Kotiseuturetkellä Puumalan Loketon onkalossa

Loketon onkalo on Puumalassa, Pistohiekan lähistöllä sijaitseva 10-13 metriä syvä ja 70 metriä pitkä kalliorotko. Se ei ole varmastikaan niin tunnettu kuin esimerkiksi Orinoron rotko Leppävirralla, mutta silti jännittävä ja tutustumisen arvoinen kohde. Polku Loketon onkalolle on mukavan mittainen eikä liian vaikea. Vasta rotkossa kipuaminen vaatii hieman uskallusta.

Loketon onkalo Puumalassa
Päivämäärä: 28.7.2020 ja 1.9.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 171.
Reitin pituus: 1,5 km.
Kohokohdat: Jylhä Loketon onkalo.
Parkkipaikka: Pieni parkkipaikka Honkajoentien laidalla, osoite Honkajoentie 510. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuuhyvät.
Varusteet/jalkineet: Lenkkikengillä pärjäsimme, mutta totesimme, että sateisella säällä maastokengät tai muut tukevat ja hyväpohjaiset jalkineet olisivat tarpeen.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.

Loketon onkalo on minulle tuttu kohde. Olen käynyt siellä monia kertoja, muistelen jopa joskus nuorena suunnistaneeni sen läpi. Luontopolkumies-aikana olen käynyt siellä kahdesti. Heinäkuussa 2020 olimme retkellä kahden ystäväni kanssa, jotka eivät olleet paikalla käyneet (vaikka olemme kaikki Puumalasta kotoisin). Syyskuun ensimmäisenä päivänä 2025 palasin ihan yksikseni ”rikospaikalle” ottamaan vähän uusia kuvia.

Honkajoen pysäköintipaikalle mahtuu puolenkymmentä autoa, mutta tien laitaan voi toki parkkeerata useammankin auton. Parkkipaikalla on infotaulu ja mukava näkymä viereiselle Saarijärvelle.

Reittikartta esittelee reitin yksinkertaisena janana, joka päättyy onkaloon. Tosiasiassa onkalon luona reitti jakautuu oikeastaan kolmeen eri haaraan, mutta palataanpa siihen vaikka kertomuksen edetessä.

Loketon onkalon kyltti on tien toisella puolella. Polku luontokohteelle starttaa tästä.

Heti ensimetreillä on toinen infotaulu, todennäköisesti vanhempi.  

Reitti nousee pikku hiljaa kohti mäkeä, jossa onkalo sijaitsee, suurimmaksi osaksi havumetsässä. Heinäkuisella retkellä täällä oli paljon mustikkaa. Melkein jokainen vastaantulija tuntui joko syövän mustikoita polun laidalla tai kantavan jopa ämpäriä ja poimuria mukanaan!

Vielä vuonna 2020 tässä luki ”Onkalo 1 km”. Nuolta on fiksusti muutettu ja 1 km on muuttunut nuolen ”takaosaksi”. Oman mittaukseni mukaan onkalolle oli korkeintaan 700 metriä parkkipaikalta (eli ehkä 500 metriä tästä kyltiltä). 

Noin puolen kilometrin kävelyn jälkeen saavutaan risteykseen, jossa voi oikeastaan valita kolmesta eri reitistä. Suora reitti vie suoraan onkaloon (jyrkän alamäen kautta) ja oikealle voi nousta levähdyspaikalle kallion päälle. Myös vasemmalle voi kääntyä sinisillä maalimerkeillä merkitylle polulle – se vie hieman pidempää ja loivempaa reittiä onkalolle.

Loketon onkalo on noin 70 metriä pitkä ja korkeimmillaan yli 10 metriä korkea kaakko-luode-suuntainen kalliorotko. Polku saapuu sen kaakkoiskulmalle. 

Sen jälkeen kuljetaan saniaisten peittämässä rotkossa. Reitti ei ole kovin vaikea, mutta ei ihan esteetönkään. Rotkon pohjalla oli hieman mutaista, mutta lenkkareilla pärjäsi kuitenkin hyvin.

Sama paikka vuonna 2025. Penkkiä täällä ei enää ole.

Tikkaita pitkin voi nousta Loketon onkalon luoteisnurkasta ylös. Reitti ei ole aivan helppo, mutta keskikuntoinen aikuinen selviää tästä varmasti.

Vielä lyhyt mutta hieman jännittävä nousu köysien avulla seuraavan kallion päälle ja saavutaan levähdyspaikalle, jonne pääsee siis myös suoraan polulta. Täten onkalon voi kiertää myös ympyräreittinä – onkalon läpi ja sen jälkeen levähdyspaikalle ja takaisin polulle.

Täällä voi katsella onkaloa myös ylävinkkelistä.

Molemmilla kerroilla palasin vielä onkaloon ihailemaan sitä. Heinäkuussa 2020 tapasimme myös muita retkeilijöitä ja pääsimme antamaan neuvoja polkujen suunnista. Tämän jälkeen lähdimme tutkimaan onkalon kaakkoiskulmalta toiseen suuntaan lähteviä pitkospuita. Selvisi, että tässä oli siis loivempi reitti onkalon suulle ja palasimme kolmen polun risteykseen sadan metrin jälkeen.

Reitit risteyksestä levähdyspaikalle sekä risteyksestä pitkosten kautta onkaloon on merkitty sinisin maalimerkein.

Palailtiin parkkipaikalle loivaa alamäkeä. Reitillä on yllättävänkin paljon korkeuseroa, korkein kohta eli levähdyspaikka on yli 50 metriä parkkipaikkaa korkeammalla. Vastaantulijoita riitti – ja keskustelua mustikoista. Taisi joku vastaantulija kyselläkin savolaiseen tyyliin, onko se rotko vielä siellä paikallaan.

Kävelyymme meni aikaa kolme varttia – saman ajan käytin myös yksin tehdyllä retkelläni. Samalla käynnillä voi muuten ihmetellä myös Linninmäkeä, jota pidetään legendaarisena – ja sitä on joskus mainostettu jopa Suomen suurimpana maantiemäkenä. Hyvän kesäisen kierroksen saakin Sahanlahdesta, josta Kaipaalantietä (osaksi asfalttia, osaksi hiekkaa) Linninmäelle, Loketon onkalolle ja eteenpäin Pistohiekalle. Takaisin Sahanlahdelle kantatietä pitkin. Tämä kierros on noin 20 kilometriä. Suosittelen! 

Sijainti: N=6829425.465, E=556282.675 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=61.5939979, lon=28.0603803

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Norppapolku Puumalassa
Kukkeistenpolku Puumalassa
Sarkaslammen georeitti Juvalla

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.