Pähkinäpensaita ja kaunis järvimaisema – Ikkalan luontopolku Lohjalla
Entisen Nummi-Pusulan Ikkalassa (joka kuuluu nykyisin Lohjaan) on innostuttu luontopoluista. Kaksi osittain toisiinsa liittyvää polkua on tehty kyläyhdistyksen talkootyönä vuosien 2019-2021 aikana. Ikkalan luontopolkujen yhdistelmä on reilun viiden kilometrin mittainen ja sen varrella voi kokea monta erilaista maisemaa. Kaunein maisema on korkean Korpimäen päältä kohti Kotojärveä.
Ikkalan luontopolku Lohjalla
Päivämäärä: 27.4.2022 ja 15.7.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 291
Reitin pituus: Kaikki reitit yhteensä noin 5 km
Kohokohdat: Pähkinäpensaslehdot sekä upea näkymä Kotojärvelle
Parkkipaikka: Koulutie 10, koulun piha. Urheilukenttä, Urheilutie 12. Pieni parkkipaikka Kotojärven uimarannalla (Kotojärventien päässä), tai uimarannalta lähtiessä myös Nurmi Hydron pihalla, osoite Pusulantie 1080, Lohja. Uimarannan lähtöpaikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Huhtikuussa reitti oli hyvin kuljettavissa, pari mutaista kohtaa. Uusi kävely heinäkuussa, tällöinkin pärjäsin lenkkareilla. Hieman kosteaa.
Keskivaikea reitti
Yksi tulipaikka
Huom! Reitti kävelty siis kahteen kertaan. Jutussani on keväisiä kuvia vuodelta 2022 ja kesäisiä vuodelta 2024, älä anna sen häiritä.
Kevät teki tuloaan ja minulla oli kova hinku luontopoluille. Kerroin sosiaalisessa mediassa, että kaipasin seuraa retkille ja ilmoittautumisia tuli paljon. Yksi kaverini ilmoitti olevansa lomalla huhtikuun viimeisen viikon ja oli valmiina luontoretkeen jonain aamuna. Minulla oli työviikko, mutta uskoin pääseväni aamuksi retkelle, jos lähdettäisiin kukonlaulun aikaan – ja niin tehtiin, startti oli jo ennen kuutta. Kohteeksi valittiin Ikkalan luontopolku Lohjalla. Navigaattori pistettiin viemään meidät Kotojärventielle, josta olin lukenut reitin alkavan. Yllätykseksemme reitti Kotojärventielle kulki Karkkilan kautta. Ennen seitsemää oltiin kuitenkin jo Kotojärventien risteyksessä, josta bongasimme myös luontopolku-kyltin.
Muutaman sadan metrin mittainen tie päättyy Kotojärven uimarannalle. Sinne mahtuu pari autoa. Jälkeen päin luin, että toinen parkkimahdollisuus on Nurmi Hydro -nimisen yrityksen pihalla Pusulantiellä. Reitin voi vallan hyvin aloittaa sieltäkin – reitti pitenee vain pari sataa metriä. Uimarannalla ei ollut palveluita (ei puuseetä tai pöytää, vain yksi penkki istuskelua varten sekä roskis).
Toisella kerralla heinäkuussa 2024 jätin auton Nurmi Hydron pihalle ja kävelin rannalle. Tänne oli nyt tullut opastaulu karttoineen. Täällä on myös tulipaikka.
Uimaranta houkuttelee varmasti kesäisin polun kävellyttä retkeilijää. Tänään uinti näytti vielä hieman hankalalta. Tässä voi jo ihailla oikealla näkyvää Korpimäkeä, jonne polku lähtee rannalta nousemaan.
Kyltti uimarannan takana ohjaa luontopolun alkuun. Reitin kiertosuuntaa ei ole määritetty, mutta opaste ohjaa tässä kiertämään reitin vastapäivään. Kuva heinäkuulta 2024.
Reitti on merkitty keltaisilla maalimerkeillä. Nousu Korpimäen laelle pisti huohottamaan.
Nousussa oli muutamat portaat ja tämä kätevä kaide. Kaikki reitin rakenteet olivat erinomaisessa kunnossa.
Huipulla, noin 30 metriä Kotojärven yläpuolella. Korkean jyrkänteen reunalle ei tehnyt mieli mennä kurkistamaan. Maisema järveä kohti oli hieno (blogin pääkuvassa).
Laskeuduimme alas ja saavuimme Kotojärven pohjoispäähän. Lyhyt pitkospuupätkä oli erinomaisessa kunnossa. Näillä tienoin höristin myös korviani – aurinkoisen aamun ääniin kuuluivat mm. peukaloinen, tiltaltti ja laulurastas, joita kuulin tänä keväänä nyt ensimmäisen kerran.
Noustaan jyrkkä mäki järven länsipuolen pähkinäpensaslehtoon. Oksien alla ollaan kuin käytävässä.
