Kiva yhdistelmä suomaisemaa ja harjua: Isosuon pitkospuut ja harjureitti Säkylässä

Harjureitti on jopa 28 kilometrin pituinen reittiverkosto Varsinais-Suomen ja Satakunnan raja-alueella, joka tunnetaan myös Pikkulappina. Reitillä voi kävellä ja pyöräillä – talvisin tarjolla on kattava latuverkosto. Myös suomaisemaa on tarjolla, esim. mukavalla Isosuon pitkospuiden ympyräreitillä.

Isosuon pitkospuut ja harjureitti Säkylässä
Päivämäärä: 4.5.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 468
Reitin pituus: 6,5 km
Kohokohdat: Kaunis ja valoisa harjumaisema, Isosuo pitkospuineen. Hienot taukopaikat.
Parkkipaikka: Aloitimme reitin isolta pysäköintipaikalta Kantolaavun vierestä. Osoite n. Säkyläntie 717, Oripää. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Selvityksessä
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia. Harjumaisema on todella kuivaa, joten täällä pärjää lenkkareilla. Pitkospuiden tienoilla oli toki kosteaa, mutta reitti on suunniteltu niin, että jalat pysyvät kuivina.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Varsinais-Suomen reissu, osa 2. Harjureitti oli kiinnostanut minua jo jonkin aikaa ja päätin lähteä tutustumaan. Mutta ollaanko täällä Varsinais-Suomessa vai Satakunnassa? Reitistö taitaa olla peräti neljän kunnan alueella enkä ole edes varma, minkä kuntien alueella kävelemäni reitti sijaitsee. Kuvittelen kävelleeni Oripään ja Säkylän kuntien alueella, mutta tähän yritän ehkä löytää vielä vahvistusta.

Anyway: saavuimme kaverini kanssa paikalle toukokuisena lauantaina. Olin kirjannut lähtöpaikan osoitteeksi Toimintalomantie, mutta itse asiassa tienvarsikyltti ohjasikin tien 213 toiselle puolelle, reilun kokoiselle parkkipaikalle. Samassa paikassa, ison tien laidassa on myös komea Kantolaavu.

Lähtö reiteille tapahtuu suuren portin alta. Luontopolkumies pysähtyi näyttämään mallia.

Reitti alkaa tasaisissa maisemissa. Polku on leveä – ja valoa riittää!

Polun leveys mahdollistaa luonnollisesti hiihdon talvella, kuten oheisesta kyltistäkin voi todeta. Autolla täällä ei sentään saa ajella, kuten ei moottoripyörälläkään.

Polku alkaa hitaasti nousta kohti harjua. Täällä on todellakin kuivaa, vedenpitäviä jalkineita ei tällä reitillä tarvita!

Kävelemämme reitin varrelle osuu muutama luontoaiheinen taulu, kuten tämä kehrääjästä kertova kyltti.

Kaksi kilometria kävelyä takana. Hetken päästä ollaan harjun laella. Risteyskohdissa on huomattava määrä opasteita välimatkoineen. Näköalalaavulle tästä on matkaa noin 400 metriä.

Kurvasimme vasemmalle, kohti Porsaanharjun taukopaikkaa. Metsässä risteilee myös frisbeegolfrata. Kuvassa olevasta risteyksestä voisi kääntyä vasemmalle kohti Isosuota ja pitkospuita, mutta me jatkoimme vielä parisataa metriä suoraan näköalalaavulle. Oikealla oleva kyltti kehottaa pysymään retkeilyreiteillä, täällä kun ollaan sotilasalueen rajoilla.

Laavulla oli jonkin verran porukkaa, joten en ottanut itse laavusta valokuvia. Istumapaikkoja riitti, joten pidimme kahvitauon penkeillä, joilta oli mukava näköala kohti etelää. Blogin pääkuva on otettu penkillä istuen. Kuvassa näkyviä portaita marssimme sitten kahvitauon jälkeen alas, siellä voi taas jatkaa kohti Isosuota. Opasteessa lukee muuten ”Euroopan Kaukovaellusreitti E6”. Lueskelin siitä tietoa tätä kirjoittaessani – se alkaa Kilpisjärveltä ja päättyy Turkuun. Suomen Latu ei kuitenkaan ole enää ERA:n (European Ramblers Association) jäsen ja näin ollen reitin merkinnät ja ylläpito lienee lopetettu.

Suomaisemaa alkaa olla näkyvissä. Valitsimme harjumaisemaan lenkkarit, mutta nyt näytti huolestuttavalta kun reitti näytti olevan täysin veden vallassa. Mutta eipä ollutkaan, lammikon vieressä oli pitkospuuosuus, joka piti jalkineet ja sukat kuivina. Veikkasimme, että reittiä ajellaan isoilla ajoneuvoilla (jopa sotilasajoneuvoilla), siksi väylällä oli syvät urat, jotka keräsivät vettä.

Saavuimme Isosuon pitkospuille.

Pitkospuut olivat melko vanhat ja kuluneet. Askelta piti hieman varoa, sillä pitkokset keikkuivat monessa kohdassa. Puolivälissä pitkoksia oli yksinkertainen penkki, jossa saattoi pitää taukoa.

Pitkoksia riitti noin puolen kilometrin verran.

Hieman yli viisi kilometriä kävelty. Saavutaan Isosuon parkkipaikalle, tien 213 laitaan. Tilava parkkipaikka tämäkin. Varsinaista taukopaikkaa laavuineen tai tulipaikkoineen täällä ei ole.

Päädyimme kävelemään tien laitaa takaisin. Samalla tavalla reitti on esitelty myös Harjureitin nettisivulla, tämän huomasin vasta tätä kirjoittaessani.

Palailimme Kantolaavulle ja istuimme vielä hetkeksi varjoon juomatauolle. Harjureitin esitteessä Kantolaavun kieppeille on merkitty myös ”Pönttöpuisto”, lahopuihin rakennettuja lintukoteja. Tätä emme täällä huomanneet.

Kierroksen pituudeksi mittasimme noin 6,5 km. Aikaa siihen kului hieman alle kaksi tuntia. Siihen sisältyi yksi evästauko. Muita kävelijöitä oli jonkin verran – samoin tapasimme pari maastopyöräilijää ja frisbeegolfaria.

Reitti on keskivaativa, jopa helpohko. Pitkospuilla on syytä olla varovainen. Korkeuseroa on yllättävän paljon, Porsaanharjun laavu lienee viitisenkymmentä metriä ylempänä kuin lähtöpaikka. Nousu on suurimmaksi osaksi hyvin loiva eikä nousumetrejä huomaakaan. Vain viimeinen pinnistys harjun laelle oli hieman jyrkempi.

Harjureitillä on helppo ja mukava reippailla. Kävely sujui selvästi nopeammin kuin kapeammilla metsäpoluilla. Maastopyöräilyyn reitistö on varmasti oivallinen valinta. Hyvä ja monipuolinen retkeilymaasto!

Sijainti: N=6768582.569, E=260457.330 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat.60.9792686, GEO:lon=22.5714472

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Savojärven kierros
Isosuon luontopolku, Huittinen
Metsämaan polku, Loimaa

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.