Rakkakivikkojen kunkku, Tervolan Kätkävaara!

Kätkävaara on 189 metriä korkea paljaslakinen vaara Tervolan kunnassa, alle kymmenen kilometrin päässä nelostiestä. Sen lakialueet ovat laajaa rakkakivikkoa. Seitsemän kilometrin luontopolku tutustuttaa muinaismerien rantamuodostelmiin – tauko kannattaa pitää näkötornissa tai sen juurella taukopaikalla.

Kätkävaaran luontopolku Tervolassa
Päivämäärä: 5.7.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 594.
Reitin pituus: 7,3 km (kaikki reitit).
Kohokohdat: Kätkävaaran huippu rakkakivikkoineen ja näkötorneineen. Luolareitti nousun varrella.
Parkkipaikka: Tilava pysäköintialue osoitteessa Leirikätkä 74. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset.
Varusteet/jalkineet: Paljon kivikkoa, varaudu hyväpohjaisilla jalkineilla.
Vaativuustaso: Vaativa reitti.
Tulipaikka: Useampi tulipaikka.

Kemin viikonloppu ja kaunis lauantaiaamu. Tein ex tempore-päätöksen käväistä Tervolan Kätkävaaralla. Ajelin siis nelostietä ja käännyin Kätkävaarantielle. Opasteet johdattavat Leirikätkä-nimiselle tielle, josta löytyy todella tilava pysäköintialue. Sen laidassa on muutama opastaulu. Luontopolun kerrotaan olevan seitsemän kilometrin mittainen. Reitillä ei ole polttopuuhuoltoa, joten tulistelupuut kannattaa ottaa mukaan.

Karttaan luontopolku on merkitty myötäpäivään. Sen varrella on myös uudehko ”Luolat ja rotkot -reitti”, joka on erillinen puoliympyrä kahden ja kolmen kilometrin välissä. Lähtöpisteen lähellä on lyhyt esteetön reitti, joka kiertää lammen ympäri. Luontopolun lähtöportti näkyykin jo kuvassa taulun vasemmalla puolella.

Matka alkaa siis esteetöntä reittiä pitkin. Leveä lankkupolku vie Perälammille. Myös istumapaikkoja on tässä lampien läheisyydessä paljon.

Polulla on 16 infotaulua, niistä ensimmäinen kertoo aallonmerkeistä. Kätkävaaran alueen kerrotaan olleen muinoin merenpohjaa ja alueen kivilohkareet ovat olleet sen aikaista hiekkaa, joka on kerrostunut rantaveteen ja sittemmin kovettunut. En tässä vaiheessa kiinnittänyt huomiota siihen, että alkumatkan lampimaisemassa oli myös korkeaan ja kivikkoiseen Kätkävaaran maisemaan liittyviä tauluja. Kun näin myöhemmin samat taulut mäen rinteillä, hoksasin että kaikki taulut taitavat täällä olla kahdessa paikassa – sekä lammen kiertävällä reitillä että pitkällä seitsemän kilometrin reitillä.

Esteetön ”Miniluontopolku” (kuten nuolessa lukee) kiertää lähimmän lammen ympäri. Varsinainen luontopolku jatkuu tästä oikealle.

Seuraavan infotaulun aiheena on vesien umpeenkasvu, tosin otsikossa on pieni kirjoitusvirhe.

Kuljetaan siis Perälammin pohjoisrantaa pitkin. Täällä on hieno ja esteetön taukopaikka.

Esteettömältä reitiltä poistutaan lammen luoteiskulmassa.

Pitkokset kapenevat – ja kohta kuljetaankin jo metsäpolulla. Reittimerkinnät ovat usein täällä punaisella päällä varustettuja tolppia. Osassa on myös kellertävä nuoli, jota itse nimitin mielessäni caffe latten väriseksi.

Toisen Perälammin rannalla on luontotaulu – ja tässä vaiheessa vielä ihmettelin, miksi vesien ”upeenkasvu” tuli taas vastaan. Toinen taulu kertoo Metso-luonnonsuojeluohjelmasta. Reitin varrella on sekä uudempia että vanhempia tauluja.

Varsinainen ympyräreitti alkaa tämän läntisemmän Perälammin pohjoisrannalta. Reitti kierretään siis myötäpäivään. Lammen länsirannalla on vielä yksinkertainen taukopaikka. Luontotaulun aiheena on ilves.

Takana noin kilometri kävelyä, hyvin tasaisissa maisemissa. Nyt käännytään kohti pohjoista, jossa taimikon takana Kätkävaara jo näkyykin. Tuonne oltaisiin nousemassa. Kuvassa taitaa olla keskellä myös hyttynen – niitäkin täällä riitti, jopa harmiksi asti.

Polku on kapeahko, mutta eksymisen vaaraa ei ole. Tämän luontotaulun aiheena on kulotus.

Kohta ollaan jo ensimmäisellä kivikko-osuudella, pitkospuilla. Taustalla näkyvän kallion laidalla on taas taukopaikka. Nousua takana noin 35 metriä, matkaa noin kaksi kilometriä.

Kohta saavutaan risteykseen, jossa kannattaa kääntyä Luolat ja rotkot -reitille. Se palaa myöhemmin tälle samalle polulle muutaman sadan metrin päähän.

Tällä polulla on paljon portaita. Muuten en pitänyt reittiä kovin hankalana.

