Kintterön Kymppi ja Salpausselkä Trails – unelmien metsäreitistö Lahden seudulla Salpausselkä Geoparkissa

Kaupallisessa yhteistyössä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke

Olen innoissani. Luvassa on useampi kilometri metsäreitistöä, jonka luvataan olevan monipuolinen ja vaihteleva, ja kokonaisuudessaan polkua! Ei siis leveää baanaa, vaan polkua. Tämä metsä on kasvanut jääkauden jälkeensä jättämälle Suomen tunnetuimmalle reunamuodostumalle, eli Salpausselälle. Miltä näyttää ja tuntuu jääkauden jälkeläinen tänä päivänä? Tervetuloa Kintterön Kympille Lahteen ja Hollolaan!

Retken lähtöpiste kartalla
Reitin pituus: 10 km (Kintterön Kymppi)
Kulkuaika: 2–4 h
Saapuminen julkisilla: Lähin pysäkki (Päijät-Hämeen keskussairaala) 800 m reitin alkupisteestä.
Saapuminen autolla: Koneharjunkatu 10, Lahti.
Muuta: Salpausselkä Trails -maastoliikuntapoluilla toistakymmentä muutakin reittiä.
Tutustu kaikkiin reitteihin: lahti.fi

*Tätä on luvassa paljon! Upeaa metsää ja vähän pienempää polkua. Ah, autuutta.*

Salpausselkä Trails -niminen maastoliikuntareitistö saattaisi jäädä retkeilyorientoituneemmalta immeiseltä huomiotta, koska me evästelijät olemme tottuneempia etsimään luontopolkuja ja retkeilyreittejä, kuin maastoliikuntapolkuja. Salpausselkien polkuverkosto palvelee avosylin kaikkia luonnossa liikkujia, ja verkostolle toivotetaan tervetulleiksi niin kävelyretkeilijät, polkujuoksijat, maastopyöräilijät, kuin talvisin myös lumikenkäilijät.

“Luonto on yhteinen ilomme ja hyvinvoinnin lähde. Siksi yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen takaakin kaikille hyvän ja turvallisen kokemuksen maastopoluilla.”
Lahti.fi

Ja kun tutustun reitistöön etukäteen, alkaa syke nousta innostuksesta. Täällä Lahden ja Hollolan rajallahan on huikeasti polkuja! Huikeasti metsää!

*Tästä lähtee! Kintterön Kymppi -reitti sujahtaa heti punaisia nuolimerkintöjä seuraten vasemmalle metsään. Leveämpi latubaana jää muille.*

Valitsemme päiväretkemme kohteeksi reitistön pisimmän merkityn reitin, Kintterön kympin. Valinnanvaraa on erittäin runsaasti, sillä reittiverkosto kattaa useita erimittaisia reittejä, joista osa on janareittejä ja osa rengasreittejä. Verkkosivuilla lahti.fi on suoranainen reittimenu, jota selaan huolellisesti ja vertaan maastokarttaan. Reitistö on myös osin päällekkäinen muiden alueen luontokohteiden kanssa, kuten Suoreitistön. Olen täysin vakuuttunut, että alueella on yhteensä enemmän polkukilometrejä kuin verkkosivujen mainitsemat 35 kilometriä.

*Kintterön Kymppi lunastaa lupauksensa: metsäpolkua ja vaihtelevia luontotyyppejä.*

Kintterön kympille on ilmoitettu kaksi mahdollista lähtöpaikkaa, joista valitsemme Koneharjunkadun lähtöpisteen. Lähtöpaikalla on pieni pysäköintialue, ehkä 15 autolle, ja niille neljän tunnin pysäköintirajoitus. Mietin, mahtaako meille neljä tuntia riittää, sillä eväs- ja kuvaustaukojen kanssa olen varautunut viiteenkin tuntiin. (Spoiler alert: kulkuaikamme oli lopulta 3,5 h näiden taukojenkin kanssa.)

*Yksi omista suosikkikohdistani Kintterön Kympillä: saniaisten reunustama polun pätkä eräässä notkossa.*

Olen ennakolta iloinnut, ja vähän myös epäillyt, kuvausta metsäpolkureitistöstä. Nykyisellään on tuntuma, että suurin osa merkityistä luontopoluista ja retkeilyreiteistä on nimittäin sangen leveitä baanoja, mikä on tietysti kunnossapidollinen ja luonnonkulumista estävä ratkaisu. Metsäestetiikkaa hakeva huokaisee kuitenkin aina ilosta, kun saatavilla on neulaspolku ja metsä tuntuu olevan lähellä. Pysäköintialueelta lähtee myös se leveä baana, joka lienee latupohja, mutta epäilyni osoitetaan muutoin turhiksi heti kättelyssä, kun punainen nuoliviitta ohjaakin meidät aivan heti suoraan sille pienemmälle polulle. Jes!

*Kintterön Kymppi on ilmoitettu keskivaikeaksi/osin haastavaksi. Syynä ovat mm. paikoin kivikkoiset ja juurakkoiset polkuosuudet, jotka ovat välillä kohtuullisen jyrkkiäkin.*

Alkukesästä myös itikat ovat innostuneet ja kirittävät matkantekoamme. Kintterönsuon etelä- ja länsipuolella sivistys on äänimaisemallisesti läsnä, kun isohko tie on verraten lähellä polkua. Kulkeminen on kuitenkin mukavaa, ja luonnonsuojelualueen reunaa kulkeva polku on ympäristöltään kauniin vehreä ja tuntuu ihan oikealta metsältä. Suon luoteisnurkassa polku käy Nyynäisen peltoalueen nurkalla, joka tänä kesänä on idyllisenä niittynä. Pidämme evästauon niitynnurkalla armollisen tuulen suosiossa. Puhuri pitää itikat metsässä ja ihailemme huojuvana kukkivaa heinikkoa.

Maastopolkureitistöllä ei ole juuri lainkaan sitä perinteistä retkeilyinfraa, eli rakennettuja taukopaikkoja. Mietin voiko tämä olla osasyynä siihen, että reitistöä retkeillään verraten vähän? Nämä polut ovat nimittäin upeita! Tarvitseeko tavan retkeilijä piknikpöytää voidakseen lähteä retkelle? Rauhallisen arkipäivän aamupäivän aikana kohtaamme polulla muutaman kävelijän, yhden polkujuoksijan ja leveämmällä baanalla sauvakävelijän. Mahdumme kaikki tälle polkuverkostolle oikein hyvin.

*Kintteriön suon läheisyydessä on lyhyelti myös puisia reittirakenteita.*

Polku jatkuu Kintterönsuon laitaa, jossa kohtaamme lyhyelti puiset reittirakenteet. Muutamia siltoja reitin varrella on myös. Suopursut kukkivat ja ilahdumme luontotyypin vaihdoksesta. Reitti lunastaa muutoinkin lupauksensa vaihtelevasta ympäristöstä, sillä kohtaamme havumetsää, sen mainitun niityn, tämän suon, lehtimetsää, suppakeskittymän ja myös talousmetsää. Yhtään hakkuuaukeaa ei osu silmään.

*Samassa kuvassa kaksi eri luontotyyppiä kuin veitsellä leikaten. Oikealla Kintterön suo, jonka laitaa polku kulkee.*

Polku kuljettaa kulkijaa. Reittimerkinnät, ne punaiset nuolet, on aseteltu niin hyvin, että karttaa vilkaisen ajoittain vain silkasta mielenkiinnosta, tai arvioidakseni kuljetun tai jäljellä olevan matkan pituutta. Aivojen yksi osa rentoutuu, kun ei tarvitse suunnistaa. Polkuverkosto on kuitenkin alueella niin runsas, että halutessaan reitiltä voi hypähtää toiselle aivan lapsellisen helposti. Erivärisiä nuolia on vähän siellä täällä, välillä ollaan suoreitillä ja sitten ylitetään myös Finlandia-hiihdon latupohjaa. Kaikkialle ja joka suuntaan pääsee halutessaan! Polku on niin mukaansa tempaava, että huomaan saavuttaneeni sen ihanan kävelemisen flow-tilan, joka keskeytyy eväshetkeen vanamoiden seurassa.

*Salpausselkä Trails -maastopolkuverkoston reittivalikoima on huima. Hämmästyttävää kyllä, omaa reittiään on vaivatonta seurata!*

*Reittimerkinnät ovat selkeät. Polku on merkitty vain suositeltuun kulkusuuntaan; myötäpäivään. Pyöräilijöitä – ja miksei muitakin – varoitetaan vaativasta laskusta.*

Reitistön kaakkoisosassa on hauska suppaesiintymä, jossa pidämme jo reissun kolmatta taukoa. Tämä kaakkoisosa on lähempänä kaupunkia ja siellä näkyy myös muita metsänkäyttäjiä enemmän; koiranulkoiluttjia ja lenkkeilijöitä. Myös keskussairaala on aivan metsän vieressä ja ilahdun ajatuksesta, että tarvittaessa sairaalassa asioivat voivat päästä näin vaivattomasti haukkaamaan happea juuri tähän, hyvään metsään.

*Voiko suppien tutkimista kutsua suppailuksi? Tässä evästaukoa suppaesiintymän laidalla.*

Polku johdattaa meidät lopulta takaisin lähtöpisteeseen ja matka-ajaksi kertyi se jutun alussa mainitsemani 3,5 tuntia. Kuljimme 10 kilometrin verran jääkauden muovaamassa maisemassa ja voin valehtelematta sanoa nauttineeni joka hetkestä. Reitti oli koko pituudeltaan pientä polkua, joka välillä ylitti tai kulki toisen leveämmän reitin vierellä. Tämä oli oikea, ihana, pitkä kävelyretkeilijän unelma. Ja mikä parasta, näitä polkuja riittää vielä viljalti lisää!

*Oma pikku polkumme kulkee leveämmän tien yli. Kylläpä tuntuu kivalta seurata itse tätä kapoisempaa vaihtoehtoa.*

Lopuksi tahdon antaa aivan erityisen lämpimät kiitokset Salpausselkä Geoparkin ja Lahden kaupungin viestintätiimille – kuka teistä ikinä kokeekaan nämä kiitokset osakseen. Verkkosivuilla annettu ennakkotieto reitistä oli kertakaikkisen oikeaa, runsasta ja riittävää. Reitti vastasi kuvattua ja kaikki luettu informaatio piti täydellisesti paikkansa. Kiitos myös lisäohjeista reitistön käyttäjille ja keskittymisestä tärkeisiin asioihin, kuten viihtyisyyteen, polkujen siisteyteen, turvallisuuteen, hätätilanneohjeistukseen ja kunnossapidon ja palautteen antamisen kanaviin. Luonto ihastuttaa ja tässä tapauksessa myös digiympäristö. Kiitos!