Perniön pihojen lähistöllä tallustelemassa – tämä on Ellun polku.

Ellun polku starttaa Perniön liikuntakeskuksen vierestä läheisille suo- ja metsäalueille. Se on noin kuuden kilometrin mittainen jana- ja ympyräreitin yhdistelmä, joka on saanut nimensä entiseltä Metsäntutkimuslaitoksen johtajalta, Elias Pohtilalta.

Ellun polku Salossa
Päivämäärä: 11.10.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 639.
Reitin pituus: 5,8 km.
Kohokohdat: Mukava, vaihteleva, helposti lähestyttävä metsäpolku.
Parkkipaikka: Liikuntahallin p-paikka osoitteessa Erveläntie 16, Perniö. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Julkinen liikenne tuo Perniön keskustaan, josta matkaa noin 1 km.
Opasteet ja kyltit: Melko hyvät.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa reitin varrella.

Lokakuisena päivänä oli mahdollisuus käväistä Salon tienoilla kävelemässä yksi iltapäivään mahtuva polku. Valitsin kohteeksi Perniön ja Ellun polun. Muistaakseni olin jo joskus aiemmin ohi mennessäni vilkaissut reitin lähtöpaikan – Perniön liikuntahallin ja Melassuon kuntoradan pysäköintipaikan lähellä. Ajelin tuttuun paikkaan ja laitoin auton parkkiin. Kävelyreitin lähtöpaikasta en ollut varma, mutta netin karttojen perusteella oletin polun lähtevän alueen itäreunasta, jonne myös Melassuon kuntoradan reitit näyttävät tästä lähtevän.

Jonkinlainen kyltti näkyvissä aivan alueen itälaidassa.

Kyllä. Kohokirjaimin toteutettu Ellun polku -kyltti oli jopa hieman vaikea lukea. Tekstin näki parhaiten sivusuunnasta.

Reitti ylittää heti Erveläntien.

Muistaakseni myös ensimmäiset maalimerkit on Erveläntien eteläpuolella. Janareitti on merkitty ainakin keltaisilla maalimerkeillä. Polku kulkee hetken matkaa Melassuon lähistöllä, mutta kääntyy sitten loivaan nousuun ja lähemmäksi asutusta. Reitti ei kulje aivan omakotitalojen takapihoja viistäen, mutta useassa paikassa taloja on kyllä näkyvissä. Blogin pääkuva on otettu samoilta tienoilta paluumatkalla.

Neulaspolku kulkee sekametsässä, jossa mänty lienee päälaji, mutta täällä kasvaa myös lehtipuita.

Välillä käväistään hieman avoimemmassa maastossa, nuoressa metsässä. Lehtipuista puheen ollen, reitin varrella kasvaa paljon tammia – tässä kuvassa niitä on useampikin.

Reitti kulkee hetken aikaa jonkinlaista metsätietä pitkin.

Polku ylittää asfaltoidun Asteljoentien ja käväisee sammalpeitteisessä kuusikossa. Seuraavassa alamäessä on risteys, josta alkaa tämän polun ympyräosuus. Netistä olin lukenut, että osaa reitistä kutsutaan ”Nipan nykäykseksi” paikallisen ikiliikkuja Niilo Tuomisen mukaan. Ilmeisesti kyseessä on juuri tämä noin kaksi kilometriä pitkä ympyräreitti.

Rinteessä kulki aika paljon polkuja ja astelin hetken ilmeisesti väärää polkuakin. Loikin mustikanvarpujen yli tämän tolpan luokse. Jostain syystä rinteessä oli vähänlaisesti merkintöjä, mutta tarkkaavaisuudella voi kyllä pysyä reitillä.

Toinen tien ylitys, nyt ylitetään leveämpi Kaukurintie. Sen eteläpuolella kuljetaan hakkuuaukealla. Tässäkin tarvittiin hieman tarkkaavaisuutta, reittimerkintöjä on melko harvassa.

Hakkuuaukean jälkeen kuljetaan mäntykankaalla. Jostain syystä tällä osuudella reittimerkinnät vaikuttivat olevan valkoisia ympyräkuvioita. Hetken päästä reitti käy alimmassa ja eteläisimmässä pisteessään. Jälkeenpäin ihmettelin, miksen nähnyt reitin varrella ainuttakaan taukopaikkaa, vaikka olin sellaisia mielestäni netin valokuvissa nähnyt. Ilmeisesti eteläisimmästä pisteestä voi käväistä pistopolkua pitkin Asteljoen laaksossa sijaitsevalla Pirteiden piilopirtillä. En huomannut sinne mitään opastetta. Hävettää. Hämmästelen välillä itsekin sitä, miten en osaa tutustua reitteihin tarpeeksi etukäteen – olisin mielelläni käväissyt reitin taukopaikalla, mutta se jäi löytymättä.

Eteläisimmästä pisteestä kuljetaan itäisempää reittiä takaisin kohti Kaukurintietä. Se ylitetään hieman ennen ympyräreitin päättymistä. Tässäkin välissä oli vaihtelevia metsätyyppejä – ensin vanhaa metsää, sitten nuorta taimikkoa.

Paluumatka on aluksi ylämäkeä. Ympyräreitillä on korkeuseroa kolmisenkymmentä metriä. Janareitti on tasaisempi, sen keskikohta lienee noin kymmenen metriä lähtöpaikan yläpuolella.

Ympyräreitti päättyy. Palailin janareittiä pitkin kohti liikuntahallia ja kuntorataa.

Ellun polun pituudeksi mittasin noin 5,8 kilometriä. Käytin aikaa puolitoista tuntia, taukoa en tänään pitänyt. Tapasin reitillä yhden muun reippailijan.

Polku on mielestäni helpohko. Polku on aika hyvin kuljettavissa eikä reitillä ole jyrkkiä nousuja tai laskuja. Kolmenkymmenen metrin korkeusero tekee tästä kuitenkin keskivaativan. Samalla se tekee Ellun polusta aika kivan lenkkeilyreitin, se ainakin itselleni tuli mieleen.

Sijainti: N=6680993.339, E=286027.022 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=60,2094002, GEO:lon=23,1378297

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Latokartanonkosken luontopolku
Lupajan luontopolku
Varikattilan kierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.