Tämän pikku reitin varrella on kymmenkunta nimettyä ja merkittyä rotkoa tai luolaa. Sekä nimet että merkinnät herättävät vähän hilpeyttä. Ensimmäinen rotko oli nimeltään Surmakuilu.

Polku nousee tasanteelle, jossa on tämä komea Kätkävaaran katedraali.

Eikä siinä vielä kaikki. Tällä samalla tasanteella on myös komea taukopaikka – huippumaisemien kera! Maisemat avautuvat tästä länteen. Kodan vieressä on myös piknikpöytä.

Muutama luolakuva. Tässä Kyyn käräjäkolo.

Ja tässä Lepakon yökerho.

Reitti mutkittelee kallioilla, moni luolista on pienen pistoreitin päässä. Korkeimmillaan tässä käydään hieman yli 150 metrin korkeudessa (lähtöpaikka lienee 80 metrissä ja Kätkävaaran huippu taas 189 metrissä). Ylimmällä paikalla on kiva istuskelupenkki ja taas hienot maisemat länteen.

Viimeinen luola taisi olla tämä Repolaisen retriitti. Reittiä kuljetaan siis paljon portaita ja lankkuja pitkin, mutta täällä on aseteltu myös litteitä kiviä astinlaudoiksi. Kaikki eivät ole tiukasti paikallaan, varovaisuus on siis tarpeen. Minulla oli täällä vaellussauva mukana ja siitä oli paljon hyötyä ja tukea. Kiviaskelmia on koko reitin varrella, joten sama varovaisuus mukaan koko seitsemän kilometrin ympyrälle!

Reitti laskeutuu takaisin alemmas ja palaa viralliselle ympyräreitille. Taulu kertoo muinaisrannoista. Mannerjään alta Kätkävaara on vapautunut noin 9000 vuotta sitten. Tässäkin varoitetaan liikkuvista kivistä.

Kohta ollaan taas kovassa nousussa. Kivistä ei ole puutetta.

Ja kohta niitä sitten on ihan silmänkantamattomiin. Näkötorni näkyy jo kuvan keskellä pienenä pisteenä. Pitkosreitti vie rakkakivikon yli. Penkissä on myös välimatkamerkintä. Ilmeisesti jäljellä olisi vielä 4 kilometriä kävelyä.

Kohta olin jo tornin luona. Tornin vieressä on myös piknikpöytä.

Pysäköintipaikalla ei ollut aamulla muita autoja, joten eipä täällä huipullakaan muita ollut. Pidin tauon pöydän ääressä ja sen jälkeen kipusin torniin ihailemaan maisemia. Tämä kuva lienee suurinpiirtein lounaaseen, josta olin laelle noussut.

Maisema on hieno myös koilliseen. Siellä näkyy Pisavaaran luonnonpuisto, jossa kaikki liikkuminen ilman lupaa on kielletty.

Matka jatkuu. Tätäpä en tiennytkään. Hyvin lähellä näkötornia on kota tulipaikkoineen sekä puusee.

Ja lisää yllätyksiä. Seuraava osuus Kätkävaaran huipun lähellä on tasaista kangasmaastoa. Tämä on siksikin virkistävä poikkeus, että noin kilometrin matkan kävely sujuu ilman jalkoihin katselua – reitti on lähes kivetön.

Viiden kilometrin kohdalla reitti kääntyy kohti etelää ja ylittää vielä yhden rakkakivikon pitkoksia pitkin.

Alkaa yli kilometrin mittainen ympyräreitin loppusuora ja vaaralta laskeutuminen. Kivikkoa on paljon – ja täytyy sanoa, että polku oli taas hidas ja kivinen. Laskun puolivälissä oli taas yksi sympaattinen taukopaikka vänkyrän männyn juurella.

Nyt alkaa jo helpottaa. Kivet ovat jo vähentyneet ja ollaan lähellä Perälampia. Muistaakseni laskeutumisreitillä oli jonkin verran keltaisia maalimerkkejä puissa, mutta myös punapäiset tolpat johdattelivat kävelijää ympyräreitin loppuun.

Palasin lähtöpaikkaa kohti, mutta päätin vielä kiertää ”Miniluontopolun”. Lammen ympärillä sai lukea useat matkalla olleista tauluista toiseen kertaan. Eipä haitannut – päinvastoin. Sympaattisen lammen rannalla oli kiva pysähdellä ja taisin vielä kerran istahtaa myös penkille juomatauolle.

Nyt palasin parkkipaikalle, jolle oli tällä välin tullut kolme tai neljä autoa. En silti tavannut ainuttakaan ihmistä kävelyni aikana. Aikaa käytin reilut kaksi ja puoli tuntia, matkaa kertyi 7,3 kilometriä kaikkine ylimääräisine polkuineen.

Reitti on vaativa, tosin nousut ja laskut eivät onneksi ole jyrkkiä. Kivien takia suosittelisin tosiaan vaikkapa vaellussauvojen mukaan ottamista. Hyväpohjaiset kengät ehdottomasti tarpeen. Itselläni ei ollut mitään ongelmia, ainakaan sauvojen kanssa.

Lopuksi: Upea paikka. Elämyksellinen reitti. Mielenkiintoiset taulut. Kyllä kannatti.

Sijainti: N=7346796.282, E=409265.737 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=66,2281136, GEO:lon=24,9821627

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kallin luontopolku
Alkunkarinlahden luontopolku
Tankokarin polku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle