Varlaxudden, Porvoon saaristo

Emäsalon rantarauhaa: Varlaxudden, Porvoo

Yhteistyössä Visit Porvoo

? Kohde kartalla

Haikailetko katselemaan aavalle ulapalle, vaikka alla ei ole venettä? Silloin suunnaksi sopii vaikkapa Porvoon saaristoon kuuluva Varlaxudden, joka sijaitsee aivan Emäsalon eteläisen kärjen tuntumassa, kaupungin itäpuolella. Emäsalo on toki saari, mutta hulppean kokoinen sellainen – peräti 34 neliökilometriä – joten sinne pääsee siltaa pitkin. Vaikka Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle kuuluva Varlaxudden on laajuudeltaan 12 hehtaaria, epäilen että useimmat kävijät linnoittautuvat Varlaxuddenissa rantaviivan tuntumaan…

Lähdin omalle päiväretkelleni autolla Porvoosta ja huristelin Emäsalontietä etelään lähelle tien päätepistettä, luotsiasemaa, jonne ei ole pääsyä kuin luvan kanssa. Aivan tien vierestä löytyi Varlaxuddenin parkkipaikka ja siltä lähti kohti rantaa polku, jonka varrella kalliolla oli siisti huussi ja polttopuita odottamassa retkitulien tekijöitä.

Varlaxuddenin tulipaikka meren rannalla

Useita liki tyynestä päivästä nauttijoita istuskeli ja seisoskeli siellä sun täällä rantakivillä ja -kallioilla, auringonottopyyhkeillä tai kahlailemassa matalassa vedessä. Katetun tulipaikan uumenista nousi savu, samoin tästä kalliolle avotaivaan alle sijoitetun kaivonrengastulipaikan hiillokselta. Makkaravahdin virkaa toimittava herra kävi kääntämässä retkiherkut vielä kerran, liekö varmistanut samalla että en vahingossa luulisi näiden olevan yleisesti tarjolla. Voi miksi en ottanut makkaraa matkaan!

Paitsi tulipaikalta, koko Varlaxuddenin rannalta oli aikamoisen hieno näkymä Suomenlahden ulkosaariston suuntaan. Jokunen purjevene lipui laiskasti eteenpäin kauempana ja mietin, näinköhän tuo korkeampi pystytolppa horisontissa on majakka? Olisi pitänyt älytä ottaa kiikari matkaan.

Fågelboet, Varlaxudden

Kun käänsin päätäni vasemmalle, oli vaikea sanoa, mikä oli välittömän rantaviivan takana kenties vielä Emäsaloa, mikä taasen muita saaria. Kartan mukaan lähin isompi saari Varlaxuddenin itäpuolella on Hakasalo, mutta kauempaa voivat hyvällä kelillä erottua myös Äggskär ja jopa Pellinki. Suosittelen kiikarin mukaan ottamista, vaikka et aikoisikaan tarkkailla lintuja. Yksi lintuharrastaja istui sileällä kalliolla ja tiiraili kaukoputkellaan rauhassa merelle. Olen varma, että hän erotti linssillään muitakin siivekkäitä kuin lokkeja.

Loikin rantaa pitkin vasemmalle ja aprikoin, pääsisikö suloiselle kallioiselle niemelle Fågelboetiin visiitille kuivin jaloin. Niemi vaikutti ihan entiseltä saarelta ja niin se takuuvarmasti onkin, sillä maa on noussut Emäsalossa parin tuhannen vuoden kuluessa noin viisi metriä. Päätin siirtyä rantavesien ääreltä metsän puolelle ja kokeilla, löytyisikö sieltä polkua Fågelboetin suuntaan.

Telttailijoita Varlaxuddenissa

Metsäpolku oikeaan suuntaan löytyikin. Polulla tuli vastaan myös minileiri. Varlaxudden oli houkutellut päiväkävijöiden ohella myös pidempään paikalla viihtyviä retkeläisiä, sillä kolmen teltan ryhmä oli vallannut majapaikakseen oivan paikan mäntyjen suojista. Kiersin telttanarut kallion kautta ja astahdin takaisin polulle telttojen jälkeen. Sopu sijaa antaa.

Tuli heti mieleen, että ovatkohan retkeilijät melojia, mutta kajakkeja ei rantakallioilla näkynyt. Täältä voisi olla kiva tehdä melontaretki vaikka Hakasalon ympäri, joskin kajakin kantaminen pysäköintipaikalta rantaan metsäpolkua pitkin ei ole kovinkaan mukava ajatus… Sen sijaan Vaarlahden Edesvikenistä, vähän Varlaxuddenilta pohjoiseen, kajakit saisi näppärästi vesille suoraan parkkipaikalta ja samaan retkeen voisi silloin yhdistää niin Hakasalon kuin Varlaxuddenin retken vesitse.

Varlaxudden kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoimiin virkistysalueisiin, joihin tutustumiseen voi muuten käyttää myös ilmaisia mobiilisovelluksia (Virkistyskartta ja Melontakartta).

Varlaxuddenin merkitty polku

En ollut huomannut rannassa erityisiä opasteita, mutta asteltuani metsäpolkua vähän matkaa huomasin olevani merkityllä reitillä. Pysähdyin hetkeksi seurustelemaan polun vieressä maassa sipsuttelevan peipposen kanssa, joka ei ollut minusta millänsäkään, mutta ei myöskään vastannut. Ehkä olisi pitänyt yrittää ruotsiksi.

Punaisillä maalitäplillä merkitty polku saapui pian hakkuualueen laitaan ja vastaan tuli yksityisalueesta huomauttava kyltti. Olin kuitenkin onneksi saapunut jo Fågelboetin niemen kohdalle, joten se ei haitannut ja käännyin rantaan. Viereisen niemen kesämökillä ei varmasti haluta pihapiiriin tuntemattomia kulkijoita.

Rantatädyke

Kosteaksi epäilemäni polku rannasta Fågelboetin kallioiselle niemelle oli hyvin lyhyt ja jalkani pysyivät kuivina lenkkareissa.  Takanani kävellyt pariskunta pysähtyi ottamaan selfietä, minä astuin sivuun ja kumarruin alemmas.

Rantatädykkeet keinahtelivat kepeässä tuulessa ja pysähdyin seuraamaan raitapaitaista pörriäistä, joka etsiskeli kukkasista mettä. Elämän pieniä iloja.

Merimaisema Fågelboet, Varlaxudden

Voi kuinka hienot kalliot – tänne kannatti ehdottomasti kävellä se lyhyt matka rannalta! Istahdin tyytyväisenä alas nauttimaan merimaisemasta saarineen. Kallioilla ja kivillä istuskellessa voi mainiosti taltioida itselleen elävän meren erilaisia näkymiä joko linnuilla, veneillä tai ilman, niin aivokoppaan kuin kameraan. Tuumasin, että kyllä tässä kelpaa evässämpylää popsia.

Fågelboetin keskellä on pieni mäntyjen suojaama alue, jossa muistutetaan kyltin voimin, että tulenteko on kielletty. Ymmärrän hyvin, sillä varomaton tulen käsittely tuhoaisi helposti kaiken kasvillisuuden tällä kuivalla kalliolla. Rannan tulipaikoilla voi hyvin hoitaa tulistelun ilman vahingon vaaraa.

Joutsenperhe

Kun olin eväs- ja maisemataukoni pitänyt, tein vielä pienen kierroksen Fågelboetissa ja siellä vastaan tulivat asiaankuuluvasti tietenkin linnut! Suojaisassa poukamassa niemen takana pilkotti kirkkaanvalkoista ja pari jykevää oranssia nokkaa pitkän kaulan päässä. Joutsenperhe lukuisine poikasineen uiskenteli kaikessa rauhassa, pörheät poikaset vanhempiensa tiiviisti tuntumassa. Sekä emo että isukki työnsivät tiuhaan pitkää kaulaansa veden alle. Ruoka-aika.

Palasin takaisin rantapolulle ja mietin hetken, olikohan punaisilla maalitäplillä merkitty polku kenties jatkunut joskus esimerkiksi sisämaahan päin, mutta hakkuualueen urista ei aina ota tolkkua. Seurasin hetken matkaa toista uraa takaisin tulosuuntaani, mutta rämmin sitten mustikkamättäiden kautta takaisin samalle polulle, jota olin seurannut Fågelboetiin. Ei mitään kiirettä takaisin parkkipaikalle, sillä alueen toinen laita oli vielä käymättä.

