Johan on kivi! Hänniskylän Hiidenkivi

Koolla on väliä, kun puhutaan kivistä. Eli mitä isompi, sen parempi. Ja aika iso kivi löytyikin Hänniskylältä melkein napilleen Konneveden ja Laukaan rajalta. Oikeastaan toosi iisoja kiviä löytyi kaksi, ja koko joukko vähän pienempiä sisaruksia sekä serkkupojat ja -tytöt kaupan päälle. Kartassa lukeepi Hiidenkivi, ja jos joku kivi ansaitsee ihan nimenkin kartalle, siihen täytyy olla joku syy. Syyksi saattaa riittää vaikka tarpeeksi uljas ulkomuoto, ja siihen sekaan voidaan heittää pientä suomalaista mytologiaa.

Lähdetietojen mukaan sana hiisi on alun perin tarkoittanut pakanauskontojen aikaan jonkinlaista pyhää paikkaa, ja myöhemmin kristinuskon rantauduttua Suomeen hiidestä tuli pikemminkin pahuuden ruumiillistuma, jolla ei välttämättä ollut selkeää fyysistä muotoa, mutta jonka piikkiin moni ikävä asia ja sattumus usein laitettiin. Hiisien syyksi on monesti pistetty myös kummallisten kivien esiintyminen sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei tavallinen kansa juurikaan ole tottunut näkemään.

Tällaisia kummallisia kohteita ovat myös hiidenkivet, joiden koko, muoto ja sijaintipaikat ovat kautta aikojen aiheuttaneet hämmästystä ja kummastusta, kunnioitusta ja pelkoakin. Arkipäiväisessä mielessä hiidenkivet ovat vain suuria siirtolohkareita, jotka ovat jääkauden voimien vyöryttäminä saattaneet siirtää sijaansa pitkiäkin matkoja ja jotka ovat jääneet tietyissä tilanteissa niille sijoilleen varsin merkillisiin paikkoihin, kuten kumpareiden päälle yksinään keskelle metsää tai enemmän tai vähemmän hajanaiseksi isojen kivien rykelmäksi, jossa ne selkeästi erottuvat muusta ympäristöstä.

Tätä kaveria on hankala jättää huomaamatta.

Tätä kaveria on hankala jättää huomaamatta.

Selkeästi erottuvaksi voisin väittää tätä Hänniskylän hiidenkiveä, sillä kun poikkesin soratieltä metsään, näin jo parinsadan metrin päästä, että jotakin järkyttävän suurta siellä mäntykankaan keskellä on.

Hiidenkiven suuntaan vie ihan jonkinlainen polkukin, joskaan sitä ei ole millään tapaa liikaksi tampattu, joten voisi olettaa, että aika harva paikasta kyläläisiä lukuun ottamatta tietääkään. Ainakin itselleni kivi oli täysin uusi tuttavuus.

Uskomattoman kokoinen möhkäle keskellä metsää.

Uskomattoman kokoinen möhkäle keskellä metsää.

Hiidenkiven todellisen koon näkee vasta aivan sen juurella. Ilman mittausvälineitä silmämääräisesti arvioiden kiven korkeus lienee noin kahdeksan metriä, ja sivumitatkin lähentelevät varmasti kymmentä metriä. Ihan pienestä jyväsestä ei siis ole kyse.

Hiidenkivi nojailee kahteen pienempään lohkareeseen, ja kiven alle on muodostunut luola, jonka perältä ulottuu ihmisen menemätön tila kiven takaosaa päin. Luolan lattialla on pienempiä kiviä ja moreenia, ja luola tarjoaa hyvän suojan tuulelta ja sateelta.

Hiidenkiven luola on yllättävän tilava.

Hiidenkiven luola on yllättävän tilava.

Jos hiisi on tosiaan ollut myös aikoinaan palvonta- tai kulttipaikka, tämmöisten kivien läheisyyteen ihmisiä on epäilemättä kerääntynyt.

Jos taas on uskottu, että joku yliluonnollinen voima on kiven paikalle pyörittänyt, sitä on voitu yhtä lailla tulla äimistelemään tai sitten on pysytty siitä kaukana kuvitellen, että tällaisten kiven lähellä täytyy majailla myös pahoja henkiä. Aikamatka menneisyyteen voisi kertoa paljon enemmän.

Takaa Hiidenkivi ei ole yhtä uhkaavan näköinen, vaikka korkea onkin.

Takaa Hiidenkivi ei ole yhtä uhkaavan näköinen, vaikka korkea onkin.

Hiidenkiven lähellä on kohtalaisen paljon muitakin siirtolohkareita, joista pari suhteellisen suuriakin, mutta toinen, lähestulkoon Hiidenkiven kokoinen siirtolohkare, löytyy noin 70 metriä etelään. Siinä missä Hiidenkivi seisoo pystyasennossa, toinen jättilohkare makoilee vaakatasossa. Yhtä pelottava ilmestys se ei ole, mutta vaikuttava silti.

Ei se pienimmästä päästä tämäkään kivi ole.

Ei se pienimmästä päästä tämäkään kivi ole.

Yhdelle sivulle järkäleen juureen on muodostunut pieni kivilippa, mutta yhtä tilavaa suojaa tämä paikka ei tarjoa kuin Hiidenkivi. Aluskasvillisuus lipan lähistöltä on kulunut voimakkaasti. Olisikohan marjastajien suosima taukopaikka.

Pienen suojan tämäkin kivi tarjoaa.

Pienen suojan tämäkin kivi tarjoaa.

Isoja kiviä on siis hiisi hilannut tänne metsän keskelle, pelotellakseen tai omaksi asuinsijakseen. Jos hiidestä ja hiiteen liittyvistä asioista haluatte lukea enemmän, varsin hyvä sivu löytyy netistä nimellä HIIDEN VÄKI- suomalaista kansanperinnettä. 

Varsinkin sivulla annetut ohjeet hiiden kohtaamisen varalta kannattaa pitää mielessä, tai sitten seuraava ohje siitä, mitä hiidelle kannattaa viedä lahjaksi, saattaa johtaa yllättävään rikastumiseen…

”Jos tapaat hiiden, anna sille lahja, sillä hiisi ihastuu ikihyviksi saadessaan lahjan. Se antaa silloin sinulle vastalahjan, voit saada vaikka pussin täynnä pieniä riuskoja miehiä, jotka tekevät mitä työtä vain. Sanot vain taikasanat: ”Pojat pois pussista”. Mutta ne täytyy aina määrätä työhön tai ne repivät omistajaansa. Jos käytät hiiden lahjaa oikein, tulet rikkaaksi.” (Hiiden väki -sivu)

Hiidet liikkuvat usein varjoissa...

Hiidet liikkuvat usein varjoissa…

PAIKKA KARTALLA

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6928615  E 456013

2 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.