Sammalsillansuon luontopolku Lahdessa on 2 kilometrin sukellus eläväiseen rantaluontoon

➡ 2km
⚫⚪⚪ Helppo reitti
Tulipaikka
Paikka kartalla

Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo tarjoavat Lahden Nastolassa monipuolisen ja monin paikoin esteettömän luontoelämyksen, jossa perinteiset peltomaisemat ja vihannat sekametsät vaihtuvat rantaluhdiksi ja järvenrannaksi.

Alueella kiertää noin kahden kilometrin mittainen, kuuden rastin luontopolku. Kartan mustat pallot ovat kelvollisia starttipaikkoja. Auton voi parhaiten jättää polun pohjoispäässä olevalle Sylvöjärven uimarannan parkkipaikalle.

Saapuessani helatorstaina tämänkeväiselle luontoretkelle Sammalsillansuolle, oli ensimmäisenä minua vastassa rannan laiturilla vartioiva kalatiira.

Omat retkeni keskittyvät lähinnä lintujen tarkkailuun ja kuvaukseen. Rannalla tepasteli myös rantasipi.

Uimarannan läheisyydessä sijaitsee uusi lintutorni, jonne on esteetön pääsy myös liikuntarajoitteisille. Torni on viime vuosina ollut oivallinen paikka tarkkailla syysmuutolla olevia valkoposkihanhia.

Alkumatkasta polku kulkee sorastettuna ja kuivahkona läpi haapavaltaisen metsikön.

Lainaukset ovat peräisin luontopolun infotauluista.

1. LATOMETSÄSAAREKE
Polun itäpuolella sijaitseva metsäsaareke on moreenisilmäke keskellä savikkoa. Saareke on ollut kuivaa maata silloinkin, kun Sylvöjärvi tulvi nykyistä enemmän. Nimi Sylvö tarkoittaa tulvaa, joten Sylvöjärvi tarkoittaa tulvajärveä. (…) Kiviröykkiö, joka sijaitsee lähellä metsäsaarekkeen korkeinta kohtaa, on arkeologisen tarkastuksen perusteella vanha tiilen- tai savenpolttouuni.” – Luontopolun infotaulu

2. HAAPA JA PAKURIKÄÄPÄ
Haapaa sanotaan myös elämän puuksi, koska sen rungolla, lehdistössä sekä juuristossa voi elää noin tuhat eliölajia, joista 120 lajia on täysin riippuvaisia haapojen olemassaolosta.” – Luontopolun infotaulu

Pikkutikkapariskunta keväisissä lemmenpuuhissa.

Pakurikääpä on yleinen koivun sekä muutamien muiden lehtipuiden lahottajasieni. Käävän yksivuotinen itiöemä kasvaa puun vioittuneeseen osaan kuoren alle. Pakuritee on kuulunut jo esi-isiemme terveysrohtoihin.

Puolenvälin paikkeilla polku kohtaa kylätien. Tien toisella puolen alkavat pitkospuut, ja luonto muuttuu.

Taival jatkuu läpi hieskoivuvaltaisen metsikön.

Pitkospuiden aluspölleissä asuu ilmeisesti jotain käpytikalle maistuvaa.

4. SAMMALSILLANSUO
Sammalsillansuon arvokkaimmat ja monimuotoisimmat kasvillisuusesiintymät ovat entisillä suomudanottopaikoilla, ojien varressa ja lietelammilla, joissa riittää vettä lähes koko kesäksi. Näissä laikuissa kasvaa pajujen lisäksi leveäosmankäämiä, kurjenmiekkaa ja kurjenjalkaa.” – Luontopolun infotaulu

5. SAMMALSILLANSUO – LASKEUTUSALTAAT
(…) Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, joihin valuma-alueen vedet ohjataan. Laskeutusaltaiden tarkoituksena on poistaa valumavesistä pääasiassa eroosion mukana liikkeelle lähtenyttä kiintoainesta sekä kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita.” – Luontopolun infotaulu

Suolta Sylvöön laskevan valtaojan ylitse on rakennettu pitkospuiden uusimisen yhteydessä tukeva kaarisilta.

Sillalta on hyvä tarkkailla heräilevää kevätluontoa. Kimalainen pajun kimpussa. Paju on kevään ensimmäisiä medenluovuttajia.

Eivät olleet rentukatkaan vielä tämän pidemmällä.

Kalalokit katselevat pesäpaikkaa.

Kevättulva pistää suunnitelmat uusiksi. Pitkospuut uppoavat saappaan alla sen verran holtittomasti, etten halua laittaa kameroitani kastumisvaaraan. Siispä takaisin samaa reittiä kuin tulinkin.

Näkymä kaarisillalta kylätielle päin. Niin lähellä, mutta kuitenkin liian kaukana.

Luonnonsuojelualueella toki, mutta kyllä tällaisen halkometsurin sormia syyhyttää.

6. PERINNEMAISEMA
(…) Perinnebiottooppeja ovat erilaiset niityt, hakamaat, metsälaitumet, nummet ja kaskimetsät. Laidunnus ja niitto ovat perinteisiä ja tärkeitä perinnebiotooppien hoitomuotoja. – Luontopolun infotaulu”

Rusakko vauhdissa.

Jo pukkasi leskenlehtiä.

Retki on hyvä päättää eväiden syöntiin. Itse tein sen lintutornissa, josta voi lopuksi ihailla vaikkapa tiiran lentonäytöksiä. Uimarannalla on luvallinen nuotiopaikka halukkaiden makkaranpaistoon.

Valitettavasti kaikki eivät osaa lukea, tai sitten eivät ymmärrä lukemaansa.

Jottei tarinan lopusta jäisi paha mieli, päätettäköön se iloiseen peipon liverrykseen.

Juttu julkaistu aiemmin Jussin matkassa -blogissa.

Sijainti: N=6757991.721, E=447581.525 (ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.