Vähän yli kilometri kävelyä takana. Polun varrella oli postilaatikko, josta löytyi myös laminoitu reittikartta. Samalla selvisi, että olimme risteyskohdassa, jossa voisi suunnata toiselle ympyräreitille – Kissanhännänmäelle. Tämä luontopolku on avattu kesällä 2021. Se sai jäädä seuraavaan kertaan. Samoille seuduille oli merkitty karttaan merkillinen ”Prottiveräjä”, mutta sitä emme maastossa löytäneet. Asia täytyy selvittää Ikkalan kyläyhdistyksen kanssa! (Kostea alue postilaatikon lähistöllä, vahvistettiin kyläyhdistyksestä.)
Postilaatikossa oli myös vihko, johon kannattaa raapustaa nimi käynnin merkiksi. Vihkoon oli kertynyt kahden vuoden aikana vähän yli 600 nimeä – pistimme nimet ja olimme kävijät 633 ja 634. Kaksi vuotta myöhemmin pääsin taas kirjoittamaan nimeni, olin kävijä numero 1468.

Vuonna 2024 jatkoin tästä Kissanhännän lenkille. Reitti on merkitty punaisilla vinoneliöillä. Polku on selvästi kapeampi ja hieman heinikkoisempi kuin Kotojärven lenkki.
Kyläyhdistys oli kertonut, että Kissanhännämäen päällä kannattaa kävellä Peuranpolun janareitti, joka kulkee hienolla harjuselänteellä. Tämä reitti on merkitty vihreällä. Kurvasin ensin tälle reitille.
Peuranpolku kulkee tosiaan harjun laella. Se on mukavasti kumpuileva, noin puolen kilometrin reitti. Täälläkin polku oli välillä hieman heinittynyt, mutta pysyin vihreiden merkkien avulla polulla. Illan valo oli erityisen kaunis valoisimmalla paikoilla.
Palasin Kissanhännän lenkille. Reitin korkein paikka on risteyksessä, sen jälkeen laskeudutaan kolmisenkymmentä metriä alemmas, Kissanhännänmäen koillispuolelle. Pidin melko rehevästä metsästä, jossa kuului paljon lintujen ääniä – ja rastaanpoikaset tekivät ensi lentojaan. Taisin bongata myös pyyperheen. Tähän maisemaan haluaisin tulla joskus toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, kun lintujen äänet ovat kaikkein runsaimmillaan.
Nousuosuus. Taas Peuranpolun risteyksessä (se siis oikaisee Kissanhännänlenkkiä noin kilometrillä).

Ja eipä aikaakaan niin on vuorossa seuraava risteys. Tässäpä olikin monimutkainen kohta. Aiemmin polku vei tästä oikealle, jossa reitti jatkui hiekkateillä. Nyt tästä kuuluu kääntyä vasemmalle, kuten keltainen nuoli kertookin. Steppailin muutaman askeleen väärään suuntaan, mutta tajusin lopulta kääntyä oikeaan suuntaan. Tosin: nykyisin reitillä taitaa olla kolme aloituspistettä – Koulutien ja Urheilutien lähtöpisteet ovat tästä oikealle. Ainakin Urheilutiellä on myös samanlainen reittiopaste kuin Kotojärven uimarannalla. (Kävin katsomassa)
Keltaisella merkitylle polulle on tehty uusi linjaus, joka tuo myös mukavalle ”pururadalle”. Täällä on myös pähkinähakista kertova opastaulu. Luulen myös nähneeni sen, sillä isohko musta lintu lennähti muutaman kymmenen metrin päähän oksalle – se tuskin oli rastas, enkä usko palokärjen istuvan puun oksalla. Melko varma pähkinähakkihavainto.
Loppumetreillä ohitetaan hieno vanha riihi. Kuva taas aiemmalta kävelyltä, vuodelta 2022.
Riihen jälkeen polulla on vielä kerran uusi linjaus, se ylittää riihen takana olevan kallion ja saapuu hetken päästä Kotojärventielle ja takaisin uimarannalle. Matkaa kertyi pidemmällä reissulla 5,1 kilometriä, aikaa käytin puolitoista tuntia. Matkan varrella ei ollut istuskelupaikkoja enkä pitänyt minkäänlaista evästaukoa. Muita retkeilijöitä en kummallakaan käynnillä tavannut.
On hienoa, että kyläyhdistykset ylläpitävät tällaisia luontopolkuja. Keskustelimme matkalla siitä, miten ne kuitenkin tuovat ihmisiä (ja hyvässä lykyssä myös tuloja) tällaisiin pirteisiin kyliin. Kukaties joku ihastuu ja ryhtyy etsimään kotia tällaiselta sympaattiselta paikkakunnalta. Kiitos Ikkala, tapaamme jälleen!
P.S. Luin muutamaltakin eri nettisivulta, että ”Ikkalan kuulua ilvestä et luontopolulla näe, se asuu nyt Wienin eläintarhassa.” Luin kotona netistä, että seudun asukkaita häirinnyt nuori ilves oli siirretty ensin Korkeasaareen 2013 ja myöhemmin Wienin Schönbrunnin eläintarhaan vuonna 2015. Tarina ei ollut minulle tuttu.
Sijainti: N=6709654.210, E=342015.193
GEO:lat=60,4911547, GEO:lon=24,1230618
Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Pääkslahden luontopolku Vihdissä
Iso-Valkeen luontopolku Somerolla
Karnaistenkorven luontopolku Lohjalla
Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!