Joulupäivän nokipannukahvit Päiväjärven kodalla Kokkolassa

➡️ 400–550 m / suunta
🔥 Kota ja laavu
📌 Kartta kodalle, Kartta laavulle

Usein vieraillessani vanhassa kotikaupungissani, Kokkolassa, käymme vanhempieni kanssa kahvittelemassa tulipaikoilla. Tällä kertaa valitsimme kohteeksi pienen ja kauniin Päiväjärven rannalla sijaitsevan kodan. Paikkaan on helppo suunnistaa 8-tieltä, ja se sopii vaikkapa välietapiksi pidemmällä reissulla.

Kota järveltä päin

On 25. päivä joulukuuta, ja kinkunsulattelu on pahasti kesken. Olo on kuin marsipaanimiehellä kaiken graavilohen, kinkunviipaleiden, pullan, sokerin, suklaan ja rosollin jälkeen. Niin mainitsinko jo suklaan? En siis fyysisesti kykene mihinkään pitkään vaellukseen, vaan maksimissaan 1 kilometrin matka saa riittää.

Parkkipaikalta kodalle

Parkkipaikalta kodalle ei ole kuin 400 metriä, joten matkan puolesta kohde on hyvin houkutteleva. Parkkeeraamme automme ja suuntaamme kodalle. Vaikka kaupunki toimittaa kohteeseen polttopuita, otimme omat halot mukaan. Usein kaupungin halot ovat monen kilon pöllejä, joita pitäisi vielä hakata pienemmiksi. Ilmeisesti pienet halot kelpaavat laiskoille voroille. Tällä kertaa kaupungin puut olivat loppu, joten omat halot tulivat tarpeeseen.

Kodalta avautuvat maisemat järvelle

En ollut aikaisemmin tällä kodalla käynyt, joten odotin innolla talvista rantamaisemaa. Kartasta katsottuna järvi näyttää söpöltä metsäjärveltä. Paikalle päästyäni totesin, että on mesta kotansa ansainnut. Talvinen maisema, jo hämärtyvä ilta (kello 14) ja repeilevä sininen taivas antavat oman mystisen tunnelmansa pienelle, jäätyneelle järvelle. Täällä täytyy ehdottomasti käydä kesälläkin! Järvi on selkeästi soistumaan päin, ja kesällä kannattaa vaihtaa jalkaan vettä kestävät kengät, jos kastuminen haittaa.

Toivottavasti jää on paksumpi kuin lumikerros

Jätin isäni tulentekoon ja kahvinkeittoon. Suuntasin itse polun mukaisesti kohti laavua, joka sijaitsee kodasta noin 150 metriä kauempana. Polku tekee pienen lenkin metsän kautta takaisin tielle, jos ei halua samaa reittiä palata takaisin.

Soistuva järvi ja polku laavulle

Laavu on valitettavasti jo parhaat vuotensa nähnyt, mutta on kuitenkin pystyssä.

Laavu

Haahuilen takaisin kodalle jäätyneen järven kautta. Täydessä hiljaisuudessa kuulin tutun nakutuksen, ja etsin katseellani vanhojen puiden latvoja. Käpytikka tuli toivottamaan jouluja ja poseerasi sinistä taivasta vasten.

Käpytikan joulutervehdys

Olen kuullut huhupuheita, että sääksiä (tai kalasääskiä) sekä kotkia olisi nähty alueella. Aikoinaan järveen on kuulemma istutettu luontaisten lajien lisäksi karppeja. Pilkkihaalarit jätin kuitenkin kotiin.

Kahvin aika

Palatessani kodalle sen valaisivat nuotion loimut. Kahvivedet olivat lämpenemässä. Kaivoimme kahvimaidon valmiiksi sekä pullat esille. Kohta pääsimmekin maistelemaan kunnon nuotiokahvia hämärtyvässä pakkasillassa.

Nokipannukahvit tulilla

Kahvit ja pullat nautittuamme suuntasimme takaisin autolle.

Päiväjärvi on mukava ja helppo kohde, jota suosittelen ainakin lähiseudun asukkaille. Selvisin reissusta ihan lenkkareilla, mutta lumitilanne kannattaa ottaa huomioon. Jos lunta on enemmän, kannattaa pelata varman päälle ja ottaa lumikengät mukaan. Lumikenkiä vuokraa mm. Kokkolan latu Ry (www.kokkolanlatu.fi). Kohteeseen ei ole esteetöntä pääsyä, eikä sovellu lastenrattaille.

Kuutamo ja kahvin kaato

Googlemaps-linkki parkkipaikalle ja Kartta Päiväjärven parkkipaikalle.

Lisää kuvia kohteista ja seikkailuista instagramissa nimimerkillä @anttiphotography.

Kokkolan kaupungin kodat löydät täältä.