kahdeksan kilometriä ja metrolla matka Kulosaareen kestää alle kymmenen minuuttia. Toki Kulosaaren asemalta on vielä reilun kymmenen minuutin kävely lyhyen luontopolun lähtöpisteeseen. Matkalla voi sitten ihastella Kivinokan luontoa muutenkin. (Apropoo: Helsingin keskustaan nähden lähimmästä luontopolusta Kivinokan kanssa kilpailee Harakan saari. Sielläkin on lyhyt luontopolku, josta en ole vielä blogitekstiä kirjoittanut. Kivinokka lienee kuitenkin paremmin tunnettu ja helpommin lähestyttävissä.)

Paikalle pääsee autollakin. Kipparlahdensilmukasta käännytään kohti Kivinokkaa – tiellä ei taida olla virallista nimeä, mutta sen päässä on tilavahko parkkipaikka. Itse saavuin paikalle polkupyörällä. Pysähdyin Herttoniemen siirtolapuutarhan kohdalla etsimään ohjeita siitä, miten luontopolku Kivinokasta löytyisi. Helsingin kaupungin sivuilla neuvotaan kulkemaan Rajatietä pitkin luontopolun alkuun. Sivulla myös varoitetaan siitä, että Rajatie ei ole virallinen tie, sitä ei löydy sähköisistä kartoista. Päätin ajella Kivinokkaa kohti vievää hiekkatietä eteenpäin. Löysin parkkipaikan ja sen vierestä myös selkeän kyltin kohti Luontopolkua.

Luontopolun alkuun on tästä Rajatietä pitkin muutama sata metriä. Matkalla ohitetaan sympaattisia kesämajoja. Itse polun lähtöpisteessä on muutama esteetön pysäköintipaikka, mutta tie sinne oli kyllä todella heikossa kunnossa. Toivottavasti tietä kunnostetaan kevään mittaan!

Lähtöpaikalla on pieni katos penkkeineen ja infotauluineen. Parkkeerasin polkupyörän tähän ja siirryin lukemaan reittiin liittyviä opasteita.

Reittikartta on selkeä. Janareitti kulkee lähtöpaikasta rantaan lintulavalle, sieltä kannattaa palata samaa reittiä myös takaisin.

Toisessa kartassa opastus on pistekirjoituksella.

Matkaan! Napsautin mittauslaitteen päälle ja siirryin polulle. Reitti on päällystetty kivituhkalla ja se on vähintään metrin leveä joka kohdassa. Esteetön se ei ole, sillä joissain paikoissa se ylittää esteettömän reitin kahdeksan prosentin enimmäiskaltevuuden. Sitä en kävellessäni huomannut, luin sen vasta jälkeen päin.

Reitin varrella on kuusi puumerkkitaulua. Niiden luona reitin pinta on kopisevaa puuta ja käsijohteissa on kohteen järjestysnumero. Tietoa eri puulajeista ja kohteen luonnosta saa suomeksi, ruotsiksi ja pistekirjoituksella. Ilmeisesti myös kuuntelu on mahdollista.

Tämä kilpikaarnamänty on tekstin mukaan kasvanut täällä jo 260 vuotta. Olipa sillä kauniin värinen pinta!

Lyhyelläkin reitillä kannattaa olla puolivälissä istahtamismahdollisuus.

Toiseksi viimeinen kohde on rauduskoivu.

Komea pinta koivullakin. Takana siintää jo Saunalahti.

Reitin viimeinen, kuudes kohde eli puumerkki on kelo.

Kelon jälkeen saavutaan toiselle katokselle, jossa on erinomainen mahdollisuus istahtaa tauolle. Katoksen seinässä on myös Viikin ja Vanhankaupunginlahden kartta ja tervetulotoivotus lintuparatiisiin. Lähistöllä riittää kohteita lintujen tarkkailuun – Fastholman, Hakalan, Keinumäen, Pornaistenniemen ja Lammassaaren lintutornit sekä Purolahden lintulava. Erinomainen keväisen linturetken reitti!

Istuskelukatoksesta on enää parikymmentä metriä rantaan ja lintulavalle. Maisema aukeaa oikealle Saunalahteen sekä vasemmalle Vanhankaupunginselälle. Tämä kuva on enemmän jälkimmäisen suuntaan. Rannan kelopuun takana oli näkyvissä melkoinen ryhmä harmaahaikaroita. Kelopuun latvaan istahti pajusirkku. Vietin kotvasen maisemaa ihaillen ja lintuja kiikaroiden.

Palailin lähtöpaikalle. 600 metrin kävelyyn meni aikaa viitisentoista minuuttia, johon ei sisältynyt sen kummempaa taukoa – vain tekstien lukemista ja hieman kiikarointia. Lintulavalla tapasin pari muutakin keväisestä aamusta nauttinutta ulkoilijaa kiikareineen.

Reitti on luonnollisesti helppo. Tätä kirjoittaessani ihmettelin sitä, ettei se ole esteetön – ilmeisesti reitillä on muutama metri liian jyrkkää maastoa. Vaikea uskoa! Joka tapauksessa luontopolulle on varmasti mukava tulla esimerkiksi lasten kanssa, reitti kun on lyhyt ja tasainen. Samaan retkeen voi todellakin yhdistää muita Vanhankaupunginlahden rannan kohteita, lintutorneja ja -lavoja.

Sijainti: : N=6674997.054, E=389876.281 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.196862, GEO:lon=25.013649

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Uutelan luontopolku
Vuosaarenhuippu
Longinojan luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle