Ehdottomasti nimensä veroinen: 8 tapaa ja paikkaa seurustella Seurasaaressa

Yhteistyössä Nattours-hanke

📌 Paikka kartalla
Kuvat: Mira Lainiola

”Olen hiihtänyt jään yli Seurasaareen”, lauloi Ultra Bra. Olen minäkin jään yli sinne lompsinut, talvisaappaissani. Mutta nyt on kesä. En hiihdä, vaan otan laumani, eväät ja tassuttelen sinne siltaa pitkin. Vaikka Seurasaari onkin minulle ja monelle muulle pääkaupunkiseudulla liikkujalle tuttu lähiluontokohde, se jaksaa yllättää silti – joka kerta.

Lapsena opin reitin saaren ympäri. Opin nakurannan sijainnin ja kuinka kesyjä saaren eläimet ovat. Teini-iässä kävelin kiukut pois juuri tuossa saaressa, samaa reittiä, jota Urho Kaleva Kekkonenkin oli ennen minua juoksennellut päivittäin. Ensitreffitkin olen kokenut Seurasaaressa. On siis sanomattakin selvää, että saari on pitänyt esitellä myös lapsille.

Vaikka vuosien varrella moni asia on muuttunut, Seurasaari on yhä Seurasaari, joka tarjoaa jokaiselle jotakin.

Mutta mitä?

Seurasaari sijaitsee läntisessä Helsingissä, noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Julkisilla kulkuneuvoilla Seurasaareen pääsee bussilla numero 24. Itse suosittelen saapumaan Saareen raitiovaunulla numero 4, sillä silloin pääsee näkemään matkalla myös Meilahden Arboretumin.

Helsingin kaupunki osti Seurasaaren 1870-luvulla, ja saari on nykyään virkistyskäytössä. Saarella sijaitsee ulkomuseo ja kahviloita, ja saaren ympäri kiertää lenkkireitti, jota edesmennyt presidentti Kekkonenkin kulki päivittäin. Löytyypä saarelta hiidenkirnukin, ja ikioma kehto.

1. Seurasaaren valkea silta

Seurasaaren pitkä, valkea silta on tuttu ja turvallinen. Joku on melonut sen ali, toinen lentänyt sen yli. Itse olen menettänyt sillalla monta jäätelötötteröä lokeille. Ne traumaattiset jäätelötarinat ovat lapsetkin kuulleet monta kertaa.

Sillalla kulkee paljon turisteja. Sillan kupeessa asuvat sorsat, joutsenet ja hanhet tietävät saavansa helppoa ruokaa päivittäin.

Lapsille silta on mahtava juoksukilpailurata.

2. Pukkisaari

Puolivälissä tuota isoa, valkeaa siltaa haarautuu reitti toiseen, paljon pienempään saareen. Yleensä ohitan saaren, sillä suuntani on Seurasaari, mutta nyt kiinnostaa tuo rautakautinen kylä, joka pieneen Pukkisaareen on rakennettu.

Saareen johtavat kauniit pitkospuut, ja perillä odottaa pikkuruinen kylä rakennuksineen sekä muutama kalastaja. Pukkisaarella olisi varmasti meille monta tarinaa, mutta niitä kuuntelemme toisen kerran.

Kun jatkamme matkaamme Seurasaareen, kohtaamme saaren kesyt eläimet.

3. Seurasaaren kesyt eläimet

Seurasaari on saari, jossa on monenlaista kulkijaa ympäri vuoden. Sen huomaa myös saaren eläimistä.

Saarella oravat eivät säiky ihmisiä, vaan saapuvat lähelle pyytämään ruokaa. Pikkulinnut syövät siemeniä, pähkinöitä ja muuta kädestä. Oman lukunsa saaren kesyistä eläimistä ovat tietenkin lokit ja hanhiperheet, jotka liikkuvat saarella omistajan elkein.

En ole koskaan kokeillut ruokkia lintuja kädestä. Sitä päätämme kokeilla. Saatuani käsiini muutaman pähkinän, istahtaa kädelleni ensimmäinen talitintti nappaamaan maapähkinän parempiin suihin. Kokeilemme ruokkimista muutaman kerran, mutta tapaamme vain talitinttejä.

Lapsia tämä ihmetyttää jo suuresti, mutta heistä kumpikaan ei uskalla kokeilla samaa. Ehkä sitten ensi kerralla.

Jatkaessamme matkaamme saavumme uimarannoille.

4. Uimarannat

Uimataitoiselle Seurasaari on ihana paikka ympäri vuoden. Talvisin saarella on hyvät avantopaikat, ja näin kesäisin meriveteen uskaltaa moni vilukissakin, niin yleisellä uimarannalla kuin aidatulla nudistirannallakin.

Itse kastelen vain varpaat. Meriveteen uimaan en vielä uskalla. Merellä näkyy soutajia kirkkoveneissä, ja kajakeissa melojia. Monta iloista kädenheilutusta ja hymyä kantautuu rantaan asti.

Sinilevätilannetta emme ole tarkistaneet, mutta tiedämme entuudestaan, että levää löytyy jossain vaiheessa kesää.

5. Lammet

Uimarantojen lisäksi Seurasaaressa on useita pieniä lampia, mutta niissä uivat vain linnut. Sorsalinnut ja nokikanat ovat omineet lammet, joista heijastuu saaren kaunis luonto.

Lapset jahtaavat lammista vedenneitoja, mutta yhtä ainoaa he eivät ole vielä saaneet kiinni. Lienee siis hyvin uhanalainen laji.

6. Kalevalakehto

Kun saavumme Seurasaaren etelärannalle, kohtaamme ihmeellisen puisen rakennuksen, jonka katolle heijastuvat taivas ja kaikki valonsäteet. Se näyttää veneeltä, mutta ei ole. Se näyttää kappelilta, mutta sitäkään se ei ole. Se kiinnostaa meistä isoa sekä pientä. Sisälle emme pääse, mutta ulkoa ihailemme sitä lasin läpi. Se on nimeltään Kalevalakehto.

Kehdon on suunnitellut amerikkais-suomalainen joukko arkkitehtiopiskelijoita, ja sen voi varata omaan käyttöönsä. Kalevalakehdon tarkoitus on olla paikka hiljentymiselle ja rauhoittumiselle. Kehto saapui Seurasaareen vuonna 2010 ja on paikoillaan vielä vuoden 2018 loppuun asti, mutta sen tulevaisuus on vielä auki.

Lapsia ihmetyttää Kalevalakehdon nimi, ja kotona etsitäänkin Kalevala ja tutkitaan asiaa vähän lisää.

7. Salaiset piknik-paikat

Jokainen hyvä retki tarvitsee eväshetkiä, sen tietää meistä pieninkin. Enkä minäkään eväshetkestä kieltäydy, olenhan koko matkan eväskoria kantanut.

Eväspaikkoja on Seurasaaressa monia: löytyy kahvilaa, ravintolaa ja grillipaikkaakin, mutta me kaipaamme jotain muuta.

Kun seuraa pieniä polkuja suurten teiden sijaan, voi saarella löytää itsensä merenrannalta, keskeltä täydellistä piknik-paikkaa, josta löytyy pöytäkin. Lokit tulisivat mielellään myös seuraksi eväshetkellemme.

Seurasaaressa on myös paljon ihania kallioita, joille voi levittää piknik-vilttinsä. Kallioilta voi katsella kaunista Helsinkiä ja jopa bongata Mustasaaren, Lauttasaaren ja kesärannan.

8. Ulkomuseo

Seurasaaressa on oma museoalueensa, johon on kerätty vanhoja rakennuksia eri puolilta Suomea. Ulkomuseo on kuin talonpoikais-Suomi miniatyyrikoossa. Museoalueella voi kurkistella ikkunoista, ihastella kirkkoveneitä ja oppia paljon uutta. Museoalueella järjestetään päivittäin ohjattuja kierroksia, ja kesällä kunnioitetaan kansanperinnettä erilaisin tapahtumin, kuten kansanmusiikki-illoin ja ryijytyöpajoin.

Lapsille ulkoilumuseossa on aina yhtä ihmeellistä ruokavarasto korkean puun nokassa ilman tikapuita, sekä pienet talot, jotka herättävät keskustelua siitä, kuinka pieniä suomalaiset ennen olivatkaan.

Oliko ne oikeasti yhtä pikkuruisia kuin minä?”, pohtii 7-vuotias kurkistellessaan sisään.

Paluumatka pois saarelta alkaa ja huomaamme taas, kuinka päivä saarella on vaihtunut iltaan. Huomaamattamme saarella on taas mennyt kokonainen iltapäivä ja ilta, yhdessä.

Matkalla kohtaamme ihmisiä iltajuoksulla, romanttisella kävelyllä ja vaunulenkillä. Muutama turistikin vilahtaa ohi kameran kanssa.

Totta tosiaan, Seurasaari on nimensä veroinen.

Lue myös:

Koe Helsinki ja Tallinna aivan uudella tavalla: nämä Top-10 luontokohteet saavutat julkisilla, Retkipaikka.fi

Lammassaaren esteetön reitti ja Luonnon syli -reitti, Retkipaikka.fi

Citynature.eu

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.