Skvättan, Varlaxudden

Palasin siis Varlaxuddenin tulipaikoille ja loin silmäni oikealle, luotsiaseman suuntaan. Upeat kalliot vetivät minua puoleensa kuin magneetti ja astahdin isojen kivenlohkareiden välistä Skvättanin silokallioiden suuntaan johtavalle kapealle polulle. Jos sinne päin olisi johtanut hiekkaranta, olisi ollut hauska kahlata kallioille, mutta liukkaita ja runsaslukuisia rantaveden kiviä pitkin en olisi millään selvinnyt sinne muljahtamatta veteen.

Skvättanin silokalliot, Varlaxudden

Virkistysalueen länsilaidalla polku alkoi hiipua, kun vastaan tulivat meren aaltojen pehmeitä muotoja toistavat silokalliot. Näillä kallioilla tassutellessa ei edes kaipaa polkua! Jälleen voi ajatella, mitä kaikkea maan kohoaminen tuo rannikolla esiin. Merivesi on vellonut useita metrejä nykyistä korkeammalla vuosituhansien saatossa ja ehtinyt hioa tämänkin kallion harvinaisen sileäksi.

Silokalliot eivät ole enää varsinaista Varlaxuddenin virkistysaluetta, vaan kuuluvat valtiolle. Vaikka kuinka tekisi mieli, ei Emäsalon eteläkärkeä pääse kiertämään jalkaisin, sillä vastaan tulee aita. Saaren eteläisin kärki on osa valtiolle kuuluvaa luotsiasemaa ja sieltä alkaa läheiselle merialueelle yltävä merivoimien suoja-alue, johon liittyy toimintarajoituksia. Suomen valtiolla tällaisia suoja-alueita yhteensä 18 kappaletta Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Varlaxuddenin kivikkoista rantaa

Vielä viimeinen silmäys, sitten oli aika palata Porvooseen. Kaunis merimaisema, leppeä tuuli, aurinko, tilaa hengittää ja antaa ajatusten liitää. Varlaxudden sopii erinomaisesti perheille vaikka makkaranpaistoretkikohteeksi, mutta myös nautiskelijalle, joka haluaa pysähtyä olemaan. Täällä ei tarvitse suorittaa kilometrejä. Virkistysalueen metsässä voi liikkua ilmankin polkuja vaikka marjastamassa tai sienestämässä ja takaisin on helppo löytää, koska ranta tai tie ovat aina lähellä.

Sijainti ja kulkuyhteydet:

Varlaxuddenin virkistysalueelle on matkaa Porvoon keskustasta suorinta tietä noin 25 kilometriä. Emäsalon pohjoiskärjestä Emäsalontietä Varlaxuddeniin on noin 15 kilometriä hyväkuntoista tietä pitkin, joka on sen verran kapea, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden on muistettava huomioida toisensa, kevyen liikenteen väylää kun ei ole. Virkistysalueella on oma pysäköintialue, jonne saanee vilkkaimpia kesäpäiviä lukuun ottamatta ajopelinsä pysäköityä ongelmitta.

Ilman autoa Varlaxuddeniin (Emäsalontie 1420) voi hyvin tehdä esimerkiksi pyöräretken. Varlaxuddenin linja-autopysäkki on Emäsalontien varressa juuri ennen Luotsiasemaa, mutta bussiyhteys (Porvoo-Emäsalo) on tarjolla vain maanantaista perjantaihin ja silloinkin rajallisesti. Retkieväitä voi ostaa / täydentää ja kahville poiketa matkan varrella esimerkiksi saaren puolivälin paikkeilla ystävällisessä Emäsalon kyläpuodissa Bengstbyssä, Emäsalontie 715.

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6675112  E 424294

 

Majoituksen kirjoittajalle Ida-Maria Bed & Breakfast -aamiaismajoituksessa tarjosi Porvoon kaupungin matkailutoimisto / VisitPorvoo.fi

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.